Meinasinpa ajaa kolarin :(

[mää]

Joo, ajelin lasten kanssa ihan rauhassa (noin 80km/h) kotiin kaverin luota. Sit yhtäkkiä huomasin, että mun kaistaa tulee vastaan auto tuhatta ja sataa!! Ohitti pyöräilijää. Tosi tiukalle meni ohitus, jouduin jarruttamaan täysillä ja jos pari sekunttia olisi vielä mun kaistalla tullut olisin kääntänyt auton kohti ojaa.. Ja toinen senkun vain painoi kaasua! Ja kyllähän mulla v******i kun huomasin mikä kusipää se oli! Ei noin voi ajella ja melkein tappaa viattomia. Tuli taas mieleen sitten se, että vaikka kuinka itse ajaisi hyvin ja rauhassa paljon suurempi riski ajaa kolari on jonkun muun toilailun takia. Reaktiot tapahtuneen jälkeen; ensin oli järkytys, sitten alkoi sydän hakata vimmatusti, sit jalat meni veteläksi ja pahaolo. Ja sitten tuli tämä vatutus! Kun ei tiedä edes kuka se oli!!

 

[vieras]

Et muista rekkaria? Jos muistat niin teet siitæ ilmotuksen poliisille.

 

[mää]

Yritin katsoa rekkaria, mutta sehän meni ohi tietty sitä samaa tuhatta ja sataa niin mitenpä sitä ois ehtinyt saada.. Ja jos oisin saanu, oisin heti soittanut poliisille että käy katsoon kuljettajan ajokyvyn.

 

[vieras]

Pahus ku et saanu sitä numeroa niin kusipää olis nalkissa.

 

[mää]

Toivottavasti ei ehdi tappaa jotain muuta nyt sitten. Sen muistan, et se oli vanhahko maasturi ja nainen (!) oli ratissa.

 

[suojelusenkeleitä onko heitä?]

Ajeltiin maantietä illansuussa, aika vähän oli liikennettä kumpaankin suuntaan. Melko pian erään kylätien risteyksen jälkeen vastaan tuli kuorma-auto ja sitä ohittamassa tila-auto. Yritti kiihdyttää minkä pystyi ohi, mutta näki ettei kerkiä. Vilkutteli vain mulle valoja.
Onneksi oli se risteys ollut juuri ja mun vauhti vain 60km/h. Jarrutin ja väistin pientareelle. Hiekka vaan pöllys kun menin jo asfaltin reunan yli.
Mahduttiin onneksi. Mutta
jos olisikin sillä sekunnilla katsonut jonnekin, esim taakse lapsia, radioon, maisemia jne en olisi varmaan reagoinut niin nopeasti.
Kyllä tälläiset pistää miettimään.

Joo, ajelin lasten kanssa ihan rauhassa (noin 80km/h) kotiin kaverin luota. Sit yhtäkkiä huomasin, että mun kaistaa tulee vastaan auto tuhatta ja sataa!! Ohitti pyöräilijää. Tosi tiukalle meni ohitus, jouduin jarruttamaan täysillä ja jos pari sekunttia olisi vielä mun kaistalla tullut olisin kääntänyt auton kohti ojaa.. Ja toinen senkun vain painoi kaasua! Ja kyllähän mulla v******i kun huomasin mikä kusipää se oli! Ei noin voi ajella ja melkein tappaa viattomia. Tuli taas mieleen sitten se, että vaikka kuinka itse ajaisi hyvin ja rauhassa paljon suurempi riski ajaa kolari on jonkun muun toilailun takia. Reaktiot tapahtuneen jälkeen; ensin oli järkytys, sitten alkoi sydän hakata vimmatusti, sit jalat meni veteläksi ja pahaolo. Ja sitten tuli tämä vatutus! Kun ei tiedä edes kuka se oli!!

 

[mää]

Pistää miettimään tosiaan! Sitä kuinka elämä voi olla pienestä kiinni Koskaan ei tiedä milloin lähtee viimeisen kerran kotoa, kaverilta.. Tai katsoo suloisia pienokaisiaan, jotka autossa niin ihanina nukkuin

 

[vierailija]

Hui! Onneksi ei käynyt huonosti. Minulle kävi melkein samoin n. 10 vuotta sitten. Joku idiootti lähti ohittamaan mutkassa. Me kaksi autoa kynnettiin piennarta ja tämä ääliö meni keskeltä. Ei ehtinyt ohi, mutta onneksi ei tullut törmäystä. Joillakin se on niin kiire kuolemaan ja valitettavasti monesti tappavat muitakin samalla.