Miä en jaksa, saanko avautua?

[Miä]

Tekis mieli kävellä ulos tästä eikä tulla ikinä takaisin :snotty: Kaikki on niin vaikeeta ja sekaisin |O Avioliitto on kamalassa kriisissä, miä olen sotkenut asiani niin perusteellisesti ettei ole tosikaan. Sitten pitäis jaksaa olla normaalisti, hoitaa lapsi ja koti, käydä koulussa ja keskittyä tiukkatahtiseen opiskeluun. Kämppä on sekasin, keskittymiskyky nolla ja ajatukset ihan solmussa :/ Tekis mieli ryömiä peiton alle ja itkeä viikko mutta en osaa näköjään itkeäkkään. Toivottavasti miä en romahda jossain vaiheessa ihan totaalisesti :snotty: Kiitos kun kuuntelitte taas =)

 

[mamma ja pojat]

:hug: :hug:

 

[hyrskylän muori]

mites sie nyt silleen olet asiasi sotkenut :hug:

 

[terkkari]

ota saikkua ja selvittele ajatuksiasi, ei se helpota ennenku oot edes jostain päästä saanut asioiden setvimisen aloitettua

 

[Miä]

ota saikkua ja selvittele ajatuksiasi, ei se helpota ennenku oot edes jostain päästä saanut asioiden setvimisen aloitettua

Tiedän. Mutta olen vaan sellainen että jaksettava on vaikka menisi miten huonosti :/ Se vaan saattaa kostautua jossain vaiheessa. Mutta ehkä tämä tästä taas jossain vaiheessa =)

 

[Onaha]

:hug: Kyllä se siitä sitten taas! Elämässä on vaikeampia ja helpompia aikoja. Tää on nyt sellainen vaikeampi.

Toi on mun mielestä hyvä, että tunnustat että asiat on huonosti ja olet hajalla. Pahempi olisi jos sysäisit tunteet taka-alalle ja teeskentelisit itsellesikin että kaikki on muka hyvin. Nyt sun tarttee ehkä möyrytä siinä ahdingossa hetki ja käydä sitä mielessäsi läpi niin sitten jonkin ajan päästä taas jaksat arkea. Pyydä apua nyt jos mahdollista. Jos ei niin mene siitä mistä aita matalin: einestä pöytään ja siivoot kerta viikossa suurpiirteisesti, hellität vähän opiskelutahtia jne.

 

[Miä]

:hug: Kyllä se siitä sitten taas! Elämässä on vaikeampia ja helpompia aikoja. Tää on nyt sellainen vaikeampi.

Toi on mun mielestä hyvä, että tunnustat että asiat on huonosti ja olet hajalla. Pahempi olisi jos sysäisit tunteet taka-alalle ja teeskentelisit itsellesikin että kaikki on muka hyvin. Nyt sun tarttee ehkä möyrytä siinä ahdingossa hetki ja käydä sitä mielessäsi läpi niin sitten jonkin ajan päästä taas jaksat arkea. Pyydä apua nyt jos mahdollista. Jos ei niin mene siitä mistä aita matalin: einestä pöytään ja siivoot kerta viikossa suurpiirteisesti, hellität vähän opiskelutahtia jne.

Kiitos :hug: Pakko hellittää vähän, en yksinkertaisesti pysty keskittymään esim. koulussa kunnolla. Mutta on sitä selvitty vaikka mistä, eiköhän sitä selvitä tästäkin =)

 

[Keffeli]

Täälä vähän sama fiilis... pitkään aikaan en oo päässy minnekkään itekseni, paitsi että sanohan mun äiti just että ethän sä nyt kotona vaan oo ollu kun oot koulussa ja nyt työharjottelussa (ihan kun ois sama asia)... alkais pää koppa kaipaamaan pientä irtiottoa tästä arjesta.
Varsinkin nyt kun mulla on ajatukset,tunteet ja fiilikset niin maan perin pohjin sotkussa että en ees tiä kuinka niitä alkais setvimään |O Plaah, tekis todella mieli painella tosta ovesta pihalle.

 

[KiljusenHerrasväki]

Täällä mennään samoilla fiiliksillä. Ai että kun sais viikoks lähtee pois ja olla rauhassa.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

:hug:

Ihminen on kumma eläin: pudottuaan inhimillisen kurjuuden syvimpään alhoon, se otta lapion ja alkaa kaivaa... :/

Ei aina ole pakko jaksaa. Ja silti melkein kaikesta toipuu tai ainakin pääsee eteenpäin.

 

[vieras]

up