Yleensä päätämme asiat yhdessä, nyt kuitenkin olen ä-loman (+parin kk hoitovapaan +kesälomien) takia joka tapauksessa pois työelämästä melkeimpä 1,5 v. Miehen mielestä tuossa välissä voi tapahua mitä vain ja voimme sitten harkita asiaa uudelleen. (ja jos teemme toisen lapsen tämän 5 vuoden sopparin aikana, mikä hyvin ikäni huomioiden on mahdollista => n.3v pois työelämästä...mitä jää...)
Mieheni on aina ollut enemmän työn perään kuin mä. Mä, kun en supertyydyttävää työtä ole saanut, teen työn ilman mitään sen suurempia intressejä siihen...ja sikspä kun 'jo aiemin olen työpaikastani jotain valittanut' en nyt yhtäkkiä viitsi/halua esittää että juuri tää työ on se jonka haluun ja otan vastaan..koska todellisuudesshan olen näissä hommissa siksi että, tyhmyydeltäni, en parempaa paikkaa ole saanut. Olin vain ajatellut että parempi tämä työ kun ei työtä lainkan..(kertyy eläkettä + vähän palkkaa +työkokemusta) jne... eli tästäkin saa jotain!!!!!... ja kun e-suomesta en töitä oo saanut ja mies saisi täältä miksei ottaisi sitä, koska on työstä täällä ollut innostunut (en toki muuten ees pyytäisi ottaan työtä). Mies on nyt 6 kk aikana siis tykännyt työpaikasta, jonka nyt siis sais vakinaiseksi.
No... juttelimme asiasta taas iltasella... ja koska miehen kanssa ei (1v. aviovuoden jälkeenkään) aina niin älyn helppoa ole jutella (ja puoleltani ymmärrys joskus on näyttävästi erittäin heikko), olin ehkä hieman kärjistäen ajatellut että mies valitsee oman parempipalkkaisen työn ja minun työttömyyden...sillä....
kuitenkin miehen pääintressit (eli miehen puheesta koottua):
-jos nyt jo palkka alenee => palkkakehitys perseestä tulevaisuudessakin
-nykyisessä työssä hyvä palkkakehitys 2400/kk=>3200/kk (2,5 tai oikeestaan 3 v aikana)
-nyk. työssä hyvä palkkakehitys ehkä tulevaisuudessakin, jolloin etenemismahd. paremat (tarjotussa työssä ei ole samaa varmuutta)
-nyk. työssä vastuullisia tehtäviä...varaa pyytää lisää palkkaa kun asiantuntemus ja vastuullisuus paranee
-tavoittena todellakin on että hänen palkkakehitys olisi niin hyvä, ettei minun pikkuinen 2000/kk käteen olisikaan mitään (tämä oli vähän yllätys mulle(????))
-eli haluaa tulla niin hyväksi (asiantuntia tms.), jolle palkkatavoite ainakin 150000/v=12500/kk (huimaa, mielestäni)... tätä asiaa en tosiaan tiennyt, että tavoitteet työn osalta ovat näinkin korkeat (ja nyk työssä tää vois onnistua paremmin ku paikassa jossa jo alussa palkka on ratkaisijana työhönotossa (????)...
-eli palkkakehitys ennemmin kuin palkka mietityttää...täällä tulevaisuudessa voi käydä huonommin kuin nyk. paikassa (varmuutta ei ole)
=> (miehen mielestä)
-jos hän tienaa noin paljon, hän voisi elättää minut ja tulevat lapsemme (mun ei siis tarttis tienata paljoa / yhtään)
-koska oon valittanut työstäni, voisinkin tehdä tulevaisuudessa jotain mielenkiintoisempaa, vaikka oppia uuden kiinnostavamman ammatin (hän siis ei ollut ajatellut että pitää opiskella tms. vaan että jos en nyk työstäni tykkää tai en toista oman alan työtä löydä, mulla ois mahdollisuus valita opiskelu/muu ala..koska asia ei ois rahasta kii..
-haluamme 2 lasta..ja ehkä joka tapauksessa päädymme tekeen ne peräkkäin => mun 5 v. sopparista jäis n. 2v. työajaksi
ok...hienoa...asia selvä(!!!!)...vedin siis hänen sanoistaan aiemmin vääriä johtopäätöksiä..minun ja hänen parastaan lopulta ajatteleekin...mutta mutta...
=> (minun kannaltani)
-raha, raha, palkka,työ,palkka, raha...hoh hoijaaaaaaa.......
-merkitseekö siis mikään muu mitään kuin palkka, tai ainakin palkka / työ =arvo nro 1. (tosi kivaaaaa??)
-mitä merkitsee viihtyisä asuinympäristö, parisuhde, lapset jne...
-uuden mielenkintoisen alan löytäminen ja opiskelu kenties olisikin minulle ok idea (jos oman alan töitä en e-suomesta kerta saa)
-en ainakaan halua olla ikuinen kotiäiti
-olen (joka tapauksessa jossain määrin) riippuvainen miehestäni ja hänen palkastaan eli hänhän tuolla palkallaan maksaisi lähes kaiken yhteisen (ei hyvä!!!)
-mies joutuu, mikäli tulee asiantuntijaksi ja palkka hyvä, matkusteleen paljon eli on paljon poissa kotoa (ei hyvä!!)..
-kenties miehestä tulee työnarkkis (siltä todellakin vaikuttaa) (ei hyvä!!!!)
-kenties löytää uuden naikkosen, joka on kunnianhimoisempi (=enempi hänen kaltainen)
-jos oon työtön (hoidan lapset jne.) eläke ei kerry..
-tulevaisuus (???)
-jos tulee ero saan puolet omaisuudesta + elatusavut lapsille (no ok, mutta..... jos oon ollut riippuvainen miehestä => surkea luuseri)
-jne
On tässä vielä mietittävää....
Lopetan osaltani keskustelun nyt tähän...kiitos kaikille neuvoista. Itse tajusin miehestäni siis väärin asioita ja väärin hänen käsityksiää työpaikan vaihdosta (enkä tiennyt hänen olevan ihan noin kunnianhimoinen....noin rahan perään... pelottavaa) ...edelleen kyllä kaikki mietityttää (todellakin)... mutta koitamme selvitä.. mieheni rakastaa mua ja meidän tulevaa lasta ja toivonpa että toimii / toimimme joka tapauksessa kaikkien etujen mukaan..... saa nähdä mitä lopulta päättääkin...en näiden kaikkien 'perustelujen' vuoksi voi /halua ainakaan pakottaa ottaan hommia täältä pohjoisesta (jämäkkyyttä joo....tai siis ei)....voin toki yrittää keskustella tämän paikan hyvistä puolista ja siitä kuinka palkan ei tarttis olla tärkeintä elämässä...
Anteeksi pitkä paasaus....ja kiitokset siis neuvoista!!!!
nim. tuleva työnarkkarin vaimo
Siis mies jo sanoi ottavansa työn vastaan, mutta palkka voi olla hieman alhaisempi kuin nykyisessä työpaikassa ja jos ei saa samaa palkkaa kuin aiemmin, ei ota tätä työtä vastaan. Vitun itsekästä! Nykyiseltä kotipaikkakunnaltamme töitä en saa..eli mies valitsee itsekkäästi paremman palkan ja minun työttömyyden (tai 600km matkustelut työpaikalleni), kuin sen että molemmilla olisi suht. hyväpalkkaiset työt.