Marsu?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miili
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Miili

Aktiivinen jäsen
05.09.2004
6 745
0
36
Mun tyttö haluaa edelleen marsua lemmikiksi, ei kelpuuta kissaa tai mitään muutakaan mulle tutumpaa lemmikkiä. Luin marsun hoito-ohjeita yhdeltä marsusivulta ja nyt rupes oikeesti hirvittämään :(. Onko marsun hoito oikeasti todella työlästä? Sen sivuston mukaan marsu pitää punnita, tarkistaa sitä sun tätä ja leikata kynnet kerran viikossa. Sen ymmärrän että kynsiä pitää leikata, häkkiä siivota, marsujen pitää saada jalotella jne mutta miten te marsun omistajat hoidatte marsujanne? Koetteko sen työlääksi? Käytättekö kuivikkeita vai pyyhkeitä marsujen alla? Haiseeko marsut niinkuin yleensä väitetään? Sairastuvatko helposti?
Tiedän että marsuja pitää olla vähintään kaksi ja häkin vähintään 120 cm, syövät pellettejä, heinää, porkkanoita ym ja pitää antaa C-vitamiinia. Tuo syöttäminenkin saatiin kuulostamaan tosi monimutkaiselta..

Ole kiltti ja kerro omista marsun hoitotavoistasi, siis ihan normmalista arkielämän hoidosta, ne "tieteelliset" jutut luen sitten tuolta marsusivuilta.

Kiitos jos jaksat kertoa omista kokemuksistasi!
 
Mulla on ollut itselläni lapsena marsut enkä muista hoidon olleen vaikeaa.
Toki nykyään ohjeet ovat varmaan hiukan toiset, mutta mun marsut eli melkein 6 vuotiaaksi sillä hoidolla...

Työläintä oli häkin siivous päivittäin.
Kynnet leikattiin kerran- pari kuussa.
Häkissä piti olla pesä, suojaisa paikka.
Sitten oli vesiautomaatti, suolakivi (?), heinää, jotain kuivaruokaa sekä tuoreita vihanneksia (salaatti, kurkku, paprika jne.) ruuaksi.
Silloinkin puhuttiin c-vitamiinin tarpeesta mutta en ihan muista miten se hoidettiin. Muistelen että veteen sekoitettiin jotain?

Niin joo... mikään siisti eläin se ei ole. Ne pöllytti lattian täyteen niitä puruja, kakkas ja pissas paljon joten siivota piti koko ajan.
Kipeitä ei olleet muuta kuin sitten loppuvaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä oli alunperin kaksi urosmarsua, mutta toinen kuoli alle vuoden ikäisenä. Ei kuitenkaan hankittu enää uutta marsua, koska tämä jäljellejäänyt oli häkin itsevaltias, joka olisi varmaan syönyt sen tulokkaan. Niinpä tämä yksi sai pitää ihan oman valtakuntansa.

Marsu ei mun mielestä haise, jos pissakulmat siivoaa päivittäin ja joka toinen, joka kolmas päivä vaihtaa kaikki purut. Kynsien leikkuu on yksi show, mä pidän kiinni (nahkahanskailla) ja mies leikkaa kynnet. Meidän otus ei ole kovin kesy, tai siis ei tykkää olla ihmisen käsiteltävänä eikä viihdy sylissä siliteltävänä. Ei myöskään tykkää elämästä häkin ulkopuolella. Meillä on myös koira, ja vaikkei koira ole koskaan päässyt kosketuksiin marsun kanssa ja vaikka marsun päästäisi vapaaksi huoneessa mihin koira ei pääse, se ei uskalla liikkua. Ilmeisesti pelkkä koiran haju saa sen paniikkiin. Ja koska ei haluta aiheuttaa marsulle sydänkohtausta, se on enimmäkseen häkissä.

Koskaan ei ole sairastunut (on nyt nelivuotias), eikä me kyllä olla koskaan sitä punnittu. Juo avonaisesta vesikupista, joten imeytetään c-vitamiini aina tuorepalaan (esim. kurkkuun). Umpinaisesta pullosta c-vitamiini ei pääse samalla lailla karkaamaan.

Koska tämä yksilö ei ole kovinkaan seurallinen, siitä ei niin hirveästi ole iloa kuin mitä ajateltiin. Siivoaminen on välillä vähän työlästä, mutta ei tuon ylläpito kovin kallista ole.
 
Mulla oli marsu, joka kuoli 1,5vuotta sitten. Se eli 8-vuotiaaksi, vaikka sydämessä oli rytmihäiriö. 8-vuotiaana se lopetettiin pahan silmätulehduksen vuoksi joka ei mennyt millään ohi. :/ Mutta oli se kyllä jo vähän kuihtunut ja nukkui hirveästi.

Mutta siis marsut ei ole kyllä mitenkään hirveän työläitä! Meillä oli iso häkki ja siellä aina vähintään 1 pesämökki, juomapullo ja pellettikuppi. Sit välillä pidettiin heiniä osittain heinäverkossa, toisinaan vaan iso kökkö keskelle häkkiä, johon marsu tykkäsi kaivautua. Alusena oli yleensä puruja tai puru-"rouhe" seosta(mörttiröpöä+purua sekaisin). Häkki siivottiin n. 3krt/2viikossa, jolloin keräsin ensin häkistä pois vähän puhtaita puruja ja heinää ja muut kippasin roskikseen/kompostiin. Sit uutta tilalle ja se oli siinä.

Meidän poju tykkäs jos haettiin ulkoa koivun tms ohuita oksia tai ruohoa. Tuoretta ruokaa eli kurkkua, porkkanaa, tomaattia, kaalia yms. se sai kerran tai 2 päivässä (lellitty kun oli..) mutta aivan joka päivä ei välttämättä tarvitse edes antaa. Meidän marsu alkoi puremaan kaltereita ja vinkumaan hulluna aina kun halus ruokaa, niin oli "pakko" antaa :D. C-vitamiinia ostettiin apteekista lemmikkipuolelta ja sitä ohjeiden mukaan imeytettiin kurkkuun, mutta aika huonosti se suostui sitä syömään. Madottaa marsut pitää kanssa, en enää muista ohjetta siihen, mutta kissojen ja koirien matolääkkeillä.

Mitäs vielä.... ei heti ainakaan muuta tule mieleen....:) Tai niin meidän marsua sosiaalistettiin tosi paljon (tuli meille vajaa 2-vuotiaana koska ei tullut toimeen kaverinsa kanssa) ja nukkui sylissä ja nautti rapsutuksista paljon! seurasi lattialla ja meni seiniä pitkin koko kämppää ympäri, tai jäi jonnekin turvalliseen paikkaan esim sohvan alle. Meidän marsulla oli myös ulkona katollinen aitaus ja valjaatkin, mutta suurimman osan ajasta oli täysin vapaana ulkona. Ei todellakaan lähtenyt kuin max. lähimpään pensaikkoon ja silloinkin vaan rauhassa käveli, en koskaan nähnyt sen juoksevan kunnolla. Kynsiä leikattiin pari kertaa kuussa. Marsu oli siis mun ja hoidin sen itse lähes kokonaan. Olin tuolloin 11-17v.

Mutta tosiaan, jotta marsusta saa kunnolla seuraa ja sosiaalisen kaverin, tarvitsee se hirveästi huomiota! Marsu lauma on aina vaikeampi totuttaa ihmisiin, mutta silti ehdottomasti täytyy ottaa vähintään se 2 marsua. :)
 
Minä en koskaan ole oppinut ymmärtämään marsuja... Kun ne huutaa koko ajan! Luulisi käyvän rasittavaksi...
Saisko tyttö joltain kaverilta marsua hoitoon, vaikka viikoksi, niin näkisitte mitä se käytännössä on?!
 
Kiitos ihanista vastauksista!
Ja joo, tuli itsellekin mieleen että pitäis varmaan vilkaista joltain maatiaiskissasivustolta miten kissaa hoidetaan :). Eihän mulla oo kissoista kun vaivainen 30 vuoden kokemus ... tai vähän ylikin.
Siitä tulikin mieleen että mitenkähän marsu ja kissa mahtavat tulla toimeen?
Olis tarkoiuts ottaa ne marsut ensin ja sit kisu.

Vielä, jos vaan jostain saisin marsuja "lainaan" niin ottaisin vaikka kuukaudeks meille hoitoon!
Josko se marsuvimma sit vähän laantuis :D. Enkä tiedä mistä tyttö on saanut päähänsä että sen eläimen pitää olla just marsu, mutku PITÄÄ, ja eläimen olen luvannut.
 
Viimeksi muokattu:
Ovathan marsut melko työläitä (jos vertaa esim. gerbiileihin) ja haisevatkin jonkin verran. Meillä on kaksi urosmarsua, ne tulivat meille 1-vuotiaina. Häkissä on alla puupellettiä ja päällä fleecepeitto, koska pelkät pelletit olisivat minusta liian kovia marsun alustaksi. Siivoan häkin pari kertaa viikossa. Sen ajan marsut ovat lattialla rajatulla alueella, ja reilun tunnin jaloittelun jälkeen on edessä lattian siivous pissasta ja kakasta... Kesällä hajuongelmaa ei niin ole, koska ikkuna on helppo pitää auki ympäri vuorokauden ja ilma huoneessa vaihtuu, mutta talvella häkki haisee helpommin.

Ruokana on heinää ja heinäpellettiä, päivittäin saavat myös jotain tuoretta (näin talvella useimmiten porkkanaa tai omenaa, kesäisin voikukanlehtiä). C-vitamiinjauhetta laitan kurkun- tai omenansiivuun joka toinen päivä.

Kynnet leikkaan pari kertaa kuussa, toiselta se onnistuu helposti ja toiselta vähemmän helposti koska on kova puremaan.

Ihania pötkylöitä ovat ja minusta on kivaa kun ne alkavat kuikuttaa kun keittiössä touhuaa :) Kanit taas ovat tylsiä kun eivät puhu mitään. Ja koirankin kanssa tulevat toimeen, koira joskus käy moikkaamassa niitä kun ovat lattialla.
 
Mulla on marsu nyt ja on se aika raskasta kun häkki pitää siivota ainakin Kerran viikossa.talvella ei Saa hirveesti Tuuletella kun ne Vilustuu ja Se on aika vakava Asia.marsut Saa Myös Helposti Ripulin Jos Antaa vääriä aineita sille.ei Ne Hirveesti Haise.huone Kyllä Haisee Kuin Navetalta Kun On Sitä Purua Ja heinää joka paikassa
 
Moi,

Ottakaaa seurallinen marsu ja sille kaveri. Tarkkailkaa marsuja ja ottakaa se, joka tulee kontaktiin. Rohkea seurallinen marsu on hauska tyyppi, mut jotkut yksilöt ovat liian arkoja eikä niistä ole ihmisen kavereiksi.
Marsut rakastaa kesällä ruohon syöntiä muuten, joten suosittelen ulos viemistä vaikka niin et laitatte häkin kalteriosan nurmikolle ja marsut sisään. Meidän marsut ovat vapaina pihalla kesäisin, koska vihollisia ei pyöri pihalla ja marsut eivät halua karata.
Marsut tarvitsevat myös sylittelyä, rakastavat sitä.
 
Mun tyttö haluaa edelleen marsua lemmikiksi, ei kelpuuta kissaa tai mitään muutakaan mulle tutumpaa lemmikkiä. Luin marsun hoito-ohjeita yhdeltä marsusivulta ja nyt rupes oikeesti hirvittämään :(. Onko marsun hoito oikeasti todella työlästä? Sen sivuston mukaan marsu pitää punnita, tarkistaa sitä sun tätä ja leikata kynnet kerran viikossa. Sen ymmärrän että kynsiä pitää leikata, häkkiä siivota, marsujen pitää saada jalotella jne mutta miten te marsun omistajat hoidatte marsujanne? Koetteko sen työlääksi? Käytättekö kuivikkeita vai pyyhkeitä marsujen alla? Haiseeko marsut niinkuin yleensä väitetään? Sairastuvatko helposti?
Tiedän että marsuja pitää olla vähintään kaksi ja häkin vähintään 120 cm, syövät pellettejä, heinää, porkkanoita ym ja pitää antaa C-vitamiinia. Tuo syöttäminenkin saatiin kuulostamaan tosi monimutkaiselta..

Ole kiltti ja kerro omista marsun hoitotavoistasi, siis ihan normmalista arkielämän hoidosta, ne "tieteelliset" jutut luen sitten tuolta marsusivuilta.

Kiitos jos jaksat kertoa omista kokemuksistasi!
Ei todellakaan haise. Meillä ainakin 10 vuotias hoitaa ja ruokkii ja hellii kyl ihan ihanat lemmikit
 

Similar threads

Yhteistyössä