Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Lisääntynyt itsetuhoisuus ja pahentunut masennus ja ahdistus. Mutta sen tiesin olevan tulossa ja siihen osasin varautua. Kaksi viikkoa ja alkoi helpottamaan, mieliala alkoi tasaantua ja itsetuhoisuus väheni vähenemistään. Mikä oli se merkityksellisin asia minulle. Muuten olin aika oirevapaa.
Kuinka tämä ilmeni? Tuota ahdistuksen ja masennuksen pahenemista on ilmassa täälläkin, mutta katsellaan josko se alkaisi viikkojen kuluessa helpottamaan..
Siis ihan ajatuksen jumiutumisena siihen, kuinka paljon tahdon vain kuolla. Kuinka tahdon viiltää naamani halki, jotta ihmisetkin näkee kuinka ruma, paha ja vastenmielinen olen. Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja uudestaan, sama mielikuva. Hyvin, hyvin, hyvin pahoja oireita, mutta tilanne mistä lähdin, oli samantapainen, joten ei sen puoleen. Olin yrittänyt jo aiemmin itsemurhaa, joten pohjalla oli käyty jo. Sen jälkeen maattiin sängyn pohjalla liikkumatta, vain hengittäen, joka oli lähinnä sen merkki, että olen edelleen hengissä.
Ahdistuskohtaukset kestivät pidempään, aiheuttivat fyysistä oireilua mm. sydämen läpättelynä. Pahentuneita paniikkikohtauksia tuli joissa älli ei pelannut yhtään. Eli pakene tai taistele reaktioita. Loputonta itsensä pesua pesuhuoneessa. Tuntui kuin joku olisi puristanut minut väkisin kasaan pienemmäksi.
Sitten se alkoi helpottaa. Niitä itsetuhoisia ajatuksia esiintyi, mutta merkittävää oli niiden väheneminen, muistin parantuminen, paniikkioireiden lieventyminen, ahdistuksen lieventyminen, toiminnanohjauksen parantuminen asteittain, väsymyksen helpottuminen jne.
Status nyt: Elossa, opiskelukykyinen, semikahjo.
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;23017245:Mää olen lihonut hieman, tai sanottaisko että pyöristynyt (ja pöyristynytkin)
Alkuun meni senat sakaisin ja oli kuvottava olo, mieletön väsymys ja ahdistus.
Pahimmat oireet meni ohi kahdessa viikossa. Sitten kroppa ja mieli tottui ja alkoi helpottamaan.
Mulle kokeiltiin ties kuin montaa lääkettä ja kaikki mä jouduin lopettaan sivareiden takia. Lääkkeistä tuli rytmihäiriöitä, takykardioita, pahoinvointia, maniaa, unettomuutta, you name it..
Mut mä oonki tällanen maanantaikappale jolle passaa tosi harvat napit..Tsemppejä sulle Cothis :hug:
Sulleko lääkitystä? Et ainakaan palstalla vaikuttanut masentuneelta. Miehes vaan aiheutti sulle stressiä.
Kyl ekana kannattaa vaihtaa miestä eikä aloittaa masennuslääkkeitä.
Minä kiitän tsempeistä
Ja samalla toivon, että tuo äljäke ei sitten ole samanlainen maanantaikappale ku sinä![]()
Mun kumppani sai jonkun lääkityksen ja se koitui meidän suhteen tuhoksi. Se kävi keskusteluja mun kanssa omassa päässään ja oli mulle sit vihainen, väitti mun pettävän, ja että se kyllä tiesi mitä puuhailen vaikken tehnyt mitään, mun oli turha selittää, koska se tiesi mitä mä ajattelen.
Ei tainnut olla kaksinen lääkitys..
Noi voi muuttaa persoonaa, kaverin kumppanista tuli todella äkkipikainen ja se sai hirveitä aggressiivisuuspuuskia ja oli vähällä tappaa ihmisen, jota rakasti.
Kannattaa siis tarkkailla omaa käytöstä, tai parempi, että joku ulkopuolinen tarkkailee, koska noiden vaikutukset ei ole aina hyviä. Tai sellaisia, että itte ne tajuais. Mun kumppani ei edes muista noita juttuja mitä silloin mulle teki, kun söi lääkkeitä, eikä se tiedä, miksi me erottiin. En tiedä minäkään, kun se ei koskaan sitä syytä mulle kertonut. Mutta hiton vaikeaksi kaikki meni lääkkeiden aloittamisen jälkeen.
Joo, hermot meinas mennä niiden lääkekokeilujen ja sivareiden takia. Enää ei onneks oo tarvettakaan niille![]()