Marrasmammat 2008

Voi niin, harjoitussupistuksia on huomattavasti aiempaa enemmän ja ehkä siksi kova mahakin tuntuu isommalta, mutta ei kivuliaita vielä. Eilen illalla jomotti kuukautiskipumaisesti, mutta minusta siihen ei yhdistynyt supparia.

Pitää muistaa katsoa sää! Millä olette muuten ajatelleet menevänne sairaalaan, ja kuinka kauan siellä viipyä jos kaikki menee "normaalisti"?

En keksi kotonakaan mitään tekemistä enää. Siivoilla voisi. Vauvan sängyn petaan vasta kun tulokas on kotona, enkä tee pakkaseen yhtän mitään. Päinvastoin tyhjentelen tuota pientä luukkua, että mahdollinen maito sinne mahtuu.

Kypsytellään me näitä pikkuisia vielä!

Malvia 39 +

 

Kertokaas synnyttäneet, helpottaako asennon löytäminen piankin sen jälkeen, kun maha on ulkomaailmassa?

Iloisia uutisia - HELPOTTAA Ah sitä autuutta, kun jo pystyy nukkumaan lempiasennossaan. Toki joitakin päiviä voi mennä kipuillessa synnytyksen jälkeen. Riippuu tietty, joudutaanko ompelemaan jne. Mutta kipulääkkeitä kannattaa huoletta käyttää alussa, jos siltä tuntuu. Mutta helpotusta siis tiedossa;-)

Voimia kaikille - kohta päästään kaikki tonne toiselle puolelle!

 

Odottajat:

Hippo-78: LA 1.11.2008, esikoinen
Aurinkoinen99: LA 1.11.2008, esikoinen
nn08: esikoinen, LA n. 1.11.2008
henriikka73: poika 05/94, tyttö 12/95, LA 9.11.2008
Karvakuono: poika 06/07 LA 10.11.2008
Arabis: poika 11/06 LA 10.11.2008
Bombera: esikoinen LA 11.11.2008
minävaan: esikoinen LA 12.11.
Viljonkka: esikoinen, LA 13.11
MaMaLi: esikoinen, LA 13.11.2008
Minea 77: tyttö 06/04, LA 15.11.2008
Pilvikirsikka-80: poika 06/07, LA 15.11.2008
Sacha: esikoinen LA 15.11.2008
Sanna: poika 08/06, la 16.11.2008
Rouva H: poika 04/07, la 17.11.2008
Sonatar: esikoinen LA 18.11.2008
mamma 87: esikoinen LA 20.11.2008
Sade81: esikoinen LA 21.11.2008
Tirl: poika 10/06, la 22.11.2008
Malvia: esikoinen, LA noin 25.11.2008
Brogan: esikoinen LA 27.11.2008
Jonsku79: esikoinen LA 30.11.2008 (poika)


Synnyttäneet:

nalle--: 24.10. Tyttö 2530g, 44cm LA 2.11
Möykky08: 27.10. Poika 3305g, 49cm (poika 10/06) LA 5.11.2008
Ainikki: 27.10. Poika 3430g, 52cm LA 13.11.2008
Misai82: 28.10 poika 3610g, 52cm (tyttö11/05) LA 5.11.2008
Oona76: 4.11. tyttö 3500g, 50cm LA 2.11.2008
Tuulen Poikanen: 11.11 poika 4010g, 50,5cm, LA 25.11.2008
Mariah: 12.11 tyttö 3895g, 52cm (poika 01/06) LA 4.11.2008
Helmipelmi: 13.11 poika 3510g, 50cm LA 18.11.2008
Tuulia: 13.11. tyttö 2950g, 49 cm. LA 19.11.2008
barbalala: 17.11. poika 4280g, 55cm LA 11.11.2008

HEI KAIKILLE!!

Meille syntyi 17.11. ihana suloinen pieni poika ! Mulla ollut "poikaolo" piti siis paikkansa. Tänään pääsimme kotiin. Seuraavaksi vähän synnytyskertomusta..

Eli sunnuntaina mulla alkoi valua vaaleanpunertavaa nestettä housuihin jonkin verran ja kivuttomia supistuksia tuli n. 5 min. välein. Päätimme lähteä näytille synnärille ja sinne mun sitten piti jäädä tarkkailuun, koska se vuoto oli sitä lapsivettä. Illalla sitten kymmenen maissa alkoivat kivuliaat supistukset edelleen säännöllisesti 5min. välein ja n. puolen yön aikaan lähdettiin saliin. Avautumisvaihe kesti 13h ja ponnistaminen 45min. Jälkeisissä meni 5min., eli synnytyksen kokonaiskesto oli 13h 50min. ja pikkuisemme näki päivänvalon maanantaina klo. 11.45. Koin koko synnytyksen ehdottoman posittivisena asiana, kaikki kivunlievitykset meni ihan nappiin (kipupiikki, ilokaasu, epiduraali) ja kätilöt (2kpl) olivat aivan ihania ja kannustavia. Ponnistusvaihe oli mielestäni se ehkä kaikkein tuskallisin, koska kesti niin kauan ja usko meinasi jo loppua koko touhuun (supistuksia tuli aika harvakseltaan, siksi kesti niin kauan). Synnytyksen alussa meidän pieni oli lähes kokonaan kasvotarjonnassa ja uhkana oli, että joudutaan sen takia sectioon, mutta hän kääntyi kuitenkin lopulta raivotarjontaan ja saatiin turvallisesti ulos. Väliliha piti leikata, mutta on parantunut ihan hyvään malliin jo nyt.

Mutta kuten jo edellä mainitsin, minusta synnytys ei ollut todellakaan pelottavaa tai ihan hirveän epämukavaa, vaikka välillä sattuikin tosi paljon. Ja lopputuloshan on aivan ihana, palkitsee kyllä tuhatkertaisesti kaikki kivut ym.

Mutta näin täällä. Onnittelut vielä kaikille muillekin tässä välissä synnyttäneille!!! Ja paljon tsemppiä odottajille . Kohta on vauvat sylissä kaikilla!! Palaan kurkkailemaan tänne miten teillä menee, kunhan tämä kotielämä lähtee sujumaan pikkuisen päivänsäteemme kanssa .

Eli näin muovautui tästä barbalalasta se barbamama!

barbalala ja barbapörrö 3vrk (sen verran on hiuksia pikkuisella )

 

Onnea Barbalala!!

Täällä ei raportoitavaa, pläähh... Onneksi olo kuitenkin hyvä, tänään oltiin esikoisen kanssa muskarissa ja sielläkin päivittelivät miten jaksoin niin hyvin pojan kanssa touhuta vaikka laskettu aika jo ohitettu. Toivotaan että jatkuukin näin loppuun asti, meni siihen loppuun sitten vielä miten pitkä aika tahansa

Rouva H & JR rv 40+3

 

Barbalalalle ja perheelle oikein paljon onnea! Tiesinhän minä, että synnyttämässä te jo olette! Meillä on ollut pitkä yhteinen taival ja nyt se palkittiin! Voi että olen onnellinen teidän puolesta! Sieltä syntyi tosiaan potra poika, etkös sinä epäillytkin että pitkä on niin kuin vanhempansa. Nautinnollisia ja vauvantuoksuisia päiviä teille!

Meillä oli tänään viimeinen neuvolakäynti. En ollut sitä etukäteen tajunnutkaan, mutta seuraavan kerran näemme neuvolan tädin tosiaan kotikäynnillä. Silloin meitä on jo kolme... hui kun jännää! Tässä kuulumisia: Oma painonnousu on pysähtynyt, viimeiset pari viikkoa on ollut samassa. Vauvalla kaikki hyvin, sf-mitta on jo laskemaan päin, nyt 35, eli lähtökuopissa ollaan. Paineet, virtsa ja sykkeet hyvät. Supistuksista ja muista päätellen täti epäili, että lähtö voi tulla milloin vain. Meillä on ä-polikontrolli ensi tiistaina, 41+0. Ja tarvittaessa sitten 41+5 synnytyssalikäynti. Jospa kuitenkin pääsisimme asiaan jo ennen näitä.

Tsemppiä kaikille vielä kanssani kärvisteleville! Nauttikaa pakkassäistä voinnin mukaan, itse olen käynyt lenkillä joka päivä. Eilen tosin oli vähän liian pitkä lenkki, puolessa matkassa iski kipukramppi vatsaan ja sitä piti sitten sulatella teatterin aulassa (sattui sopivasti kohdalle) jokunen tovi. Sitten taas jatkettiin.

Mukavaa viikonloppua!
t. Sonatar ja touhu-tottu rv 40+3

 

Moikka arvon mammat!

Me ollaan oltu nyt viikko kotona ja aika ihmeellistä ja hämmentävää tämä on ollut. Ollaan lähinnä tutusteltu toisiimme ja valvoksittu hieman yöllä. Ajattelinkin nyt kysyä että millä nimellä löydän sen keskustelusaitin jossa jo synnyttäneet marrasmammat ovat?? Olisin halunnut vähän lueskellä muiden vauvakuulumisia ja jakaa omiani

Mutta nyt sonatar - SAUNA päälle se käynnisti mun synnytyksen

helmipelmi ja ökkis (yökyöpeli) 8pv

 

Moi!

Onnea Barbamamalle pienestä (isosta) Barbapörröstä!! Hienoa, että synnytys meni lopulta hyvin vaikka aluksi olikin kasvotarjonnassa.

Joo Sonatar kaikki kolme ässää käyttöön. Käytä hyväksi perjantai-illan huuma... Itse kokeilin eilen kahta ässää. Kolmas jäi, kun ei enää jaksettu. Supistuksia kyllä oli siivotessa, mutta saunassa ne sitten loppuivatkin. Pikkuinen ei siis ole vielä valmis maailmaan. Odottelee varmaan kunnon talvikelejä. Täytyy nyt viikonloppuna sitä kolmattakin...

Helmipeli:
Toivottavasti yövalvoskelut vähenevät pikkuhiljaa. Eikös se keskustelu ole ihan samalla nimellä kuin tämäkin. Menet vaan sinne vauvanhoitopalstalle odotuspuolen sijaan. Siellä se on.

Jonsku ja Marakatti 38+5

 

Onnea Barbalalalle! Täälläpäin ei ulkoisesti havaittavissa edelleenkään mitään merkkiä mistään, mutta tänään yliaikaisseurannassa - jee - havaittiin kohdunsuun olevan - jee- yhdelle sormelle (!) auki. Jee-jee. No, kaipa tuokin on parempi kuin ei mitään. Maanantaina käynnistävät, jos ei viikonlopun aikana mitään tapahdu.
Ei kyllä yhtään tunnu siltä, että kohta pitäisi synnytellä. Hyvä vai huono homma, mene ja tiedä. Tsemppiä kaikille yliaikaisille ja hyviä viikonloppuja!

 

Täällä koetan pitää ketjua vielä yllä. Meitä odottavia pitäisi olla listan mukaan vielä vaikka kuinka, mutta moni on ilmeisesti pudonnut aktiivikommentoinnista pois.

Viikonloppu oli ihana, oireeton ja virkeä. Onneksi minulla on ollut paljon tekemistä, muuten en olisi varmaan kestänyt kaikkea tätä odottamista. Koetan nyt nauttia näistä päivistä ja illoista aikuisten kesken!

Synnytyksen käynnistymistä toki vauhdittavat ne ässät. Olisiko muuta?

Iloa muillekin odottaville! Malvia

 

Ooh nyt vasta tajusin, että Sachalla on tänään käynnistys. Paljpn tsemppiä siihen (ellei viikonloppuna ole jo tapahtunut edistystä)! Ihanaa, sinullakin on tänään vauva!

 

Tervehdys kaikille!

Sachalle tsemppiä tämänpäiväiseen, vaikka et taida tätä lukea ennen käynnistystä!

Malvia, täällä ollaan edelleen, odotellaan että jotain tapahtuisi niin kuin sinäkin.

Meidän lista näyttää tosiaan vähän hassulta, kun nimiä on paljon odottajien puolella, mutta suurimman osan olisi pitänyt jakautua jo tähän mennessä...

Ei sitten viikonloppu ja myrsky tuottaneet mitään toivottua täällä. Ajattelimme, että tietysti synnytys käynnistyy pahimman myrskyn aikaan kun kaikki tiet on tukossa, mutta ei. Joka päivä olen käynyt lenkillä ja saanut aikaan supistuksia illalla. Niitä tulee kuitenkin niin harvakseltaan ja niin lievinä, ettei ole vielä kertaakaan käynyt mielessä että olisikohan nämä nyt niitä oikeita.

Huomenna on yliaikakontrolli, jospa sieltä saisi kimmokkeen syntyä. Limatulppaa ei ole edelleenkään näkynyt. Valkovuotoa on sitten siitäkin edestä, mietin jo onko minulla hiivatulehdus kun vuoto on välillä todella paksua. Voiko hiivasta olla jotain haittaa jos nyt synnytys alkaa??? Huomenna pitää pyytää lääkäriä tarkistamaan polilla.

Tänä aamuna heräsin sitten silmätulehdukseen, kiva kiva. Ei taida tuollekaan voida tehdä mitään ennen kuin lapsi on maailmassa. Nyt alkaa jo minunkin kärsivällisyys loppua, SYNTYISI NYT JO!!!

Toivottavasti teillä muilla on pidempi pinna kuin minulla! Mukavaa päivää kaikesta huolimatta, täällä paistaa ainakin aurinko!

t. Sonatar & Öttis rv 40+6

 

Tsaukki, täällä yksi harvinainen vieras!

IHANAA lukea teidän synnytyskertomuksia. Kaikilla on toistaiseksi mennyt ihan hyvin, tavalla tai toisella, vai kuinka? Onnea!!!

Kirjoitin viikko pari sitten, ettei tänne mitään vielä kuulu, mutta viime yönäpä alkoi kuulua: suht napakoita suppareita aamukolmesta alkaen n. 5 min välein. Ei ne silti vielä miltään synnytyssuppareilta tuntuneet, ja tässä aamupäivän aikana laantuivatkin aika olemattomiin, mutta JOTAIN edistystä siis! Kypsyttänevät kohdunkaulaa edes. Esikoinen kun ei edes yrittänyt kömpiä omin voimin ulos, niin tämähän on jo vallan tehokasta toimintaa.

Pitäisi vielä jaksaa paneutua pariin kirjoitustyöhön, ennen kuin on myöhäistä... Palaillaan,

Tirl & Pikkutonttu, 40+2

 

Kotona ei vielä sähköposti toimi, joten kirjoittelu on siitä syystä jäissä.. Tässä olen juuri tulossa asianajajalta. Asuntohommat yhä .... piip. Pitää yrittää silläkin rintamalla vaikka vaavin kanssa olisi jo h-hetket käsillä.

Huomenna on aika Naistenklinikalle. Tänään on ollut tosi kipeitä supistuksia ja kolotuksia. Joten tiedä häntä. Eka kertaa tulee näitä makuullakin. Mutta muuten luulen, etten lähde huomenna sairaalasta pois ilman että joku jo vihdoin tekee päätöksiä.

Tänään kävin neuvolan labrassa vielä verikokeissa. Minulla on ihan kummallisia hikikohtauksia (lähinnä öisin). Mietimme sijais-terkkarin kanssa, että onko kyse hormooneista vai esim. kilpirauhasen häiriöstä. Joten sitä tutkitaan.

Yliajalla mennään vähän liikaakin, toivottavasti kohta onnellinen lopputulos odottaa. Se tässä kuitenkin tuli, että pikkuskorppari vaihtui jousimieheksi. Nimimerkillä enhän toki horoskooppeihin usko

Mutta tulisi vaavi jo. Kyllä tänne voi tulla, vaikka hieman haasteellista on rakennuttajan, iskän töiden jne. kanssa. Mietin välillä, että aiheuttaako stressi tätä. Vaikka yrittää olla stressaamatta. Ja vaikka tiedän, että 38-42 on tämä "yleisin" väli. Toivon että nämä tällä hetkellä koko ajan päällä olevat kolotukset olisivat jo synnytyssuppareita. Katsastellaan. Ja kertoilen sitten miten meni..

MaMaLi ja Vaavi 41+4

 

Lumista tiistaita!

Nostelen vähän. On niin hiljaista. Tulkaa kertomaan synnytyksistä ja ihanista vauvoista lisää! Niin siis, kun ehditte. Uskon että kiireistä ja väsynyttä on vauvan ekoina viikkoina.

Täälläkin vauvaa kaivataan kovasti vaikka la on vasta sunnuntaina. Ässät on käytössä ja kaikki muutkin niksit. Joka yö näkee unia lähestyvästä tai käynnistyneestä synnytyksestä. Olis edes joku tieto tai tunne, että se ja se päivä ihan varmasti tää päättyy, mutta kun ei näitä voi tietää. Tää on tätä toistoa... Merkkejä odotellessa.

Joku kirjoitteli aikaisemmin niistä tunteiden heittelyistä. Mies on täällä joutunut sen koko skaalan kohteeksi. Voi raukkaa ja onneksi se on niin ihana, että jaksaa ainakin vielä. Viikonloppuna pakkasin jo laukkuni, että lähden nyt porukoille. En kestänyt miestä katella vaikkei se mitään ollut tehnyt tai sanonut. Sitten vähän puhuttiin ja niin se on ollut aivan maailman paras taas sen jälkeen. Ainoa asia, mikä siinä eniten ärsytti, on se, kun ei se työviikon jälkeen jaksanut antaa ihan niin paljon läheisyyttä, kun olisin juuri sillä hetkellä tarvinnut. Siis kyllä hormonit tekee naisesta lapsellisen. Eihän sitä mies voi ajatuksia sentään lukea. Kyllä sitä läheisyyttä on varmaan helpompi antaa oikealla hetkellä, kun itse siitä muistaisi vihjata... kun usein käy myös niin päin, että mies yrittää olla lähellä, mutta itse ajan sen pois.

Toivottavasti joku edes ymmärsi. Koirjoitin niin epäloogisesti.

Hieronnassa käyn edelleen kerran viikossa. On kyllä ihanaa. Samalla paineltiin niitä akupunktiopisteitä. Huomenna on sitten neuvola.

Jonsku ja Marakatti 39+2

 

Heippa!

Tulin piipahtamaan.. Odottavan aika on piiitkä, niinhän sitä sanotaan. Itsellä meni sen 5 päivää yli lasketun ajan ja jo silloin alkoi olo olla kärsimätön. Jaksamista nyt vaan hirmuisesti loppupäiville kaikille vielä odottaville! Ja muistakaa levätä niin paljon kuin mahdollista (jos se nyt ison massun kanssa kovin hyvin vielä onnistuu). Pian on nyytit sylissä!

Itsekin olen pariin kertaan ihmetellyt tuota meidän listaa, paljon on sellaisia nimimerkkejä, joista ei ole kuulunut tosi pitkään aikaan. No ehkäpä he eivät ole vaan jaksaneet kommentoida sen kummemmin tms. Olisi kuitenkin kiva tietää, missä mennään nyt ja ketkä kaikki ovat jo synnyttäneet, varmasti heitäkin on jo enemmän kuin tuo lista antaa ymmärtää .

Täällä vauvan kanssa on alkanut tulla ns. sinuiksi. Imetys on sujunut hyvin ja maitoa riittää pumpattavaksi asti. Ainoa, mikä imetyksessä on ollut vähän hankalaa on se, että nännit on olleet tosi hellinä, mutta nyt nekin ovat alkaneet tottua pojan kovaan imuun . Suosittelen kaikille nännien ahkeraa rasvaamista imetysten jälkeen, ei rikkoudu iho niin helposti. Lansinoh-niminen voide on hyvä, sitä ei tarvi pestä pois ennen imetystä. Sitä saa apteekista.

Poika on rauhallinen tapaus. Nukkuu ja syö (usein) sekä kakkii 3-4 kertaa päivässä, eli kaikki on lähtenyt hyvin käyntiin. Nyt hän on parina päivänä jo jaksanut seurustellakin vähän pidempään, joten on ollut ihana jutella poikaselle kaikkea hömppää ja katsella toisen ihmettelevää katsetta. Tänään oltiin ekaa kertaa kärryttelemässäkin ja oli niin iloisen ylpeä olo, kun sai työnnellä ihan oman lapsen vaunuja .

Mutta näin täällä menee, rauhallisissa merkeissä, vauvan tahtiin. Paljon jaksamista teille ja avoimin mielin synnytykseen, hyvin se menee!!

barbalala ja -pörrö

 

Niin ja kiitos paljon onnitteluista, lämmittivät mieltä !!

 

Moikka naiset!

Onkohan Sonatar jo tositoimissa kun et ole kirjoitellut eilen?? Toivon että sinulla olisi jo komea nyytti syllissäsi ja kaikki olisi mennyt hienosti! Vaikka odotus tuntuukin pitkältä niin sitten kun se synnytys alkaa niin sen jälkeen kaikki tapahtuu NIIN nopeasti! Eli kun nyt olen ollut pojan kanssa kotona 1 1/2 viikkoa niin alkaa mun psyykekin olemaan ajan tasalla. Nyt päivät vilistää vaan ja poika näyttää joka päivä enemmän isältään Se on ihana tapaus!! Mies on ollut tosi hyvin mukana tässä vauvan hoidossa ja muutenkin se yrittää pitää minut hyvällä tuulella että jaksan väsyneenä mahdollisimman hyvin.Mies huolehtii nyt kotitöistä ja ruokahuollosta, sillä en yksinkertaisesti pysty vielä ajattelemaan oikeen selkeästi joten hommat jäis kyllä tekemättä. Mutta vauvan kanssa oleminen on kyllä mukavaa kunhan antaa itselleen aikaa ja tilaa olla epävarma ja tutustua vauvaan ihan rauhassa. Alussa mulla oli ainakin todella epätodellinen fiilis, mietin vaan et tässäkö tää oli ja muutenkin mieli ajoittain vaipuu aika alas.Mutta olen huomannut että nyt joka päivä asiat sujuu paremmin ja astetta helpommin ja vauva alkaa tuntumaan tutulta ja ihanan omalta! Mutta sellaista täällä.

Ainiin tänään mennään ensimmäistä kertaa käymään kaupassa koko porukalla!!Hauskaa ja jännää Niin ja huomenna meillä on neuvola jossa näemme miten poju on ottanut painoa.

Helmipelmi ja pikkupoju 13vrk

 

Alussa mulla oli ainakin todella epätodellinen fiilis, mietin vaan et tässäkö tää oli ja muutenkin mieli ajoittain vaipuu aika alas.

Tuo on varmaan totta. Ensi pitkä, ehkä elämän kestänyt suunnittelu: uskallanko? Sitten pitkä tai lyhyempi yritys: tärppääkö? Ehkä tärppää, ehkä menee kesken, ehkä jossain vaiheessa ollaan raskaana. Sitten pitkä odotus ja valtava muutos: siellä kasvaa joku tai jokin. Sitten superpitkät viimeiset metrit: tuleeko jo? Onnistuuko ja sattuuko?

Ja sitten lopulta on se vauva. Varmasti sitä miettii, että tässäkö tämä nyt oli. Minulla käy varmasti noin, sen voin jo nyt loppumetrivaiheessa sanoa. Mutta päivä kerrallaan, kuten Helmipelmi sinä hienosti olet miettinyt.

Minä kaipaisin nyt vahvistusta sille, että en voi itse tehdä enempää synnytyksen käynnistymiseksi. Ässät on kokeiltu ja reippailua jaksamisen mukaan. Akupisteitä ja nännejä on hivelty. Ei satu mihinkään, ei. Ei näy vettä eikä tulppia. Mitä muuta tässä voi tehdä?

Hyviä vointeja! T. kypsä Malvia

 

Moi vaan, sairaalasta kuulumisia. Meille syntyi sunnuntai-iltana pieni tyttö, eli päivää ennen suunniteltua käynnistämistä siis. Supisteluja alkoi tulla säännöllisesti, mutta siedettävinä lauantaiaamusta alkaen, ja sunnuntaiaamulla aikaisin lähdettiin sairaalaan, lähinnä saadakseni jotain kivunlievitystä siihen hätään, kun en ollut saanut yhtään nukuttua koko yönä ja ajatus seuraavana päivänä synnyttämisestä ilman yöunia kauhistutti. No, sairaalaan päästyämme meille sanottiin, että käynnistetäänkin sitten jo samana päivänä kun kerran oltiin jo paikan päällä, mutta loppujen lopuksi synnytys lähtikin viimein kunnolla käyntiin ihan ilman mitään käynnistyksiä. Viimeiset pari tuntia ennen epiduraalin saamista olivat aika koettelemus, mutta kun vihdoin 5-6 cm (?) kohdalla se laitettiin, KAIKKI kivut katosivat samantien. Ja niin loppuun asti. En olisi ikinä voinut kuvitella, että se puudutus tehoaisi noin täydellisesti. Loppusynnytys oli todella maaginen kokemus. Kaikki sujui rauhallisesti, melkeinpä unenomaisesti. En tosiaan tuntenut yhtikäs mitään edes ponnistusvaiheessa, niin että kun 10cm kohdalla kätilö sanoi, että voin alkaa ponnistella, en edelleenkään tuntenut mitään, mutta tein töitä käskettyä ja kaivelin kai jostain vanhasta muistista ne lihakset esille ja tyttömme tulikin maailmaan neljällä (!) työnnöllä. Uskomaton kokemus, kaiken kaikkiaan! Vauvan strategiset mitat olivat 49cm/3110g.
Nyt täällä vielä opetellaan imettämistä ja muita vauvanhoitokikkoja, ja viipynenkin täällä sairaalassa vielä ainakin huomisen, ehkäpä ylihuomisenkin.

Paljon onnea kaikille muillekin vauvansa jo saaneille, ja megakannustukset loppumetreille niille, jotka sitä vielâ odottavat. Hoitopuolella tavataan!

t. Sacha ja tyttövauva, melkein 3pv

 

ONNEA SACHALLE!

Tänään olin neuvolassa. Painoarvio oli 3,9kg. Apuva! Sitten lähdin kotiin ja autossa sanoin vauvalle, että tänään saisit lähteä syntymään. Siitä lähtien on ollut supistuksia alle 10min välein. Oon touhunut kokoajan kaikenlaista: liikkunut, painellut akupisteitä, ulkoiluttanut koiraa, nyt ollaan anopilla käymässä. Nyt vaan pelottaa, että nää loppuu... Että jännää on, mutta en vielä uskalla sanoa, että synnytys olisi käynnistynyt.

Jonsku 39+3

 

Tulin vaan kertomaan, että täällä vielä ollaan yhtenä kappaleena. Eiliset supistukset loppuivat 6 tunnin harjoittelun jälkeen. Jotenkin tiesin sen alun kahden tunnin jälkeen ettei nää tästä voimistu ja niinhän siinä kävikin. Nyt tietysti väsyttää. Rankan päivän jälkeen sain kylllä nukuttua, mutta näin painajaisia ja heräilin usein hiestä märkänä. No uus päivä tänään ja täytyy nyt yrittää levätä ennen seuraavia harjoituksia.

Toi on varmaan ihan totta toi Helmipelin ja Malvian pohdiskelu. Onhan se niinkin kun ajattelee jotain huippu-urheilijaa, taiteilijaa tai opintojen lopputyöntekijääkin, että kun on joku todella iso, odotettu projekti, mihin on kaikki energia mennyt pitkän aikaa ja sitten kun se on ohi, tulee just noi tunteet. Juttelin joskus aiheesta yhden lääkärin kanssa ja oli samaa mieltä. Ihan luonnollisia tunteita siis. Osittain varmaan johtunee siitä projektin (tai lapsenteon) tärkeydestä. Ei psyyke pysy aina perässä. Täytyy antaa itselle aikaa sopeutua uuteen, aivan toiseen ääripään tilanteeseen.

Tsemppiä kaikille!

Jonsku 39+4 (kärsimätön...)

 

Odottajat:

Hippo-78: LA 1.11.2008, esikoinen
Aurinkoinen99: LA 1.11.2008, esikoinen
nn08: esikoinen, LA n. 1.11.2008
henriikka73: poika 05/94, tyttö 12/95, LA 9.11.2008
Karvakuono: poika 06/07 LA 10.11.2008
Arabis: poika 11/06 LA 10.11.2008
minävaan: esikoinen LA 12.11.
Viljonkka: esikoinen, LA 13.11
MaMaLi: esikoinen, LA 13.11.2008
Minea 77: tyttö 06/04, LA 15.11.2008
Pilvikirsikka-80: poika 06/07, LA 15.11.2008
Sacha: esikoinen LA 15.11.2008
Sanna: poika 08/06, la 16.11.2008
Rouva H: poika 04/07, la 17.11.2008
Sonatar: esikoinen LA 18.11.2008
mamma 87: esikoinen LA 20.11.2008
Sade81: esikoinen LA 21.11.2008
Tirl: poika 10/06, la 22.11.2008
Malvia: esikoinen, LA noin 25.11.2008
Brogan: esikoinen LA 27.11.2008
Jonsku79: esikoinen LA 30.11.2008 (poika)


Synnyttäneet:

nalle--: 24.10. Tyttö 2530g, 44cm LA 2.11
Möykky08: 27.10. Poika 3305g, 49cm (poika 10/06) LA 5.11.2008
Ainikki: 27.10. Poika 3430g, 52cm LA 13.11.2008
Misai82: 28.10 poika 3610g, 52cm (tyttö11/05) LA 5.11.2008
Oona76: 4.11. tyttö 3500g, 50cm LA 2.11.2008
Tuulen Poikanen: 11.11 poika 4010g, 50,5cm, LA 25.11.2008
Mariah: 12.11 tyttö 3895g, 52cm (poika 01/06) LA 4.11.2008
Helmipelmi: 13.11 poika 3510g, 50cm LA 18.11.2008
Tuulia: 13.11. tyttö 2950g, 49 cm. LA 19.11.2008
barbalala: 17.11. poika 4280g, 55cm LA 11.11.2008
bombera: 21.11. poika 4190g, 53cm LA 11.11.2008


Heippa kaikki!

TÄälläkin on siis jo poika maailmassa, mutta en ole yhtään ehtinyt koneelle (tai muuallekaan) vielä. Synnytys alkoi lopulta pe 21.11. kesti 12h ja oli rankka kokemus. Epiduraali laitettiin kun olin auki 5cm ja teho lopahti ennen ponnistusvaihetta. Kivut olivat kovat ja välihan leikkauksesta huolimatta tuli repeytymä joka onneksi on jo parantumaan päin.
Poika on aivan ihana joka kompensoi kaikki kivut ja säryt!

Nyt lähden nukkumaan taas siihen asti kunnes poika vaatii tissiannoksensa,
öitä!

 

Onnea onnea ainakin Sachalle ja Bomberalle! Ettekös te olekin meidän ulkomaanedustajamme?

Minäkin olen yhä yhtenä kappaleena ja erittäin hyvin voivana, täytyy sanoa. Nyt neuvolantädin kehotuksesta nautin näistä unentäyteisistä päivistä, kun kohta on kuitenkin kuulemma katkonaista unta Siis ensi viikolla viimeistään.

Iloa odotukseen ja vauvanhoitoihin!

 

Odottajat:

Hippo-78: LA 1.11.2008, esikoinen
Aurinkoinen99: LA 1.11.2008, esikoinen
nn08: esikoinen, LA n. 1.11.2008
henriikka73: poika 05/94, tyttö 12/95, LA 9.11.2008
Karvakuono: poika 06/07 LA 10.11.2008
Arabis: poika 11/06 LA 10.11.2008
minävaan: esikoinen LA 12.11.
Viljonkka: esikoinen, LA 13.11
MaMaLi: esikoinen, LA 13.11.2008
Minea 77: tyttö 06/04, LA 15.11.2008
Pilvikirsikka-80: poika 06/07, LA 15.11.2008
Sacha: esikoinen LA 15.11.2008
Sanna: poika 08/06, la 16.11.2008
Rouva H: poika 04/07, la 17.11.2008
mamma 87: esikoinen LA 20.11.2008
Sade81: esikoinen LA 21.11.2008
Tirl: poika 10/06, la 22.11.2008
Malvia: esikoinen, LA noin 25.11.2008
Brogan: esikoinen LA 27.11.2008
Jonsku79: esikoinen LA 30.11.2008 (poika)


Synnyttäneet:

nalle--: 24.10. Tyttö 2530g, 44cm LA 2.11
Möykky08: 27.10. Poika 3305g, 49cm (poika 10/06) LA 5.11.2008
Ainikki: 27.10. Poika 3430g, 52cm LA 13.11.2008
Misai82: 28.10 poika 3610g, 52cm (tyttö11/05) LA 5.11.2008
Oona76: 4.11. tyttö 3500g, 50cm LA 2.11.2008
Tuulen Poikanen: 11.11 poika 4010g, 50,5cm, LA 25.11.2008
Mariah: 12.11 tyttö 3895g, 52cm (poika 01/06) LA 4.11.2008
Helmipelmi: 13.11 poika 3510g, 50cm LA 18.11.2008
Tuulia: 13.11. tyttö 2950g, 49 cm. LA 19.11.2008
barbalala: 17.11. poika 4280g, 55cm LA 11.11.2008
bombera: 21.11. poika 4190g, 53cm LA 11.11.2008
Sonatar: 26.11. poika 3950g, LA 18.11.2008

HEI!

Vihdoin ehdin koneelle. Eli, meille syntyi potra poika (3950g) 26.11. klo 9.45. Supistukset alkoivat tiistaiyönä klo 2 noin 15 minuutin välein. Kävimme ä-polikontrollissa, joka oli sovittu tiistaiaamuksi jo aikaisemmin ja sen tutkimuksen jälkeen supistukset yltyivät tulemaan n. 5 min välein. Sairaalaan lähdimme klo 16 kun kotona ei enää voinut olla. Kävelimme sairaalaan ja siellä sitten tutkimuksissa ei ollut asia aamun tutkimuksesta edennyt minnekään. Siispä kävelemään portaita. Puolitoista tuntia myöhemmin kivut olivat jo niin kovat, että piti päästä ammeeseen. Kärvistelin ilman kivunlievitystä kunnes paikat olivat 5 senttiä auki, sitten oli pakko saada epiduraali. Sitten odoteltiinkin, kyllästymiseen saakka. Epi jarrutti avautumista, mutta antoi aikaa levätä. Keskiviikkona aamuyöstä sitten laitettiin oksitosiinia ja homma eteni kunnes pääsin ponnistamaan. Ponnistusvaihe kesti 20 minuuttia ja poika oli maailmassa. Olihan aikamoinen jötkäle, erityisesti harteiden kanssa teki tiukkaa. Raamikas miehenalku siis! Synnytys kesti siis 20 tuntia + 14 tuntia kotona supistusten kanssa ennen laitokselle lähtöä. Aikamoinen maratoni, mutta hieno palkinto!

Nyt sitten odotellaan, että maito nousisi kunnolla. Tulee jo jonkin verran, mutta ei miehen tarpeeksi. Lisämaitoa on siis jouduttu antamaan. Tänään tai huomenna pääsemme kotiin, kunhan tarkistukset on tehty.

Onhan tämä ihanaa, mutta myös rankkaa. kertoilen tuntoja sitten paremmalla ajalla, nyt suihkuun.

t. Sonatar ja poju 2 vrk

 

Ja hormoonimyrskyssäni unohdin ihan onnitella synnyttäneitä, eli tuhannesti onnea Bombera ja Sacha!

t. S