V
vierailija
Vieras
Espoossa on havahduttu siihen, että ulkomaalaistaustaiset perheet ovat väestöosuuteensa suhteutettuna yliedustettuina lastensuojelun palveluissa. Sama ilmiö näkyy myös Helsingissä.
Etenkin kiireellisiin sijoituksiin päädytään ulkomaalaistaustaisten kohdalla useammin, kertoo Espoon kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden päällikkö Kati Villgren.
”Asiaan herättiin vuonna 2015. Huomattiin että ulkomaalaistaustaisten lasten kohdalla päädytään useammin nimenomaan kiireellisiin sijoituksiin, jotka liittyvät kriisitilanteisiin”, Villgren kertoo.
Tilastoissa asiaa tarkastellaan kansalaisuuden perusteella. Suurimmillaan ero oli vuonna 2015, jolloin espoolaisista Suomen kansalaisista oli sijoitettuna 1,09 prosenttia. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten kohdalla luku oli 1,93 prosenttia.
Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 1,07 ja 1,48. Viime vuonna Suomen kansalaisista 1,15 prosenttia ja ulkomaan kansalaisista 1,88 prosenttia oli sijoitettuna Espoossa. Yhteensä 778 lasta oli sijoitettuna Espoossa vuonna 2017.
Vieraskielisten yliedustus näkyy myös lastensuojelun avohuollon palveluissa. Vuonna 2014 avohuollon asiakkaista vieraskielisiä oli 20 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin heidän 12,3 prosentin osuutensa kaikista espoolaisista.
Viime vuonna vieraskielisten asiakkaiden osuus oli 27,4 prosenttia ja vieraskielisten väestöosuus 15,2 prosenttia. Huostaanottojen kohdalla yliedustusta ei sen sijaan vastaavalla tavalla näy.
”Kiireellisellä sijoituksella tilanne pysäytetään ja lapsen tilanne turvataan, ja useimmiten lapsi pystyy palaamaan muun tuen avulla kotiin”, Villgren kertoo.
Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski sanoo, että Helsingissä ilmiötä on vaikea saada näkyviin tilastoja tarkastelemalla.
”Arkisen kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että monikulttuuristen perheiden lapsia on enemmän lastensuojelun asiakkaina”, Nummikoski kertoo.
Käsitystä tukee myös asiasta muutama vuosi sitten tehty selvitys.
Tyhjentävää selitystä suurelle ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden osuudelle ei ole löytynyt. Espoossa ollaan Villgrenin mukaan tartuttu heti asiaan, vaikka ilmiön syistä on vain arvauksia. Kaupungissa on käynnistetty projekti, jossa luodaan uudenlaisia toimintamalleja eri taustoista tulevien perheiden entistä parempaan kohtaamiseen.
Projektipäällikkö Hanna Lehtisen mukaan asiaan tarttuminen on tärkeää erityisesti inhimillisestä näkökulmasta. Nykytilanteessa perheet eivät välttämättä saa tukea ajoissa, mikä puolestaan voi johtaa turhiin huostaanottoihin.
”Meidän on onnistuttava tässä, että pystymme välttämään näiden ihmisten kärsimystä. Turhat huostaanotot eivät ole kenenkään etu”, Lehtinen sanoo.
”Toinen asia on raha. Ei siitä pääse mihinkään.”
Lehtinen huomauttaa, ettei ulkomaalaistaustaisten yliedustus korjaavissa tai raskaissa palveluissa ole ainoastaan sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon asia, vaan se kytkeytyy myös erikoissairaanhoitoon.
Merkittäväksi asian tekee se, että vieraskielisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Väestöennusteen mukaan Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä.
Etenkin kiireellisiin sijoituksiin päädytään ulkomaalaistaustaisten kohdalla useammin, kertoo Espoon kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluiden päällikkö Kati Villgren.
”Asiaan herättiin vuonna 2015. Huomattiin että ulkomaalaistaustaisten lasten kohdalla päädytään useammin nimenomaan kiireellisiin sijoituksiin, jotka liittyvät kriisitilanteisiin”, Villgren kertoo.
Tilastoissa asiaa tarkastellaan kansalaisuuden perusteella. Suurimmillaan ero oli vuonna 2015, jolloin espoolaisista Suomen kansalaisista oli sijoitettuna 1,09 prosenttia. Espoossa asuvien ulkomaan kansalaisten kohdalla luku oli 1,93 prosenttia.
Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 1,07 ja 1,48. Viime vuonna Suomen kansalaisista 1,15 prosenttia ja ulkomaan kansalaisista 1,88 prosenttia oli sijoitettuna Espoossa. Yhteensä 778 lasta oli sijoitettuna Espoossa vuonna 2017.
Vieraskielisten yliedustus näkyy myös lastensuojelun avohuollon palveluissa. Vuonna 2014 avohuollon asiakkaista vieraskielisiä oli 20 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin heidän 12,3 prosentin osuutensa kaikista espoolaisista.
Viime vuonna vieraskielisten asiakkaiden osuus oli 27,4 prosenttia ja vieraskielisten väestöosuus 15,2 prosenttia. Huostaanottojen kohdalla yliedustusta ei sen sijaan vastaavalla tavalla näy.
”Kiireellisellä sijoituksella tilanne pysäytetään ja lapsen tilanne turvataan, ja useimmiten lapsi pystyy palaamaan muun tuen avulla kotiin”, Villgren kertoo.
Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski sanoo, että Helsingissä ilmiötä on vaikea saada näkyviin tilastoja tarkastelemalla.
”Arkisen kokemuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että monikulttuuristen perheiden lapsia on enemmän lastensuojelun asiakkaina”, Nummikoski kertoo.
Käsitystä tukee myös asiasta muutama vuosi sitten tehty selvitys.
Tyhjentävää selitystä suurelle ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden osuudelle ei ole löytynyt. Espoossa ollaan Villgrenin mukaan tartuttu heti asiaan, vaikka ilmiön syistä on vain arvauksia. Kaupungissa on käynnistetty projekti, jossa luodaan uudenlaisia toimintamalleja eri taustoista tulevien perheiden entistä parempaan kohtaamiseen.
Projektipäällikkö Hanna Lehtisen mukaan asiaan tarttuminen on tärkeää erityisesti inhimillisestä näkökulmasta. Nykytilanteessa perheet eivät välttämättä saa tukea ajoissa, mikä puolestaan voi johtaa turhiin huostaanottoihin.
”Meidän on onnistuttava tässä, että pystymme välttämään näiden ihmisten kärsimystä. Turhat huostaanotot eivät ole kenenkään etu”, Lehtinen sanoo.
”Toinen asia on raha. Ei siitä pääse mihinkään.”
Lehtinen huomauttaa, ettei ulkomaalaistaustaisten yliedustus korjaavissa tai raskaissa palveluissa ole ainoastaan sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon asia, vaan se kytkeytyy myös erikoissairaanhoitoon.
Merkittäväksi asian tekee se, että vieraskielisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Väestöennusteen mukaan Helsingin seudun vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä.
