Miehen ex "veti herneen nenään"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

taustalla

Aktiivinen jäsen
19.05.2004
63 720
9
36
En voi käsittää miksi mieheni ex otti nokkiinsa, kun kuuli että meille tulee perheenlisäystä! Heti vauvauutisesta kuultuaan muuttui ääni kellossa, miehen lapset ei saa tulla meille enää yhtä usein ja muutenkin käytös on ollut töykeää. Ymmärtäisin tämän "shokin", jos kyseessä olisi ensimmäinen yhteinen lapsemme, mutta kun tämä tuleva vauva on jo meidän toinen. Ja tällä exällä on ollut jo 6 vuotta uusi mies. Kun odotin esikoistamme, exän käytös ei ollut ihan tälläistä, hän jopa vauvan vaatteita meille antoi...
 
Ei noiden joidenkin exien ajatusmaailmaa voi ymmärtää. Meilläkin miehen exä otti herneen nenään kun me aloimme kulkea yhdessä, vietimme lomaa yhdessä, lähdimme ekalle yhteiselle matkalle, lähdimme muille matkoille, vastasin mieheni puhelimeen, myimme asuntomme, aloimme rakentaa, muutimme yhteen, kutsuimme tuttavia kylään jne. Alkaa siis jo tottua siihen, että mies joutuu lapsia hakiessaan kärsimään aina jostakin uikutuksesta. Miten voi aikuiset, yli kolmekymppiset naiset olla lapsellisia??? Suosittelisin hankkimaan oman elämän, eikä satsaamaan niin paljoa paukkuja exän elämän ruotimiseen.

Anna siis exän kylpeä rauhassa kateudessa ja katkeruudessa. Nautitaan me elämästä ;)
 
Ehkä se pohjimmiltaan kuitenkin on sitä mustasukkaisuutta, vaikka olisi uudet kumppanit jne. Joillakin tuntuu olevan vaikea päästää existään irti, jollain tapaa halutaan omistaa ne vaikka erosta olisi kulunut pitkäkin aika.
 
Meillä tilanne helpottui kun miehen ex löysi uuden miesystävän, sitä ennen oli jatkuvasti sorkkimassa meidän elämää. Nyt tilanne on rauhoittunut, ja toivon sydämestäni, että tuo suhde nyt kestää!!!
Kyllä mä sen ymmärrän, miltä exästä tuntui kun minä ilmestyin kuvioihin ja hän "lopullisesti" menetti miehen (ovat kyllä jo eronneet vuosia sitten, mutta luullakseni ex vielä elätteli toivoa saada mies takas), mutta ei sekään oikeuta semmoiseen tyhjänpäiväiseen räkytykseen, riitelyyn ja haukkumiseen. Mutta kuten mies aina sanoo: kun on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia...
 
Mieheni ex oli jo vuosia sitten jättänyt perheensä toisen miehen takia,kun minä ja mieheni tapasimme,ja se ei tosiaankaan ole estänyt exää olemasta mmustis ja omistushaluinen,vaikkakin on itse yhä saman miehen kanssa jonka takia perheensä jätti. Ex on mm. loukkaantunut ettei mieheni osta HÄNELLE äitienpäivälahjaa,kun hän on miehensä oikeiden lasten äiti,minun ja miehen yhteinen ei kuulemma tee minua miehen oikean lapsen äidiksi jne.
 
Kas, meinasin tehdä itse aloituksen samasta aiheesta, mutta näköjään jollain muullakin menee yhtä "hyvin..".
Hiljaista on ollut miehen exän puolelta, ehdittiin jo toivoa, että on päässyt tasapainoon itsensä kanssa löydettyään itselleen miehen, ehdittiin jo luulla, että josko tämä tästä vähitellen alkaisi lutviutua ja keskusteluyhteys ja ns. normaali kanssakäyminen sujua mutta ei, turha luulo!
Kun miehen exä kuuli minun olevan raskaana, alkoi taas tekstiviestiterrorismi jossa mies haukuttiin itsekkääksi, isäksi joka ei kuulemma TODELLAKAAN huolehdi lapsistaan, joka ei harrasta lasten kanssa, joka ei osallistu. Samaan syssyyn tuli (taas kerran) vaatimus tapaamisten muuttamisesta vain joka toiseksi viikonlopuksi. Tosiasiassa täällä ei kenenkään muun ehdoilla elämää suunnitellakkaan kun näiden kahden lapsen. Koko muun perheen työt ja vapaa aika on suunniteltu kalenteriin niin, että kalenteriin on koko ajan vedettynä yliviivaustussilla "sun viikot ja mun viikot" ja niiden mukaan poikkeuksetta eletään.
Mies juoksee ja pomppii lasten pillin mukaan täysin, pelaa palloa vaikka on mennyt töihin klo 5.30 aamulla eikä ole nukkunut edes puolen tunnin päiväunia, kuinka moni "normaali"perheen isä taipuu sellaiseen.. joten kyllä nuo järjettömät syytökset saa itse kullekin herneen nenään. Exä korostaa samassa isän ja lasten yhdessä tekemisen tärkeyttä ja samalla on viemässä nämä isältä pois.
Ja kaikki tämä vain sen takia, että meidän perheeseen on tulossa lisäystä.
Kova hinku on yksinhuoltajaksi, vaikka jonkin verran yksinhuoltajienkin juttuja seuranneena olen saanut käsityksen, että se elämä ei niin kovin ruusuista ole. Ilmeisesti tämän miehen osallistumisen lasten elämään käsittää todella vain sellainen, jonka mies ei syystä tai toisesta osallistu.
Kyllä tässä selvästi taas oma kateus menee lasten edun ajattelun edelle.
Eipä voi mitään. Se on kai pakko vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Mutta kun hitsit että se on välillä niin vaikeeta


\|O
 
Mitäs jos kysyt suoraan mättääkö joku?
Jotenkin vaan kuulostaa ettei syy välttämättä ole tuossa tulevassa vauvassa kun kerta ekastakaan ei suutahtanut. Ehkä on käsittänyt jonkun jutun väärin tai on jutellut miehesi kanssa jotain josta et tiedä tai ihan mitä vaan.

Ei ne exätkään mikään oma eläinlajinsa ole vaikka niin täällä monesti tunnutaan ajateltavan. Monenmoista mukavaa ja kamalaa tyyppiä löytyy niinkuin ihmisistä yleensä.

Itsekkin olen exä (lapseni käy entisen mieheni perheen luona) ja nyxä (mieheni lapset käyvät meidän luona). Monenmoista fiilistä on ssanut läpi käydä ja kaikista reaktioistani en ole niin kovin ylpeäkään, mutta sellasta se kai on kun ollaan isojen asioiden kanssa tekemisissä. Tällä hetkellä menee kivasti kun olen saanut kurkata kumpaakin puolta(exää ja nyxää) ja osaan suunnilleen eläytyä toisen ajatuksiin sekä tajuan helpommin ongelman ytimen.
Aika monesti on ollu väärin käsityksiä ja niistäkin on opittu selviämään suoraan, mutta hienovaraisesti puhumalla.
Tietty meillä ei kukaan ole kamalan hankalaksi pitemmän päälle alkanut.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.05.2006 klo 21:47 äiti kirjoitti:
Aika monesti on ollu väärin käsityksiä ja niistäkin on opittu selviämään suoraan, mutta hienovaraisesti puhumalla.
Tietty meillä ei kukaan ole kamalan hankalaksi pitemmän päälle alkanut.

Kunpa meilläkin olis noin


:snotty:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.05.2006 klo 18:18 eräs kirjoitti:
Kas, meinasin tehdä itse aloituksen samasta aiheesta, mutta näköjään jollain muullakin menee yhtä "hyvin..".
Hiljaista on ollut miehen exän puolelta, ehdittiin jo toivoa, että on päässyt tasapainoon itsensä kanssa löydettyään itselleen miehen, ehdittiin jo luulla, että josko tämä tästä vähitellen alkaisi lutviutua ja keskusteluyhteys ja ns. normaali kanssakäyminen sujua mutta ei, turha luulo!
Kun miehen exä kuuli minun olevan raskaana, alkoi taas tekstiviestiterrorismi jossa mies haukuttiin itsekkääksi, isäksi joka ei kuulemma TODELLAKAAN huolehdi lapsistaan, joka ei harrasta lasten kanssa, joka ei osallistu. Samaan syssyyn tuli (taas kerran) vaatimus tapaamisten muuttamisesta vain joka toiseksi viikonlopuksi. Tosiasiassa täällä ei kenenkään muun ehdoilla elämää suunnitellakkaan kun näiden kahden lapsen. Koko muun perheen työt ja vapaa aika on suunniteltu kalenteriin niin, että kalenteriin on koko ajan vedettynä yliviivaustussilla "sun viikot ja mun viikot" ja niiden mukaan poikkeuksetta eletään.
Mies juoksee ja pomppii lasten pillin mukaan täysin, pelaa palloa vaikka on mennyt töihin klo 5.30 aamulla eikä ole nukkunut edes puolen tunnin päiväunia, kuinka moni "normaali"perheen isä taipuu sellaiseen.. joten kyllä nuo järjettömät syytökset saa itse kullekin herneen nenään. Exä korostaa samassa isän ja lasten yhdessä tekemisen tärkeyttä ja samalla on viemässä nämä isältä pois.
Ja kaikki tämä vain sen takia, että meidän perheeseen on tulossa lisäystä.
Kova hinku on yksinhuoltajaksi, vaikka jonkin verran yksinhuoltajienkin juttuja seuranneena olen saanut käsityksen, että se elämä ei niin kovin ruusuista ole. Ilmeisesti tämän miehen osallistumisen lasten elämään käsittää todella vain sellainen, jonka mies ei syystä tai toisesta osallistu.
Kyllä tässä selvästi taas oma kateus menee lasten edun ajattelun edelle.
Eipä voi mitään. Se on kai pakko vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Mutta kun hitsit että se on välillä niin vaikeeta


\|O

Meillä isä taipuu pallopeleihin lasten kanssa, vaikka lähtee aamulla klo 5.30 töihin ja joinain iltoina tekee vielä toista työtä leipätyön lisäksi. Kyllä isät taipuu vaikka mihin, kun on kyse omista rakkaista lapsista - ja niin pitääkin!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 31.05.2006 klo 17:29 Dora kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.05.2006 klo 18:18 eräs kirjoitti:
Kas, meinasin tehdä itse aloituksen samasta aiheesta, mutta näköjään jollain muullakin menee yhtä "hyvin..".
Hiljaista on ollut miehen exän puolelta, ehdittiin jo toivoa, että on päässyt tasapainoon itsensä kanssa löydettyään itselleen miehen, ehdittiin jo luulla, että josko tämä tästä vähitellen alkaisi lutviutua ja keskusteluyhteys ja ns. normaali kanssakäyminen sujua mutta ei, turha luulo!
Kun miehen exä kuuli minun olevan raskaana, alkoi taas tekstiviestiterrorismi jossa mies haukuttiin itsekkääksi, isäksi joka ei kuulemma TODELLAKAAN huolehdi lapsistaan, joka ei harrasta lasten kanssa, joka ei osallistu. Samaan syssyyn tuli (taas kerran) vaatimus tapaamisten muuttamisesta vain joka toiseksi viikonlopuksi. Tosiasiassa täällä ei kenenkään muun ehdoilla elämää suunnitellakkaan kun näiden kahden lapsen. Koko muun perheen työt ja vapaa aika on suunniteltu kalenteriin niin, että kalenteriin on koko ajan vedettynä yliviivaustussilla "sun viikot ja mun viikot" ja niiden mukaan poikkeuksetta eletään.
Mies juoksee ja pomppii lasten pillin mukaan täysin, pelaa palloa vaikka on mennyt töihin klo 5.30 aamulla eikä ole nukkunut edes puolen tunnin päiväunia, kuinka moni "normaali"perheen isä taipuu sellaiseen.. joten kyllä nuo järjettömät syytökset saa itse kullekin herneen nenään. Exä korostaa samassa isän ja lasten yhdessä tekemisen tärkeyttä ja samalla on viemässä nämä isältä pois.
Ja kaikki tämä vain sen takia, että meidän perheeseen on tulossa lisäystä.
Kova hinku on yksinhuoltajaksi, vaikka jonkin verran yksinhuoltajienkin juttuja seuranneena olen saanut käsityksen, että se elämä ei niin kovin ruusuista ole. Ilmeisesti tämän miehen osallistumisen lasten elämään käsittää todella vain sellainen, jonka mies ei syystä tai toisesta osallistu.
Kyllä tässä selvästi taas oma kateus menee lasten edun ajattelun edelle.
Eipä voi mitään. Se on kai pakko vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Mutta kun hitsit että se on välillä niin vaikeeta


\|O

Meillä isä taipuu pallopeleihin lasten kanssa, vaikka lähtee aamulla klo 5.30 töihin ja joinain iltoina tekee vielä toista työtä leipätyön lisäksi. Kyllä isät taipuu vaikka mihin, kun on kyse omista rakkaista lapsista - ja niin pitääkin!

NIINPÄ NIIN!! SITTEN ON MYÖS NIITÄ JOTKA EI TEE YHTÄÄN MITÄÄN JOTEN VOIT USKOA ETTÄ OTTAA PANNUUN ETTÄ JOKU KEHTAA TULLA SANOMAAN ETTÄ TÄMÄ MIES VÄLITTÄÄ VAAN ITSESTÄÄN!!!
 
tuli vain sellainen mieleen että jospa hän(ex) ei ole saanut lasta tämän uuden kanssa ja on siitä hiukan "mustis" kun teille tulee jo toinen eikä heille yhtään. ehkä hän vain on pahoilla mielin itsensä sekä uuden miehensä puolesta..jospa he ovat jo kauan yrittäneet lasta..tms.?

jos kyse siitä niin menee kyllä ohi piakkoin..

 

Yhteistyössä