miehen käytöksestä ja miksei minunkin mielipiteitä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

äiti

Vieras
Meillä ei oo sängyssä tapahtunut viime aikoina yhtään mitään, siis ei yhtään mitään. Eilen aloin hyväillä mieheni selkää ja alussa tuntui hyvältä, mutta sitten tuli taas sellainen tunne että ei! En kiihotu mieheni kanssa ja hän tietää sen. Sanoin hänelle että hän on nyt niin arka sängyssä, pelkää tietysti tilannetta itsekin, että vaikee siinä on kiihottua. Ei ole muka arka. Loukkaantui. Käänsi selkänsä. Minä pyysin anteeksi ja sanoin että ei ollut tarkoitus loukata, "Loukkasit jo".
Loukkaannuin minäkin kun anteeksipyyntöäni ei huomioitu. Nyt tänään ollut yhtä lämmin tunnelma kuin jääkaapissa.
 
kommentoikaa, pleace.
Minun vaikea nauttia miehen läheisyydestä sängyssä, koska sängyn ulkopuolellakaan ei mene kehuttavasti. Oravanpyörä lienee.... Mistä ulospääsy.
 
Mulla on välillä sellainen tunne ettei seksi voisi vähempää kiinnostaa, mutta ei johdu miehestä vaan siitä että se itsessään ei haluta.. Mieheni ei loukkaudu, jos kieltäydyn, mutta itsestä tuntuu pahalta kieltäytyä. Mieheni haluaa paljon läheisyyttä, olisi jatkuvasti kiinni, mutta itse en jaksa aina olla kiinni toisessa. Kai tämä lapsiperheen arki kuluttaa. Joskus hän loukkaantuu jos en halua halia hänen kanssaan. Sitten ollaan kuin jossain jääkaapissa, kun toinen ei puhu mitään. Mistä johtuu ettet kiihotu miehestäsi?? Eikö se olisi parempi suhteen kannalta? :|
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kinsella:
Mulla on välillä sellainen tunne ettei seksi voisi vähempää kiinnostaa, mutta ei johdu miehestä vaan siitä että se itsessään ei haluta.. Mieheni ei loukkaudu, jos kieltäydyn, mutta itsestä tuntuu pahalta kieltäytyä. Mieheni haluaa paljon läheisyyttä, olisi jatkuvasti kiinni, mutta itse en jaksa aina olla kiinni toisessa. Kai tämä lapsiperheen arki kuluttaa. Joskus hän loukkaantuu jos en halua halia hänen kanssaan. Sitten ollaan kuin jossain jääkaapissa, kun toinen ei puhu mitään. Mistä johtuu ettet kiihotu miehestäsi?? Eikö se olisi parempi suhteen kannalta? :|

Meillä menee muutenkin päin metsää koko suhde. Ei yhteistä aikaa, ei mitään yhteistä, paitsi ne klassiset lapset ja laina.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minime:
Panostakaa yhteiseen aikaan ja vain yhdessä tekemiseen/harrastamiseen, joskus sekin lähentää ja sitä kautta vaikuttaa myös haluihin. :)

Tästä olen yrittänyt puhua, mutta ensin miehen työ, sitten rempaa, sitten miehen harrastus..... Ja minä kotona lasten kanssa. Olen väsynyt.
 
Jos teillä ei mee hyvin sängyn ulkopuolellakaan niin ei oo mikään ihme ettei huvita. Jos vaan mitenkään pystytte niin yrittäkää puhua asioita selväks niin ehkä siellä sängyssäkin alkaa sujua paremmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minime:
Siis ettekö te pysty vai ettekö te halua järjestää yhteistä aikaa? Jos ette halua, niin sitten munkin on vähän paha alkaa täältä neuvomaan. :/

Minä halua, ja mieskin sanoo haluavansa yhteistä aikaa. Mutta aina tulee jotain muuta mikä menee edelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Harmikki:
Jos teillä ei mee hyvin sängyn ulkopuolellakaan niin ei oo mikään ihme ettei huvita. Jos vaan mitenkään pystytte niin yrittäkää puhua asioita selväks niin ehkä siellä sängyssäkin alkaa sujua paremmin.

Tiedän! Mutta miten puhua, kun toinen ei näe mitään tarvetta puhua.
 
Eikö olisi sitten aika ottaa härkää sarvista ja puhua miehesi kanssa että mikä on suhteenne tulevaisuus? Tuo tilanne vaan syö teitä kahta ja vaikuttaa varmasti jollakin tapaa lapsiin. Rakastatko häntä? Rakastaako hän sinua? Voiko suhdettanne pelastaa? Auttaisiko jos järjestäisitte yhteistä aikaa? Olisitko onnellisempi ilman häntä? Teidän pitäisi jakaa ajatuksenne, vain niin voitte päästä eteenpäin. Syyttely ja siitä seuraava pahamieli on todella kuluttavaa ja se on kuin lumipalloefekti, se aina vaan jatkuu ja pahentuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kinsella:
Eikö olisi sitten aika ottaa härkää sarvista ja puhua miehesi kanssa että mikä on suhteenne tulevaisuus? Tuo tilanne vaan syö teitä kahta ja vaikuttaa varmasti jollakin tapaa lapsiin. Rakastatko häntä? Rakastaako hän sinua? Voiko suhdettanne pelastaa? Auttaisiko jos järjestäisitte yhteistä aikaa? Olisitko onnellisempi ilman häntä? Teidän pitäisi jakaa ajatuksenne, vain niin voitte päästä eteenpäin. Syyttely ja siitä seuraava pahamieli on todella kuluttavaa ja se on kuin lumipalloefekti, se aina vaan jatkuu ja pahentuu.

Hän sanoo rakastavansa. Ehkä minäkin rakastan ja ainakin halua tehdä töitä suhteen eteen. Ja asiasta puhuttu, mutta mitään ei tapahu.
 
Meille sanoi vihkipappikin että aina on pystyttävä puhumaan toisen kanssa! Se on minunkin mielipiteeni. Jos sille miehellesi ei puhekaan auta niin en tiedä sitten mikä! Ehkä se sitten tajuaa kun otat lapset ja lähdet vähäksi aikaa johonkin muualle. Pieni ero (vaikka vain pari päivää) saisi ehkä ajattelemisen aihetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kinsella:
Meille sanoi vihkipappikin että aina on pystyttävä puhumaan toisen kanssa! Se on minunkin mielipiteeni. Jos sille miehellesi ei puhekaan auta niin en tiedä sitten mikä! Ehkä se sitten tajuaa kun otat lapset ja lähdet vähäksi aikaa johonkin muualle. Pieni ero (vaikka vain pari päivää) saisi ehkä ajattelemisen aihetta.

Kauankohan pitäis olla poissa, ett huomais. Ja mihin sitä kotiäiti 3 lapsen kanssa lähtisi.
 

Similar threads

Yhteistyössä