Miehen halutomuus johtuu usein alenneesta testosteronitasosta.

[hormooniton mies]

Tällä palstalla puhutaan paljon kumppanin (miehen) haluttomuusesta seksiin. Tiesittekö, että miehen haluttomuuden syynä ei aina ole toinen nainen vaan miehen halutomuus voi johtua usein alenneesta testosteronitasosta - hormooneista siis.

Testosteronin määrään vaikuttaa usein alkoholinkäyttö, tupakointi, työstressi tai lääkkeet.
Omalla kohdallani alkoholinkäyttö on minimaalista, tupakkaa en polta, työelämässä olen saavuttanut sen statuksen, johon olen pyrkinytkin. Minulla on krooninen sairaus, joka vaatii säännöllistä lääkehoitoa. (Varmaankin viittä eri lääkettä päivittäin useina tabletteina)

Puoliso on valitellut seksin vähenemistä suhteessamme. Kysyinkin lääkäriltä, mikä vaikutus lääkityksellä voi olla seksihaluihin? Lääkäri kertoi lääkkeitteni ja niiden yhteisvaikutuksen voivan vähentää testosteronin määrää verenkierrossani ja että asiaa voidaan parantaa tarvittaessa korvaushoidolla.

Omasta mielestäni nykyinen tilanne on ihan hyvä. Enää ei tarvitse miettiä, saako tänään, huomenna, ensi viikolla, ensikuussa pillua. Ajatuksenjuoksu on kirkastunut ja kristallisoitunut siten, että voi miettiä todella tärkeitäkin asioita mieli kirkkaana ja ilman häiritseviä sivujuonteita.

Ennen sairauteni puhkeamista olin innokas panomies ja samana yönä 3-4 kertaa ei ollut suoritus eikä mikään. Nykyisin 3-4 kertaa tarkoittaa yöllisiä vessakäyntejä.

Oikeasti en kaipaa entisiä siitossonniaikoja, elämä on nykyisin paljon helpompaa ja seesteisempää. Olen saavuttanut taas yhden etapin elon taipaleella.

Lääkärille sanoinkin, että näin on hyvä. En tarvitse enää kehooni yhtään enemmän kemikaaleja tai hormooneja, mitä nykyinen lääktykseni pakottaa ottamaan.

 

[Linkolan Pena rulezz!]

Suomessa tuhlataan yhteiskunnan varoja holtittomasti turhaan lääkäri- ja eläinlääkärikoulutukseen. Molemmista lääkäreistä on toki pula, mutta yhteiskunnan ei missän nimessä pitäisi maksaa kauneusleikkauksiin, rasvaimuihin, hupiseksin hormoonihoitoon tai itseaiheutettujen sairauksien hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden koulutusta.

Toki hedelmättömyyshoito hormoonein, joko koskien miestä tai naista on hyödyllistä - lisättiinpä sitten estrogeenia tai testosteronia, mutta hormoonihoito sen takia, että lisääntymistarkoitukseton hupiseksi olisi mahdollista yhteiskunnan varoin, ei mene minun ymmärrykseeni. Kelan tukema Viagra-hoito 5-6-kymppisille on silkkaa yhteisten verovarojen tuhlaamista.

Suurin osa eläinlääkäreistä perustaa pieneläinklinikoita, joilla hoidetaan yskäisiä marsuja, kissojen virtsakiviä ja koirien ylipainoa. Samaan aikaan hyödylliset eläimet: lehmät, siat, kanat ja lampaat elävät valvomattomasti huonossa hoidossa. Hevosetkin ovat nykyään pääsääntöisesti huvikäytössä: ratsuina tai ravihevosina. Hupaisinta on, että hevosmakkaran ja meetwurstin liha pitää tuoda ulkomailta, koska Suomessa kuolleet hevoset haudataan heppatyttöjen laulaessa maahanpanijaisissa.

Alan yhä enemmän olla Pentti Linkolan kannalla näissäkin asioissa.

 

[kilkutin]

Tällä palstalla puhutaan paljon kumppanin (miehen) haluttomuusesta seksiin. Tiesittekö, että miehen haluttomuuden syynä ei aina ole toinen nainen vaan miehen halutomuus voi johtua usein alenneesta testosteronitasosta - hormooneista siis.

Testosteronin määrään vaikuttaa usein alkoholinkäyttö, tupakointi, työstressi tai lääkkeet.
Omalla kohdallani alkoholinkäyttö on minimaalista, tupakkaa en polta, työelämässä olen saavuttanut sen statuksen, johon olen pyrkinytkin. Minulla on krooninen sairaus, joka vaatii säännöllistä lääkehoitoa. (Varmaankin viittä eri lääkettä päivittäin useina tabletteina)

Puoliso on valitellut seksin vähenemistä suhteessamme. Kysyinkin lääkäriltä, mikä vaikutus lääkityksellä voi olla seksihaluihin? Lääkäri kertoi lääkkeitteni ja niiden yhteisvaikutuksen voivan vähentää testosteronin määrää verenkierrossani ja että asiaa voidaan parantaa tarvittaessa korvaushoidolla.

Omasta mielestäni nykyinen tilanne on ihan hyvä. Enää ei tarvitse miettiä, saako tänään, huomenna, ensi viikolla, ensikuussa pillua. Ajatuksenjuoksu on kirkastunut ja kristallisoitunut siten, että voi miettiä todella tärkeitäkin asioita mieli kirkkaana ja ilman häiritseviä sivujuonteita.

Ennen sairauteni puhkeamista olin innokas panomies ja samana yönä 3-4 kertaa ei ollut suoritus eikä mikään. Nykyisin 3-4 kertaa tarkoittaa yöllisiä vessakäyntejä.

Oikeasti en kaipaa entisiä siitossonniaikoja, elämä on nykyisin paljon helpompaa ja seesteisempää. Olen saavuttanut taas yhden etapin elon taipaleella.

Lääkärille sanoinkin, että näin on hyvä. En tarvitse enää kehooni yhtään enemmän kemikaaleja tai hormooneja, mitä nykyinen lääktykseni pakottaa ottamaan.

Jaa että olet tyytyväinen vaikka vaimosi ei. No mikä siinä sitten..........

 

[Aloitus 0 pist.]

NO ENTÄS SITTEN, MIKÄ ON AVAUKSESI BOINTTI? ONKO ASIA JOTENKIN UUTTA SINULLE, AHAA ELÄMYS?

 

[kemoterapeetikko]

Taidetaan olla vähän 'samassa veneessä'. Reumalääkkeeni (Trexan) aiheuttaa sivuvaikutuksenaan seksuaalisen halun ja kyvyn vähenemistä.
Vaimo on asiasta ihan mielissään, kun ei enää jatkuvasti (lue: ollenkaan) tarvitse olla 'antamassa'.
Psyykisellä tasolla kaipaan joskus entistä viriiliyttäni - niinkuin tupakoinnin lopettanut nikotinisti kaipaa savuketta tai raitistinut alkoholisti kaipaa ryyppyä - mutta fyysinen riippuvuus seksiin on hävinnyt.

Lääkkeillä hoidetaan sairautta ja jos samalla turhat vietitkin saadaan tainnutettua, niin mikäs siinä. Meidän suhteessamme asia sopii molemmille.

 

[Tea45]

Kiitos sinulle "hormooniton mies" asiallisesta kirjoituksestasi. Olen elänyt ilman seksiä nyt aviomieheni kanssa kaksi vuotta. Nyt ymmärrän missä on vika. Miehelläni on diabetes lääkitys, marevan verenohennuslääkitys, verenpaine ym. lääkityksiä. Ei ole suostunut asiasta keskustelemaan. Mutta nyt on minulla ainakin tietoa enemmän ja voin patistaa hänet lääkärin juttusille.

 

[RJV]

Väsymys myös alentaa testosteronitasoa. Onko tätä asiaa huomattu?

 

[Demen Tikko]

Eräs testosteronitason laskemisen seuraus on myös muistin heikkenemien. Tosin siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa: Ei haittaa kun ei seiso, jos ei muista miksi pitäisi seisoa!

 

[entä jos vaimo on puutteessa?]

Jos pariskunnan kumpikin osapuoli on tyytyväinen seksin loppumiseen, niin sittenhän kaikki on hyvin. Kuitenkin on iso määrä vanhuksia, jotka yhä edelleenkin harrastavat seksiä. Muistelen lukeneeni, että peräti 1/3 yli 70-vuotiaista harrastaisi yhä edelleen seksiä (ei välttämättä perinteistä yhdyntää, vaan jotakin seksin muotoa). Luku on mielestäni varsin suuri. Jos hoitaa itseään hyvin ja elää terveellisesti, niin ikä ei välttämättä tarkoita automaattisesti seksin loppumista.

Eräs tuttu lääkäri sanoi, että jos on 40-vuotta täyttänyt mies, joka tupakoi, käyttää ajoittain alkoholia kännäämismielessä (yli kohtuurajan) ja on ylipainoinen, niin on pienoinen ihme, jollei hänellä ole erektio-ongelmia ainakin ajoittain. Vastaavasti hoikka, tupakoimaton, alkoholia kohtuullisesti käyttävä liikunnallinen mies saattaa ihan hyvin yli 70-vuotiaana kyetä yhdyntään.

Näin vilaukselta eilen, kun joltakin kanavalta tuli dokumenttia seksiriippuvuudesta. Siitä tuli mieleeni, että mikä on niiden miesten kohtalo, joilla porno hallitsee elämää addiktiona. Mitä tapahtuu sitten, kun ei enää edes Viagran avulla seiso? Osaako sellainen ihminen etsiä elämäänsä uutta, mielekkäämpää sisältöä?