Mie en jaksais tätä enää...

[KaksiKertaaPienempi]

Poika 3v9kk on nyt useamman viikon ajan pelännyt hirviöitä. Alkuun valvottiin muutama yö, minkä jälkeen rauhoittui hiukan. Sitten alkoi uudestaan nuo pelot ja ne kohdistuu VOIMAKKAINA erilaisiin ääniin: naapuri kävelee kotonaan, auto ajaa tuosta ohi, lentokone nousee, tuulikello kilkattaa, koira haukkuu ulkona, ikkunan takana jutellaan, naapuri käy vessassa yms. Mie en pääse yksin vessaan, en suihkuun, en hakemaan eteisestä postia...

Ruokapöydässä, kun yleensä istutaan vastakkain, nyt hän pelkää olla niinkin kaukana minusta, joten tulee viereen istumaan. Noh, alkuun tämä riitti, mutta nyt mun pitäisi katsoa lasta samaan aikaan kun syödään, muuten alkaa täristä pelosta. Viime yönä nukuin klo 22-00 ja nyt oon ihan puoli kuollu kun pitäis alkaa valmistautumaan kouluun lähtöön.

Keskustelin näistä peloista jo päiväkodin henkilökunnan kanssa, sanoivat, että kuuluu iän mukanaan tuomaan mielikuvituksen kehittymiseen ja ovat ihan normaaleja. Mutta multa alkaa usko loppumaan tämän "normaaliuden" kanssa enkä tiedä mitä enää tekisin, muuta kuin että varaan neuvolaan ajan. Olen kokeillut kaikkia keinoja, mitä ikinä vain minä ja ystäväni ollaan keksitty yrittää: juteltu paljon, todettu, etteivät ne ole oikeita, piirretty ne pelottavat hirviöt ja revitty ne roskiin, käytetty "taikasumua" jne.

Mua vaan niin älyttömästi jo väsyttää :|

 

[omppu]

meidän 3 v4kk poika on myös siinä iässä että pelottaa..muumejakaan ei voi katsoa kun mörkö on siellä jossain......
Joka yö hiipii viereen...

 

[Aurinkokunta]

Onko teillä käytössä huoneessa yövalo?
Ja anna lapsen itse valita hyvä unikaveri "mörönkarkoittajaksi".
Ja kuunnelkaa niitä tuttuja ääniä päivällä / illalla yhdessä, käykää kurkkaamassa mistä ne tulee. Tehkää itse outoja ääniä, niinkun leikkimällä... matkikaa naapureita juttelemassa (muuttakaa omaa ääntänne siis), muistelkaa ja kokeilkaa miltä traktori kuulostaa, entäs miten se naapurin koira räksytti? Jne, mahdollisimman paljon erilaisia ääniä, niin ne äänet ei varmaan sit enää niin ois pelottavia.

Tuo on tosi rankkaa kyllä, kun ei saa nukuttua. :hug: Jaksamista nyt kuitenkin!

 

[isoäiti mölykylästä]

kyllä ne kuuluu tohon ikäänkin, mutta oliskohan tullut katsottua hieman liikaa noita nyky ajan lastenohjelmia telkkarista. ne kun on aika hirveitä ja lapsille sopimattomia, vaikka kuinka lastenohjelmiksi on tehty. kannattais kontrolloida nyt hyvin tarkkaan ohjelmat joita katsoo. ja keskustella lapsen kanssa peloista. yrittää luoda lapselle mahdollisimman turvallinen olo tila.

 

[KaksiKertaaPienempi]

Onko teillä käytössä huoneessa yövalo?
Ja anna lapsen itse valita hyvä unikaveri "mörönkarkoittajaksi".
Ja kuunnelkaa niitä tuttuja ääniä päivällä / illalla yhdessä, käykää kurkkaamassa mistä ne tulee. Tehkää itse outoja ääniä, niinkun leikkimällä... matkikaa naapureita juttelemassa (muuttakaa omaa ääntänne siis), muistelkaa ja kokeilkaa miltä traktori kuulostaa, entäs miten se naapurin koira räksytti? Jne, mahdollisimman paljon erilaisia ääniä, niin ne äänet ei varmaan sit enää niin ois pelottavia.

Tuo on tosi rankkaa kyllä, kun ei saa nukuttua. :hug: Jaksamista nyt kuitenkin!

Yövalo on käytössä, otettu käyttöön oikea valo, ei siis se himmeä vaan kirkas, minkä valossa näkee esim. lukeakin: Ei apua. Unikaverit saa aina ite valita ja ottaa niin monta kuin haluaa, niistä sitten jutellaan ennen nukahtamista ja mietitään millasia tosi kivoja unia ne kivat unikaverit tuokaan: Ei tehoa. Päivällä ja valosassa ollaan juteltu noista äänistä, mutta pieni pelkää niitä silloinkin, naapurin koiraa ollaan käyty silittämässä ja koira on silloinkin haukahtanut eikä se pelota poikaa, mutta kun ne kantautuu meille kotiin sisälle, niin pelko ilmenee. Tietää kyllä mistä ne äänet tulee. Ollaan myös ite tehty noita ääniä ja ollaan juteltu miten meiltä kuuluu samoja ääniä naapuriin eikä meistäkään aiheutuneet äänet ole vaarallisia eikä niitä tarvi pelätä: Ei tehoa. Ollaan luettu lähes kaikki kirjat mitä meillä on ja niistä etitty erilaisia tavaroita ja otuksia ja mietitty millainen ääni niistä syntyy: Ei tehoa. Lastenohjelmista olen alusta asti ollut tosi tarkkana eikä meillä saa katsoa esim. mtv3:sen lastenohjelmia, kuin nalle puh. Mitään tappelu- tai räiskintäohjelmia ei meillä katsota.

Soitin tuossa neuvolaankin, mutta eivät osanneet itse auttaa niin sain numeron perheneuvolaan. Huomenna on sinne soittotunti, niin soitan sinne, jos sieltä saisi jotain apua. Jos sieltä pääsisi vaikka jonkun lastenpsykologin juttusille.

Kiitos Aurinkokunta halauksesta =) Rankkaa tämä on, mutta kyllä tästä selvitään... sitten joskus.

 

[vieras]

Kerran oli jossain lehdessä tuosta juttua... Eli se ois yks hyvä keino saaha pelkoa pienemmäksi tai jopa loppumaan kun leikkii niistä.. Esim otatte tai askartelette jonkun hirviön tai monta sellaista ja leikitte niillä juuri niitä mitä poika pelkääkin, mutta siinä on sitten äiti tai iskä turvallisesti mukana ja lapsi voi huomata että ei olekaan niin pelottavaa tai että hirviöitä ei tarvi pelätä.

 

[d u m b o]

Juu kuuluu ikään kyllä, mutta kuulostaisi vähän siltä, että lapsesi on huomannut keinon millä saa sulta huomiota. Yrittäkää vaikka heittää pelot pois ja aloittaa elämä puhtaalta pöydältä.

 

[KaksiKertaaPienempi]

Juu kuuluu ikään kyllä, mutta kuulostaisi vähän siltä, että lapsesi on huomannut keinon millä saa sulta huomiota. Yrittäkää vaikka heittää pelot pois ja aloittaa elämä puhtaalta pöydältä.

On tuo huomionhaku käyny mielessäki ja sanoinki siitä neuvolantädille, mutta meinas, että erittäin harva lapsi jaksaa valvoa keskiyöstä asti aamuun jos ei oikeasti ole hätä ja nukahtelee sitten päiväsaikaan väsymyksestä ihan minne sattuu ja silloin nukkuu niin sikeästi, ettei herää vaikka joutuisi itse kävelemäänkin. Ja lapsi alkaa tosiaan ihan tärisemään kun pelkää.

Me ollaan noi pelot pudotettu parvekkeelta, vedetty vessasta ja kannettu roskiksessa suoraan roska-auton lavalle, mutta aina ne vaan tulee takasi :/ Pitää käydä tänään pojan kanssa kirjastosta hakemassa pelkoja käsitteleviä kirjoja ja kokeilla vielä niiden kautta käsitellä asiaa. Mutta kaikki keinot tuntuu olevan nyt kokeiltu, laidasta laitaan, niin tarhantätien kuin neuvolatädinkin tiedot ja taidot käytetty... Siksi tuntuuki kurjalta vastailla tähänki ketjuun hyviä vinkkejä antaneille aina se sama vastaus: Kokeiltu, ei toimi Tuntuu, että olen töykeä, vaikka oikeasti arvostan kovasti, että ystävälliset ihmiset viitsivät vastata tuntemattomalle, erittäin väsyneelle, äidille.

 

[d u m b o]

Juu kuuluu ikään kyllä, mutta kuulostaisi vähän siltä, että lapsesi on huomannut keinon millä saa sulta huomiota. Yrittäkää vaikka heittää pelot pois ja aloittaa elämä puhtaalta pöydältä.

On tuo huomionhaku käyny mielessäki ja sanoinki siitä neuvolantädille, mutta meinas, että erittäin harva lapsi jaksaa valvoa keskiyöstä asti aamuun jos ei oikeasti ole hätä ja nukahtelee sitten päiväsaikaan väsymyksestä ihan minne sattuu ja silloin nukkuu niin sikeästi, ettei herää vaikka joutuisi itse kävelemäänkin. Ja lapsi alkaa tosiaan ihan tärisemään kun pelkää.

Me ollaan noi pelot pudotettu parvekkeelta, vedetty vessasta ja kannettu roskiksessa suoraan roska-auton lavalle, mutta aina ne vaan tulee takasi :/ Pitää käydä tänään pojan kanssa kirjastosta hakemassa pelkoja käsitteleviä kirjoja ja kokeilla vielä niiden kautta käsitellä asiaa. Mutta kaikki keinot tuntuu olevan nyt kokeiltu, laidasta laitaan, niin tarhantätien kuin neuvolatädinkin tiedot ja taidot käytetty... Siksi tuntuuki kurjalta vastailla tähänki ketjuun hyviä vinkkejä antaneille aina se sama vastaus: Kokeiltu, ei toimi Tuntuu, että olen töykeä, vaikka oikeasti arvostan kovasti, että ystävälliset ihmiset viitsivät vastata tuntemattomalle, erittäin väsyneelle, äidille.

No voi surku Meilläkin on noita pelkoja ollut niin, mutta onneksi ei noin pahaksi ole mennyt.

 

[vieras]

tuo ikä 3-4v on sellaista