Menneisyys masentaa...olenko vain tyhmä?

[Kolmas.]

Minua vaivaa avomiehini menneisyys. Olemme olleet jo jonkin aikaa yhdessä, mutta silti mieltäni painaa tämä asia; Miehellä on ennen minua ollut kaksi hyvin vakavaa suhdetta ja molempien ex-naistensa kanssa hän on edelleen miltei parhaat kaverit. Minua aika-ajoin kaivertaa hänen suhteensa niihin naisiin. Tunnen itseni täysin mitättömäksi näiden naisten rinnalla, vihaan heitä, vaikken hyvin tunnekkaan. Tunnen olevani vasta kolmos sijalla mieheni elämässä, edelle menevät nuo naiset. Minun on vaikea ajatella tulevaisuutta miheni kanssa, sillä hän elää vielä niin vahvasti menneisyydessään. Jotenkin tuntuu että ei hän voi antaa minulle niin paljon rakkautta kuin tarvitsen, koska nämä kaksi entistä ovat myös aina myös osan hänen sydämestään.
Olen yrittänyt puhua asiasta, mutta ei siitä mitään ole tullut. Mies vain sanoo suhteiden olevan ohitse ja he ovat ystäviä, sen uskonkin, mutta kun tuntuu että nämä ""ystävät"" ovat minua tärkeämpiä.

Sanokaa olenko täysin hullu ja vain typerän mustasukkainen ja että onko jutussani perää, saanko miheni sydäntä koskaan täysin omakseni?

 

[Rilla]

Kenenkään sydäntä ei voi omistaa eikä ihmistä saada vain itselleen joten sinulla on edessä kasvun paikka jos haluat jatkaa suhdetta.

 

[mies]

Kyllä on aihetta katsoa peiliin.
Mutta sinänsä ihan normaalia käytöstä naiselta, et siis ole ainoa lajiasi. Koeta rauhoittua ja luottaa, muuten olet vain hankala kumppani.

 

[teija]

Ota yli ote näistä naisista.Hymyile heille ja tee selväksi, että tiedät heidän suhteesta kumppaniisi.Jos pystyt niin menkää yhdessä kumppanisi kanssa juttelemaan heille ja tutustu niihin.

 

[maaria]

Minä olen samaa mieltä teijan kanssa, ota vaan rohkeasti paikkasi miehen rinnalla - nimenomaan hymyile näille ystävättärille ja esiinny avoimesti. Älä anna miehen hyysätä mitään spesiaaliluottamusta näiden ystävättärien kanssa, kaikki spesiaalit kuuluvat nyt teidän välillenne.

Jos taas miehesi ei siedä avointa kohtaamista sinun ja näiden naisten välillä, hänen on syytä myöntää itselleen, ettei kyse ole pelkästä ystävyydestä.