Menee hermo noihin naapurin lapsiin! Ja omiinkin samalla!!

["mä"]

Muuten ihan kivoja poikia, mutta saman asian kanssa saa vääntää kuukausitolkulla!!

Omilleni olen tolkuttanut jo moneen kertaan, että mitään leluja ette anna niille, ettekä ota niiltä mitään vastaan. Ja niille naapurin lapsille sanonut samat asiat, että ette anna mitään ettäkä pyydä mitään, ei yhtäkään lelua. Että se jatkuva kinuaminen loppuu nyt.

Mutta sama touhu jatkuu vaan. Ne roudaa meidän lapsille omia lelujaan, antaa niille niitä "lahjaksi" eli antavat ja ovat parin tunnin tai päivän tai viikon päästä vinkumassa niitä meidän ovella takaisin.

Meillä on lapsilla kavereita, joiden kanssa on sovittu että saavat yhteistuumin vaihtaa leluja jos haluavat, mutta säännöt on ne että annettua lelua ei pyydetä takaisin, että jos haluaa vaihtaa niin silloin pitää ymmärtää mitä se tarkoittaa. Vaihtamisen tai antamisen jälkeen se lelu on sen toisen oma.

Mua vaan alkaa ärsyttää tää homma kun se jatkuu koko ajan :headwall: Ja tietenkin homma toimii myös niin, että naapurin lapset vaatii antamiaan leluja takaisin mutta eivät suostu antamaan vaihtokauppana ottamiaan leluja takaisin vastaavista.

V*ttu mulla menee hermo muutenkin tohon muoviroinaan!! Seuraavat lelut pistän surutta roskiin.

Taas ripitin omat lapseni, että te ette ota vastaan yhtään mitään, yhden yhtä lelua niiltä kavereilta, vaikka se vinkuminen ja maanittelu olis mitä. Että ota mitään, ettekä anna yhtään mitään, koskaan.

 

[ou nou]

Mun lapset on vasta 3 ja 4 eikä oo käynyt mielessäkään et antaisin lasteni vaihtaa/antaa/ottaa toisten leluja. Toivottavasti ei tule koskaan eteenkään koska ainakin nyt oon ehdottomasti sitä mieltä etten anna ikinä niin heidän tehdä. Jo senkin takia ettei lapsi ymmärrä lelujen arvoa, enkä haluu et ne on yhtäkkii vaihtanut jonku wii-pelin pehmoleluun tms..
Naapurin kersa 7v olis halunnut lainata meijän wii-pwlwjä ja kielsin sitä. Sanoin että on täysin tervetullut leikkimään meille ja pelaamaan niillä, mutta molemmilla on omat lelut ja piste. Eriasia tienekin on joku pokemonkorttejen tai tarrojen vaihtelu jne.

 

["kotiäiti"]

että leluja ei lainailla ollenkaan tai vaihdeta. Ihan uutta itselle en ole edes kuullut ko. tavasta vaikka 4 lasta meillä. Normaalisti käyvät ja meillä käy kavereita leikkimässä, mutta mitään lainailuja ei ole puolin ja toisin eikä edes koskaan ehdotettu. En ihmettele, että sinulla menee hermo.. en alkaisi edes harkitsemaan moista systeemiä.. en usko että toimii mitenkään !
ei muuta kuin lopettakaa lainailu ja piste

 

["hemu"]

Toi on mun mielestä ihan hyvä pitää tiukkaa linjaa. Itse lapsuudesta muistan että en miellyttämisenhaluisena uskaltanu sanoa kavereille että en halua vaihtaa jotain tavaraa ja sitten sain harmitella yksinäni kun olin menettänyt jonkun jutun mistä pidin. Jos vanhemmat olisivat kieltäneet vaihtamasta niin olisi ollut hyvä syy sanoa että en voi vaihtaa. Tätä ongelmaa tietysti harvalla varmaan on mutta kuitenkin

 

[khdflk]

En mäkään tollasta ymmärrä. Jokaisella on omat lelut ja niillä voi leikkiä jos käy kylässä.
Ihme meininkiä.

 

["tytteli"]

Voisiko niiden vanhempien kanssa sopia, että vaihtelu loppuu? Voisitte hiukan vahtia, ettei uvesta lähde ulos mitään kummankaan luota ja sitten se jo kohta meneekin omalla painollaan.

 

[häh]

siis miksi niitä leluja vaihdetaan? En ole koskaan kuullutkaan moisesta. Siis kyllä meillä lasten serkku antaa vanhoja lelujaan meidän lapsille, mutta ei kyllä koskaan halua niitä takaisin. En kyllä antaisi lasten vaihdela mitään leluja.

 

[MorbidMama]

Joo, ei siitä vaihtamisesta seuraa kuin ongelmia...ja et voi tietää mitä oikeasti on tapahtunut kun et ole ollut paikalla..

 

[nolo]

en ole ikinä tuolllaisesta kuullut eikä ole tullut vastaan. ihan outo juttu.
Minä kyllä lapsena ihastuin kaverin kiiltokuviin, ja se lupasi ne minulle, jos annan hänelle 100 markkaa, joka minulla oli. (en muista mistä se oli, ehkä mummolta)

No äiti haki rahan takaisin eikä siitä sen kummempaa. 100 markkaa oli iso raha 70-luvulla. Olin 7v ja naapurin tyttö oli vähän vanhempi.

 

[nolo]

mutta alkuperäiseen, miksi sinulla menee hermo naapurin pentuihin eikä omiisi? ovatko omasi vielä taaperoita ja eivät osaa puhua, vai miksi he eivät tee kuten heidä äiti käskee?

kuka lapsesi on alunperin opettanut vaihtamaan leluja, jos kerran noin toimivat kaikkien kavereidensa kanssa?
Miten minusta tuntuu että se on sinun lapset jotka alunperin naapureille tavan opetti, ja nyt naapurit tulevat höynäytetyksi, kuten minä lapsena, jos siis kerran on niin, että lapsillasi on tällainen tapa vaihdella tavaroita.

Oletteko te jotain kauppiassukua vai mitä?