miehen lapsen

[huolestunut]

syömättömyydestä sekä tavoista lähivanhemman luona..eli kirjoitan tätä "nykysen" roolista, ja jo kauan tilannetta seuranneena..

meillä ollut jonkin aikaa ongelmana mieheni 4v.lapsen syömättömyys, ja olen huolesta vihreenä,lapsi ei suostu syömään kun nuudeleita,pastaa, makaroonia ja ranskalaisia, muut ruoat hän oksentaa lautaselle jos vaatii maistamaankin..enkä liioittele, en viitsi siis listata ruokia, ja ruoka-aineita joista saisi vitamiinit,hivenaineet kuidut ym.mutta mitä ei syö missään muodossa..ja mieheni exä, eli lapsen äiti on kertonut avoimesti että heillä ei syödä perusruokaa, ei pakoteta lasta edes maistamaan, kun se on rääkkäystä, vaan lapsi itse ilmaisee kun nälkä, ja saa aina tällöin ruokaa, ei ole ruokarytmiä..ja jos ei ole nälkä, niin se ihan normaalia, kyllä 4v. voi olla syömättä useita päiviä..

nyt sit pistin stopin asiaan, minä en voi katsoa sivusta kun kasvava lapsi on syömättä vkolpun, on väsynyt ja itkuinen, eikä jaksa edes liikkua..otin asian mieheni kanssa puheeksi, mutta sama vastaus ei voi pakottaa syömään..koitin heittää ilmoille näkökulmia, etsiä tietoa hänelle luettavaksi että AIKUINEN ON VASTUUSSA LAPSEN RUOKAILUSTA, sekä monipuolisen terveellisen ravinnon saannista ja turvaamisesta..mutta ei..tekee pahaa katsoa kun yhteisillä aterioilla päivittäin, yksi meistä ei syö, ja jos saa lusikallisenkin ruokaa suuhun se oksennetaan itkun kera.." en tykkää", on kökköjä", mikään ruoka ei ole ikinä hyvää..paitsi sitten nuudeli ja ranskalaiset, maitoa ei juo, ei syö leipää..

sitten mieheni ja exä saivat yhteissymmärryksessä sovittua, että lapsi syö meilläkin lempiruokiaan, ja mitä äidillä yleensä tarjolla, ja saa itse valita ruoka-ajat, näin se toimii kuulemma..ei hitto, mä siis syön itse terveellistä monipuolista ruokaa, samalla kun valmistamme lapselle eri ruoan, ja sen EI terveellisen, ja hän itse sanelee mitä syö..näinkö sitten oppii ajanmyötä syömään??millä selitän tulevalle perheenjäsenelle ajan myötä miksi yhdellä meistä on eri ruoka, ja miksei hänen tarvitse syödä jos ei halua..mä en kestä ajatusta.. :headwall: näen jo että elämämme ölapsen ollessa meillä pyörii yhden lapsen ruokalautasen ympärillä, sen mukaan suunnittelemme päivän kulun..kertokaa joku viisas onko tästä apua???vai koitanko kääntää edes mieheni pään asian suhteen??vai mitä teen..vai annanko asian olla, ja seurata sivusta..en muuta keksinyt niin tänne ajattelin huoleni purkaa, ja saada toivot.asiallisia vastauksia ja kommentteja..kiitos.. :heart:

 

[harmaana]

Toihan on täysin käsittämätöntä.Pistä miehes tekeen ja passaan jos et saa puhuttua järkeä miehelles.Ei lapsi päätä ruoka-aikoja ja mitä syö.Tottakai voi antaa vaihtoehdon makaroonilaatikkoa vai lihapullia muusilla.toi oli esimerkki siis.
Omassa tapauksessa ex ei pidä laisinkaan säännöllistä rytmiä ruoka-aikojen suhteen.Syödään silloin kuin on nälkä.Mikä on mun mielsetäni vastuutonta käytöstä.Edes viikonloppu käynneillä lapsilleni.
En kyllä pysty käsittään tuollaisia lähivanhempia laisinkaan ja kuinka miehes vielä suostuu siihen.Yritä takoo sille järkeä päähän.Sinähän selvästi haluat auttaa lasta normaaliin ruokailuun.

 

[huolestunut]

juu käsittämätöntä tottatoisaan, mutta kuten jo kirjoitin miehelleni tämä asia on kuin punainen vaate härälle,hänen mielestään paasaan ja arvostelen häntä, kun koitan auttaa..ja eilen sanoi ettei halua tästä asiasta puhua enään ikinä, piste..mitä tässä voi sitten sivustakatsojana tehdä, ja kun lapsen vanhemmat ovat päättäneet asoista..

en passaakaan, ruoan kyllä teen niinkun tähänkin asti ja esille laitan ruoka-aikaan, mutta mies saa taistella lapsensa kanssa, miksi minä sitäkään taistoa kävisin..mutta ilmaisin jo etten ala olemaan kotona päiviä sitä varten jos lapsella iskee se nälkä, ja PYYTÄÄ ruokaa tällöin, eikä kelpaa silloin kun muutkin syövät ruoka-aikana..ja jos se nuudeli-pasta ruokavalio meillä alkaa niin tehkööt sen sitten mieheni..sanoinkin suutuspäissäni että turha tulla sitten kyselemään ja itkemään kun jotain onkin vialla hyvssä lykyssä, mutta toisaalta en ajattele lapsen parasta jos luovutan..kakspiippunen juttu.. :headwall:

 

[harmaana]

No ei ole sullakaan helppoa.No sinä toimit miten enenkin ja jätät lapsen miehesi vastuulle.Kaippa tuo ajan kuluessa huomaa sinun olevan oikeassa.Vaikeeta sun varmaan on sivusta katsella,mutta eihän tuossa muukaan auta.Joskus sitä on pakko nostaa kädet pystyyn kun ei muutakaan voi.Antaa ajan kulua jos sitten alkaisi helpottaan.

 

[huolestunut]

kiitos.. :hug: kyllä kai tämä tästä..ja meitä niin moneen junaan, mietinkin että vaikka saisinkin mieheni tajuamaan ongelman, niin eihän se välttämättä miksikään muutu, kun lähivanhemman luona ei niitä päivärytmejä ole, niinkuin miehenikin todennut useita kertoja että on se niin vaikee lähtee luomaan rytmiä meillä ollessa, kun äidillä sellasia ei tunneta..

kävi jo mielessä että entä jos lapsen vatasalaukku jo niin kutistunut, ettei yksinkertaisesti vedä enmpää ruokaa, kun tuntuu luonnottomalta että lapsi voi olla vkolopunkin syömättä, ei edes herkkuja kinua nälkäänsä..mietinkin jollei näläntunnetta tästä syystä tunne, ja syöminen tästä syystä hankalaa..pohdin että jos lapsen veisi neuvolaan. mutta ottavatkohan eri paikkakunnalla vastaan, kun lapsi ei asu samalla paikkakunnalla??kummiskin minä neuvolassa asioin kun vauvaa odottelen, ja kuuluha tämä lapsi perheeseemme..??

 

[uusio-äippä]

Kuten olen täällä jo jossain aiemmassa ketjussa mainostanut,niin EDELLEEN JOKAISELLA IHMISELLÄ ON OIKEUS KOMENTAA JA KASVATTAA OMASSA KODISSAAN KAIKKIA SIELLÄ VIERAILEVIA TAI ASUVIA LAPSIA!!!!!!!!!!!

Sinäkin voit siis hyvin pitää kuria tälle lapselle. Sillä tämä lapsi on ottanut temppuilukohteekseen ruokailun ja hallitsee tällä temppuilulla teitä aikuisia.

Säännölliset ruokailu-ajat ovat samat kaikille. Kaikki syövät samaa ruokaa. Annos laitetaan niin pieneksi,että se on mahdollista syödä,jos lapsi ryhtyy kakomaan ruokaa ulos,niin te komennatte lasta lopettamaan ja sillä äänensävyllä,että uskoo.
Muuta ruokaa ei anneta,vaikka ei tätä söisikään,ei myöskään välipaloja. Vaan syödään sitten kun on seuraavan kerran ruoka-aika.

Nyt ihan mielenkiinnosta kysyn,että minkä ikäinen äiti olet ja minkä ikäisiä lapsia teidän perheessä ?

 

[huolestunut]

\

Kuten olen täällä jo jossain aiemmassa ketjussa mainostanut,niin EDELLEEN JOKAISELLA IHMISELLÄ ON OIKEUS KOMENTAA JA KASVATTAA OMASSA KODISSAAN KAIKKIA SIELLÄ VIERAILEVIA TAI ASUVIA LAPSIA!!!!!!!!!!!

Sinäkin voit siis hyvin pitää kuria tälle lapselle. Sillä tämä lapsi on ottanut temppuilukohteekseen ruokailun ja hallitsee tällä temppuilulla teitä aikuisia.

Säännölliset ruokailu-ajat ovat samat kaikille. Kaikki syövät samaa ruokaa. Annos laitetaan niin pieneksi,että se on mahdollista syödä,jos lapsi ryhtyy kakomaan ruokaa ulos,niin te komennatte lasta lopettamaan ja sillä äänensävyllä,että uskoo.
Muuta ruokaa ei anneta,vaikka ei tätä söisikään,ei myöskään välipaloja. Vaan syödään sitten kun on seuraavan kerran ruoka-aika.

Nyt ihan mielenkiinnosta kysyn,että minkä ikäinen äiti olet ja minkä ikäisiä lapsia teidän perheessä ?

olen 30v ja en ihan vielä äippä..vuodenvaihteessa syntyy esikoiseni..siksi saattaakin olla hieman epäkypsää tekstiä joidenkin mielestä,mutta jotenkaan en näe esim.näitä ruokailuja tällä tavoin oman lapseni kohdalla, ja kyllä meinaan ne rytmit luoda vaikkei mikään pakko esim.töiden takia semmoisia säätäkkään, vaan ihan ajattele lapsen kannalta näin..

usko pois olemme kokeilleet jopa tuota syömättömyyttä, ja lautanen pois, ja seuraavana ruoka-aikana vasta ruokaa menetelmää, ilman välipaloja..mutta ei tehoa, kuten jo mainitsin lapsi voi olla syömättä useita päiviä, ja ei valita edes nälkää!!tästähän huoleni lähinnä alkanutkin varsinkin syvenemään.

sen verran olen arka ehkä näissä asioissa, että koen hyppiväni mieheni varpaille, jos ja kun alan ottamaan näitä meidän kodin sääntöjä läytäntöön, ja koitan pitää niistä kiinni, lelut meillä siivoo lapsi, ja välillä näen kuinka mieheni hieman hämmentyneenä katsookin kun ohjaan lasta siivouksessa, ja vaadin jotain..olenkin sanonut että jos sotkee, myös siivoo..ruokailuissa olen mukana, mutta väsynyt jo hokemaan samoja asioita, ja en tee tätä mielellään lapsen kuullen, siis ripitä miestäni.. voimaton olen kun sitä valoa vaan ei tunnu pilkistävän tunnelin päästä, ja keinot on loppu, tosiaan jos vaaditaan se 2-3 lusikkaa lautaselta syömään, niin siitäkin ensimmäinen oksennetaan ja huudon kera, ja joka kerta..en tiedä sit onko siinäkään järkee.

ja nimenomaan olen koittanut että asiat hieman etenesivät ennen lapsemme syntymää ja varsinkin varttumista, itse en jaksa ainakaan näin kovin pitkään, ja kyllä haluan kotiimme ne yhteiset säännöt ja tavat joita noudatetaan, eikä kenelläkään olee omaa rytmiä jonka mukaan mutt elämänsä elävät ja päivänsä rakentavat.

 

[Fabulous Patsy Stone]

Tämä lapsi ei sitten vissiin ole päiväkodissa? Siellä kyllä puututaan tilanteeseen jos lapsi ei ikinä syö mitään.

En minäkään pakota lapsia syömään mutta syövät silti.

Jos lapsen mielestä liikaa kökköä ruoassa niin ota lapsi mukaan ruoanlaittoon ja anna vaikka lapsen itse vetää soseuttajalla ruoka hienoksi, ettei jää niitä möykkyjä.

Muutenkin on hyvä ottaa lapsi mukaan kotihommiin.

Ymmärrän hyvin hätäännyksen kun lapsi ei syö, ja eihän sitä millään arvovallalla ja pakotuksella saakaan syömään.

Onko lapsi laiha ja nälkiintyneen näköinen? Jos olet huolissasi vitamiinien saannista niin osta sanasolia apteekista, maistuu appelsiinilta.

Ruokarutiinit on hyvä saada kuntoon ennen vauvan syntymää ettei opi samanlaiseksi.

 

[huolestunut]

\

Tämä lapsi ei sitten vissiin ole päiväkodissa? Siellä kyllä puututaan tilanteeseen jos lapsi ei ikinä syö mitään.

En minäkään pakota lapsia syömään mutta syövät silti.

Jos lapsen mielestä liikaa kökköä ruoassa niin ota lapsi mukaan ruoanlaittoon ja anna vaikka lapsen itse vetää soseuttajalla ruoka hienoksi, ettei jää niitä möykkyjä.

Muutenkin on hyvä ottaa lapsi mukaan kotihommiin.

Ymmärrän hyvin hätäännyksen kun lapsi ei syö, ja eihän sitä millään arvovallalla ja pakotuksella saakaan syömään.

Onko lapsi laiha ja nälkiintyneen näköinen? Jos olet huolissasi vitamiinien saannista niin osta sanasolia apteekista, maistuu appelsiinilta.

Ruokarutiinit on hyvä saada kuntoon ennen vauvan syntymää ettei opi samanlaiseksi.

ei ole päiväkodissa.
oon tuota soseuttamista miettinyt enemmän kun kerran, mutta jos oksentaa perunamuusinkin niin siinäkään ei kökkön kökköö ole, tai puuron..nämä ovatkin lähinnä ruoka-aineita mistän ei pidä, joten siksi yökkii pihalle ne..kun perunaa inhoaa muodossa kun muodossa,kyllä sitten nuudelit purraan ja ei ole kökköjä, samoin kun ranskalaiset.Täytyypä vielä kokeilla tuota mukaan ottoa, seitä en ole hoksannutkaan, kiitos..

ajattelin uusia vitamiinpurkkivaraston, samalla omanikin, harmittaa vaan kun ei syö hedelmiä ja marjoja mistä saisi ihan luonnostaan vitamiinit, mutta parempi purkista kun ilmankaan.

lapsi on tosi hoikka, ja nyt vkoloppuina huomasin tummat silmänaluset, joista miehellenikin sanoin, sillä aiemmin en ole asiaan kiinnittänyt huomioo, luulimmekin että on tulossa kipeäksi, mutta ei sitten kummiskaan oireillut, kun väsymyksenä ja voimattomuutena sekä itkuna, elikkä oli yksinkertaisesti väsynyt raasu pieni.

mieheni totesi tuossa äsken, että mistähän saisi mustaa valkoisella leikki-ikäisen ruokavaliosta, sekä siitä että vanhemman vastuulla on lapsen terveellinen ja riittävä ravinnon saanti, ei suinkaan lapsella itellään, kuten tässä tapauksessa.saa kertoo vinkkejä.. =) ja tänään viimeksi kuulin että äiti unohtaa itsekkin syödä, kun menevät päivittäin ympäri kyliä, miten siis on kykenevä huolehtimaan lapsen riittävästä ravinnosta jos ei itselläkään käy mielessä ruoan syönti/laitto, siksi on vissiin helppo kiehauttaa nuudelit tai paistaa ranskalaiset, en nyt halua arvostella kovin rankalla kädellä, mutta näin minä asian näen.sääliksi käy lasta.

 

[uusio-äippä]

Kyllä tuo nyt kuulostaa aika pahalta,jos teille on tulossa yhteinen lapsikin...ja mies katsoo pahasti kun ohjaat miehesi lasta ! Mielestäni on ehdottoman tärkeää,että myös sinä olet lapselle aikuinen jolla on säännöt.
Mielestäni tuo kyllä kuulostaa lapselta,joka on saanut aikuiset tossunsa alle ainakin näissä ruokailutilanteissa. Huomauttaisin sellaisesta,kun sanoit kokeilleesi lapsen kanssa joitain konsteja,niin sanoisin kyllä ettei lapsen kanssa kokeilla rajoja,vaan jos joku asia otetaan käyttöön rajoina,niin siinä myös pysytään.
Itselläni on kokemusta lasten kanssa työskentelystä jo 10 vuoden ajalta ja väitän kyllä,etttä olette nyt turhan "lepsuja". Se on totta,että tähän vaadittaisiin myös oman äidin panostusta,mutta jos sitä ei löydy,voitte kyllä hyvin pitää omia sääntöjä teillä.
Tuntuu.että olette aika hukassa lapsen kanssa. Parasta olisi jos hakisitte apua esim perheneuvolasta. :hug:

 

[huolestunut]

\

Kyllä tuo nyt kuulostaa aika pahalta,jos teille on tulossa yhteinen lapsikin...ja mies katsoo pahasti kun ohjaat miehesi lasta ! Mielestäni on ehdottoman tärkeää,että myös sinä olet lapselle aikuinen jolla on säännöt.
Mielestäni tuo kyllä kuulostaa lapselta,joka on saanut aikuiset tossunsa alle ainakin näissä ruokailutilanteissa. Huomauttaisin sellaisesta,kun sanoit kokeilleesi lapsen kanssa joitain konsteja,niin sanoisin kyllä ettei lapsen kanssa kokeilla rajoja,vaan jos joku asia otetaan käyttöön rajoina,niin siinä myös pysytään.
Itselläni on kokemusta lasten kanssa työskentelystä jo 10 vuoden ajalta ja väitän kyllä,etttä olette nyt turhan "lepsuja". Se on totta,että tähän vaadittaisiin myös oman äidin panostusta,mutta jos sitä ei löydy,voitte kyllä hyvin pitää omia sääntöjä teillä.
Tuntuu.että olette aika hukassa lapsen kanssa. Parasta olisi jos hakisitte apua esim perheneuvolasta. :hug:

kiitos sinulle, tunnut oikeasti lukevan ajatuksiani.. :hug: ehdotin juuri tänään miehelleni ulkopuolisen ihmisen luona käyntiä tässä asiassa, jolla puolueeton kanta, ja mieheni ei tyrmännyt ajatusta.Sanoi toki että olisi hyvä äidinkin tulla paikalle kuulemaan vieraalta ammatti-ihmiseltä se mitä me koitamme ajaa arjessa ja maalaiskielellä..tai minä lähinnä koitan.Puhuimme myös tuosta minun tilanteestani ja asemastani " komentajana" ja mies sanoi että toivoisikin minun ottavan ohjia käteen, yllätyin ihan itsekkin, myönsi kyllä että välillä tuntuu pahalta kun vaadin lapselta asioita esim.siivous, ja sen että se asia tehdään loppuun asti..

myönnän että olen lepsu ja neuvoton ruokailutilanteissa, se oksentaminen lähinnä saa miettimään kuinka pitkälle voin viedä vaatimukseni, laitanko uuden lusikallisen puhtaalle lautaselle, ja osioitan että että oksentaminen ei ole keino luistaa syömisestä, vai onko kyseessä muutakin kuin vain temppuilu ruokailutilanteissa, tähän nimenomaan saattaisi olla hyvä hakea vastausta sekä apua ammatti-ihmiseltä, ja se ei ainakaan ole lapselta pois jos päädymme apua hakemaan jo ulkopuolisilta.
lapselle ei ole epäselvää että meillä syödään sitä mitä tarjolla, ja muita vaihtoehtoja ei ole, eikä muuta tule ellei maistu, ja silloin kun syödään ei tehdä muuta sillä hetkellä, mutta ei tulosta..millä konstilla saisimme selväksi sen ettei oksentaminen ole vapautus syömisestä, ja näin osoittaa että sitä ei kannata tehdä???

äidin luona lapsi yleensä vain kävelee pois ruokapöydästä, ja ruokailu on ohitse, näin olen itse nähnyt muutaman kerran kun olemme hakeneet lasta, olen myös koittanut jakaa äidin kanssa tätä ongelmaa, ja mahd.ratkaisuja,mutta en vaan voi hyväksyä omaan kotiini tämmösiä sääntöjä ja tapoja.Äidin luona lapsi ei edes käytä ruokailuvälineitä, syö sormin, meillä vaaditaan tosiaankin tapoja myös ruokapöydässä, ehkä pienen on vaikea käsittää miksi meidän kotona on niin erilaiset tavat kun äidin luona.

 

[Hallatar]

Voisitko ottaa yhteyttä neuvolaan tai jonnekin, tuohan on oikeesti jo lapsen terveydellä leikkimistä!? Mun mielestä oot aivan aiheesta huolissasi ja teet oikein kun yrität puuttua asiaan. Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa on sivusta seurata jotain tämän tyyppistä epäkohtaa kun ei oikein tiedä, että sopiiko siihen itse puuttua vai ei. Mutta nyt on tosiaan kyse jo lapsen terveydestä eikä mistä tahansa kasvatuksellisesta erimielisyydestä.

 

[huolestunut]

\

Voisitko ottaa yhteyttä neuvolaan tai jonnekin, tuohan on oikeesti jo lapsen terveydellä leikkimistä!? Mun mielestä oot aivan aiheesta huolissasi ja teet oikein kun yrität puuttua asiaan. Tiedän kokemuksesta, miten vaikeaa on sivusta seurata jotain tämän tyyppistä epäkohtaa kun ei oikein tiedä, että sopiiko siihen itse puuttua vai ei. Mutta nyt on tosiaan kyse jo lapsen terveydestä eikä mistä tahansa kasvatuksellisesta erimielisyydestä.

ehdotin miehelleni ammattiapua asian suhteen, kuten tuossa aiemmin kirjoitin. Asumme eri paikkakunnalla kun lapsi, ja mietin myös vaihtoehtona neuvolaa, mutta kuinkahan saa käyttää meidän paikkakunnan palveluja, kun kirjat ei täällä??toinen vaihtoehto toki olisi yksityinen lääkäri/neuvola josta saa varmasti lähetteen kunnaliseen jos tarvetta..
toivottavasti saan mieheni mukaan tähän, vaikka olenkin sanonut että hoidan asian yksinkin ljos hän haluaa niin..

itse olen myös sitä mieltä että terveydellä pelataan nyt riskipeliä, ja kyse kasvavasta lapsesta, saattaa jättää vaikka mitä jälkeensä vähintääkin iän karttuessa..kiitos sinullekin.. :hug:

 

[Hallatar]

ehdotin miehelleni ammattiapua asian suhteen, kuten tuossa aiemmin kirjoitin. Asumme eri paikkakunnalla kun lapsi, ja mietin myös vaihtoehtona neuvolaa, mutta kuinkahan saa käyttää meidän paikkakunnan palveluja, kun kirjat ei täällä??toinen vaihtoehto toki olisi yksityinen lääkäri/neuvola josta saa varmasti lähetteen kunnaliseen jos tarvetta..
toivottavasti saan mieheni mukaan tähän, vaikka olenkin sanonut että hoidan asian yksinkin ljos hän haluaa niin..

itse olen myös sitä mieltä että terveydellä pelataan nyt riskipeliä, ja kyse kasvavasta lapsesta, saattaa jättää vaikka mitä jälkeensä vähintääkin iän karttuessa..kiitos sinullekin.. :hug:
[/quote]


Ole hyvä vaan, eipä tässä paljoa pysty auttamaan!
Muistanko oikein, että oot itse nyt raskaana? Etkö voi ottaa asiaa puheeksi omassa neuvolassa, tai soittaa ja kertoa tästä jutusta, kyllä ne osaa ohjata sut sitten oikeaan paikkaan.

 

[huolestunut]

\

ehdotin miehelleni ammattiapua asian suhteen, kuten tuossa aiemmin kirjoitin. Asumme eri paikkakunnalla kun lapsi, ja mietin myös vaihtoehtona neuvolaa, mutta kuinkahan saa käyttää meidän paikkakunnan palveluja, kun kirjat ei täällä??toinen vaihtoehto toki olisi yksityinen lääkäri/neuvola josta saa varmasti lähetteen kunnaliseen jos tarvetta..
toivottavasti saan mieheni mukaan tähän, vaikka olenkin sanonut että hoidan asian yksinkin ljos hän haluaa niin..

itse olen myös sitä mieltä että terveydellä pelataan nyt riskipeliä, ja kyse kasvavasta lapsesta, saattaa jättää vaikka mitä jälkeensä vähintääkin iän karttuessa..kiitos sinullekin.. :hug:

Ole hyvä vaan, eipä tässä paljoa pysty auttamaan!
Muistanko oikein, että oot itse nyt raskaana? Etkö voi ottaa asiaa puheeksi omassa neuvolassa, tai soittaa ja kertoa tästä jutusta, kyllä ne osaa ohjata sut sitten oikeaan paikkaan.


[/quote]

kyllä olen raskaana.Ja ajattelin kysyä parin vkon päästä neuvolassa neuvoa miten toimia, sillä kyllä lapsi kuuluu meidän perheeseen kirjoista huolimatta, ja meillä paljon on..
ihanaa saada teiltä vastauksia ja tukea, todellakin helpottaa, ja kun ei tarvitse ajatella että olenko neuroottinen ja ylireagoinko..