melko hellyyttävää...

[Turkilmas]

Tuo sarjassamme maailman hankalin 7-vuotias... tuli kaverinsa luota kylästä ja oli menossa toisen kaverinsa luokse. Alkoi sitten taas tapansa mukaan kinaamaan ja kiukuttelemaan jostain typerästä kunnes mulla lähti hermo.

Ennen kuin poika ehti lähteä, niin komensin sisälle ja omaan huoneeseen. Kovasti koitti poika pyydellä anteeksi, mutta liian myöhään. Ilmoitin että omassa huoneessa ja kiukuttelu loppuu tai on huomisenkin kotona.

Hetki sitten kuului hipsimistä ja pian tipahti jotain tähän tietokonepöydälle (rappuset tuossa yläpuolella). Poika oli paketoinut teipillä paperin ja kun avasin sen niin paperissa luki: ATJIT SEBASTIAN.

Ja siis tuo atjit tarkoittaa tietysti "Anteeksi" :heart: :heart: =)

 

[Motha]

Toine o liikkis :heart:

 

[Borkku]

Oi ku ihana

 

[Turkilmas]

Toine o liikkis :heart:

No niin se onkin :heart: :heart: .

Mut miks sen pitää olla nyt myös aivan pirun hankala KOKO ajan |O

 

[vieras]

Voi :heart:

 

[Turkilmas]

Oi ku ihana

Mun mielestä on hellyyttävää kun poika niin kovasti yrittää kirjoittaa vaikka ei tosiaan osaa. Se on nyt alkanut muutenkin tekemään noita lappuja ja niissä onkin sitten aina arpominen että mitä niissä lukee .

Saas nähdä lisääntyykö laput entisestään kun poika oppii kirjoittamaan =)

 

[Motha]

Toine o liikkis :heart:

No niin se onkin :heart: :heart: .

Mut miks sen pitää olla nyt myös aivan pirun hankala KOKO ajan |O

Siks kun sun elämä olis ihan liian helppoa muuten

Ei kun ne vaan testailee että vieläkö mamma jaksaa panna kampoihin. Meillä myös 7 v neiti kokeilee rajojaan (tai siis mun rajoja) mutta kyllä tällä tädillä puhtia riittää =)

 

[Turkilmas]

Toine o liikkis :heart:

No niin se onkin :heart: :heart: .

Mut miks sen pitää olla nyt myös aivan pirun hankala KOKO ajan |O

Siks kun sun elämä olis ihan liian helppoa muuten

Ei kun ne vaan testailee että vieläkö mamma jaksaa panna kampoihin. Meillä myös 7 v neiti kokeilee rajojaan (tai siis mun rajoja) mutta kyllä tällä tädillä puhtia riittää =)

On vaan ollut aivan mielettömän radikaali tuo muutos pojassa. Kun koskaan aiemmin meillä ei olla näin otettu yhteen ja aina ennen poika on ollut kuin ihmisen mieli.

Mutta onpa pojalla jännät ajatkin...7 vuotta ainokaisena ja nyt syntyy vauva. Ja syksyllä alkaa koulu...siinä sitä jo on kerrakseen.

Juu puhtia riittää myös, mutta pinnan kanssa alkaa olla niin ja näin. Harmittaa kun lähes joka päivä tulee riitaa jostain

 

[viiden äiti]

Minä otin monesti käytävästäkin takas jopa murkkuja. On periaate ettei suutuksissa lähdetä eikä riidoissa, laskin kyllä kun asia oli sovittu.
Meillä ei juuro kotiaresteja tai muuta ole tarvittu , ihme kyllä. Joskus enemmän joskus vähemmän puhetta ja asiat selviää.
Vielä yksi esimurkku, eikä ainakaan vielä jmitään, ehkä jotain säätöä tulossa kun vanhenee.
Eikö vieläkään merkkejä synnytyksestä, pyörittelitkö nännejäsi vai oliko joku muu.