Mie inhoon itteeni, miksen vois olla niinku muutkin äidit!

[yks toive mulla ois...]

Siis tahtoisin olla semmonen reipas ja aikaansaapa. Mut mitä mie oon, laiska ja saamaton. Jos jonkun inspiraation saan, niin kyllä sit tapahtuu mut tuntuu että tuota käy vaan harvemmin ja harvemmin. :/
Välillä on semmosia päiviä, etten viittis ees ruokaa tehdä, voi mennä viikkokin etten ole siivonnu muuta kun vaatteita vähä siirrelly sohvalta että sopii istumaan.
Ja entäs sit se, kun en välillä jaksais noita lapsien kiistoja, huudan vaan et olkaa hiljaa!
Varmaan ihan toivotonta yrittää muuttaa itteään, haluaisin vaan niin kovasti olla semmonen ihana, kärsivällinen ja reipas äiti.
Jos kirjoittais joulupukille että tois miun lapsille semmosen äidin, niin kerkeisköhän toive toteutua?

 

[vieras]

lasikuus on sellainen asia että jos ei tee jotain niin se vaan pahenee ja pahenee. Alat ottaa itteäs niskasta kiinni, kirjoitat listan asioista joita pitää tehdä päivän aikana ja otat pieniä askeleita muuttumiseen.

 

[M Y R K K Y]

Pakotat ittes tekemään,kyllä se tekemisen into sieltä löytyy.Mä olin ekan muksun kanssa samanlainen,mut sitte syntyi kaksoset.
Sitte nelosen jälkeen olin jo tosi "toimelias" ja nyt vitosen jälkeen mun omat vanhemmatkin kutsuu mua Duracelll pupuks.

Leivon päivittäin,nytkin piparitaikina tehty ja eilisen piparitaikina leivottu.Sämpylätaikina nousemassa myös.

Mutta mun neuvo on se että alat vaan tekemään.Tee vaikka aluks sellanen lista mitä teet minäkin päivänä.Ja noudatat sitä tosi tarkkaan.
LIstaa tehdessä,mieti mihin oikeesti pystyt.

Ei leipominen oikeesti ole vaikeeta,ja miten kiva mieli siitä tulee.

Ja ihan ykkössivut on kinuskikissa.fi.
On todella aloittelijallekin helpot sivut.

 

[Yksi toive mullakin..]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

 

[Vernalis]

Kannattaisi katsoa oma ravitsemuspuoli kuntoon. Itse olin kanssa aina väsynyt ja pahantuulinen mutta tein ruokavalioon ison muutoksen ja siihen vielä lisäravinteita mukaan niin johan olo piristyi. Nykyään olen tosi harvoin huonolla tuulella, paitsi nyt kun loppuraskaus minulla meneillään niin on ihan luonnollista olla pahalla tuullella
Omega 3-6 on ainakin tosi tärkeitä, ei mene hermot niin helposti kun omega taseet on kohdillaan.

 

[x]

Ap, toi sun kirjoitus oli ihan kuin mun elämästä!

 

[tiutau]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

OT: tää on muuten jännä juttu että itekin ajattelin näin ennen kuin vihdoin sain lapsia, mutta sitten kun se elämä vauvan kanssa iskee kuin 1000 volttia niin eipä siinä enää paljon muistu kauniit ajatukset mieleen

(Mutta ihan kivaahan tää lasten kanssa eläminen on, ei siinä mitään.)

AP:lle: pidätkö huolta itsestäsi? Syöt, liikut, nukut, käyt kampaajalla? Jospa se antaisi lisää energiaa?

 

[Rieputarallaa]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

Nyt pomppas. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla todella kova paikka siitä kärsivälle, mutta jotain rajaa tuohon jeesusteluun. Haloo sentään!

 

[gab]

Pakotat ittes tekemään,kyllä se tekemisen into sieltä löytyy.Mä olin ekan muksun kanssa samanlainen,mut sitte syntyi kaksoset.
Sitte nelosen jälkeen olin jo tosi "toimelias" ja nyt vitosen jälkeen mun omat vanhemmatkin kutsuu mua Duracelll pupuks.

Leivon päivittäin,nytkin piparitaikina tehty ja eilisen piparitaikina leivottu.Sämpylätaikina nousemassa myös.

Mutta mun neuvo on se että alat vaan tekemään.Tee vaikka aluks sellanen lista mitä teet minäkin päivänä.Ja noudatat sitä tosi tarkkaan.
LIstaa tehdessä,mieti mihin oikeesti pystyt.

Ei leipominen oikeesti ole vaikeeta,ja miten kiva mieli siitä tulee.

Ja ihan ykkössivut on kinuskikissa.fi.
On todella aloittelijallekin helpot sivut.

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään mistä tuossa sun ylettömässä puuhastelussa on kyse? Ettei vain olisi sijaistoimintaa? On olevinaan niin kova kiire leipomisen ja siivoamisen ja ruuanlaiton ja pyykkien ja ties minkä kanssa, ettei mitenkään ehdi viettää aikaa omien lasten kanssa. Aina on jokin oma juttu menossa. Päällepäin näyttää kyllä hyvin toimeliaalta ja aikaansaavalta ihmiseltä, mutta kenen kustannuksella?

Mun oma äitini oli just tuollainen. En pysty koskaan antamaan hänelle anteeksi sitä, että leipominen tms. oli minua tärkeämpää.

 

[vieras]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

Nyt pomppas. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla todella kova paikka siitä kärsivälle, mutta jotain rajaa tuohon jeesusteluun. Haloo sentään!

Nimenomaan! Miten toi lapsettomuus voidaan vetää AINA joka keskusteluun!

 

[Huh!]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

Nyt pomppas. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla todella kova paikka siitä kärsivälle, mutta jotain rajaa tuohon jeesusteluun. Haloo sentään!

Nimenomaan! Miten toi lapsettomuus voidaan vetää AINA joka keskusteluun!

Joo että lapset on satu helpolla ja niitä eio arvosta jos niille joskus ärähtä ja hermo menee Kyllä mä oon ihan kiitollinen mun miehestäki vaikka en aina sitä jaksakaan kuten varmaan tämä lapsettomuudesta kärsivä... Jaa että miten niin lapsettomat ite oikein tahtomallaan haluaa pahottaa niiden helposti raskautuvien mielen Ja sitte niiden kanssa pitäis olla varpaillaan koko ajan...

 

[MoilasenH]

alota pienistä asioista.
Itteäni helpottaa suuresti se etä illalla tyhjennän tiskikoneen ja siivoan keittiön. Jo pelkästään se tekee aamusta helpomman ja mukavamman. Päivän aikana tiskikone täyttyy, ja sit taas päivällisen jälkeen sen voi hurauttaa käyntiin ja illalla tyhjentää.

Pesen vähintään 1 koneellista pyykkejä päivässä, näin ei pääse syntymään älytöntä pyykki vuorta. Sen jälkeen kun hurautan pyykkikoneen päälle, niin viikkaan edellispäivänä pestyt vaatteet narulta kaappeihin.

Tee ruokaa lounaalle niin paljon että sitä riittää päivälliselle asti, siten ei tarvi kokata kun kerran päivässä Tai toisin päin, eli tarpeeks iso päivällinen josta riittää hyvin seuraavan päivän lounaalle.

Siivotkaa lelut päikkäreille menessä ja illalla nukkumaan mennessä.

Oma mieli pysyy virkeempänä ja iloisempana kun kotikin on suht hyvässä kunnossa
ELäkä ressaa niin kovasti!

 

[vv]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

Nyt pomppas. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla todella kova paikka siitä kärsivälle, mutta jotain rajaa tuohon jeesusteluun. Haloo sentään!

Nimenomaan! Miten toi lapsettomuus voidaan vetää AINA joka keskusteluun!

no kyllä näitä äitejä löytyy niistä ex-lapsettomistakin ja joillakin tulee jopa masennus

 

[:)]

Kyllä se siitä. Hyviä neuvoja oot saanu. Et ala vaan tekemään. Niin tyhmältä kun se kuulostaakin, niin se kuitenkin auttaa. Noo.. Enpä mä itsekään mikään super äiti ole. Juuri mietin että miten laiska oon kun en millään jaksais nuita paria kattilaa tiskata valmiiksi ruuan laittoa varten. Ja se ruuan laittaminen vasta ärsyttääkin, voi oonkohan minä ihan surkea äiti kun vihaan sitä hommaa? Kaikkea muuta kyllä jaksais mutta...

 

[Kahden lapsen äiti]

En haluaisi haukkua sua, koska teit se hienosti itsekin. Haluan vaan sanoa, että tuntuu pahalta lukea sun tekstiä. Itse kärsin lapsettomuudesta ja antaisin paljon jos saisin kuunnella lasten kiistoja ja tehdä heille ruokaa. En tietenkään tiedä tilannettasi, mutta oletan, että olet saanut lapsesi aika helposti.

En nyt ratkaissut sun ongelmaa, mutta sainpas purettua omaa suuttumustani.

Nyt pomppas. Mä ymmärrän, että lapsettomuus voi olla todella kova paikka siitä kärsivälle, mutta jotain rajaa tuohon jeesusteluun. Haloo sentään!

Nimenomaan! Miten toi lapsettomuus voidaan vetää AINA joka keskusteluun!

Niemnomaan. Pitkään lapsettomuudesta kärsineenä (yli 5v.) ja nyt kahden lapsen äitinä tuntuu usein samalta kuin ap:llä. Ei siihen mikään mahda. Kun olen masentuneisuuteen ja saamattomuuteen taipuvaista sorttia, niin olen. Voi kun osaisikin ottaa itseään niskasta kiinni.
Ja kyllä minäkin välillä saan "toimeliaisuuskohtauksia", silloin leivotaan, siivotaan ja ulkoillaan kuin viimeistä päivää - tätä voi kestää 1-5 päivää, kunnes taas kolahtaa ja hyvä kun jaksan lapset pukea ja syöttää...

Maanis-depressiiviyyttä epäilen vähän - siis itselläni...

 

[mutsi]

Siis tahtoisin olla semmonen reipas ja aikaansaapa. Mut mitä mie oon, laiska ja saamaton. Jos jonkun inspiraation saan, niin kyllä sit tapahtuu mut tuntuu että tuota käy vaan harvemmin ja harvemmin. :/
Välillä on semmosia päiviä, etten viittis ees ruokaa tehdä, voi mennä viikkokin etten ole siivonnu muuta kun vaatteita vähä siirrelly sohvalta että sopii istumaan.
Ja entäs sit se, kun en välillä jaksais noita lapsien kiistoja, huudan vaan et olkaa hiljaa!
Varmaan ihan toivotonta yrittää muuttaa itteään, haluaisin vaan niin kovasti olla semmonen ihana, kärsivällinen ja reipas äiti.
Jos kirjoittais joulupukille että tois miun lapsille semmosen äidin, niin kerkeisköhän toive toteutua?

Pistä asiat tärkeysjärjestykseen: Mistä tulee hyvä olo itsellesi ja lapsille? Voisitko yhdessä lasten kanssa laittaa ruokaa ja leipoa? Ja ottaa lapset mukaan siivoamaan? Lapsiperheessä ei tarvitse olla aina tiptop, pieni sotku ei haittaa, kunhan silloin tällöin muistaa siivota pahimmat pois. En minäkään jaksa lasten kiistoja, ei kai kukaan niitä aina jaksa kuunnella. Mikä voisi piristää mieltäsi? Uusi harrastus, lenkkeily tms. Muista että sulla on vaan tää yksi elämä ja on susta kiinni missä mielentilassa sen vietät.

 

[Rieputarallaa]

Mullekin tuli mieleen se, että onko sulla ap riittävästi "omaa", kodin ulkopuolista elämää? Vai voisko tuo olotila johtua siitä, että elämänpiiri on liian pieni?

Itsestään kannattaa pitää huolta: nukkua ja ulkoilla tarpeeksi, syödä säännöllisesti ja tervellisesti, hankkia joku harrastus. Ystäviin kannattaa pitää yhteyttä ja käydä välillä ulkona (mitä se kenellekin tarkoittaa) tuulettumassa.

Jos nyhjää vain kotona, eikä ole tarpeeksi aikuiskontakteja, helposti jämähtää ja veltostuu.

Nuo asiat ekaksi kuntoon. Sitten kannattaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää: sekö, että jokaisen kaapin perimmäinen nurkkakin kiiltää ja pöydässä on itseleivottua pullaa, vai se, että viettää aikaa lasten kanssa ja kenties paistaa pakastepullat vieraiden saavuttua.

Äitiyden mitta ei ole suorittamisessa. Tärkeää on, että äidillä on hyvä olo, sillain oikeasti.

 

[tiutau]

Ja ihan ykkössivut on kinuskikissa.fi.
On todella aloittelijallekin helpot sivut.

Sit on kanssa vähän edistyneemmille http://paskamutsi.vuodatus.net/ ...

 

[Rieputarallaa]

Niin ja sitten peesaan kekkiksen vinkkejä. Noin tehdään meilläkin. Koti pysyy järjestyksessä ja muutenkin hommat hoituu, vaikka mä ainakin olen kaukana super-tehokkaasta äiti-ihanteesta.