Miehen naispuoleiset kaverit

  • Viestiketjun aloittaja hmm....
  • Ensimmäinen viesti
ap...
En tiedä mitä uskoa. Kiitos kuitenkin kommenteista sekä puolesta että vastaan. Sekä "Imarteleehan se.." kommentit vaikuttavat hyvin osuvilta (kiitos), mutta silti tuo "Totuutta on vaikea myöntää" saattaa myös olla hieman oikeassa. Ehkä jos olisin vahvemmalla itsetunnolla varustettu, niin asia ei haittaisi. Ja haluaisin tottakai enemmän uskoa että asia ei ole niin vakava kuin mitä kuvittelen. Mutta olen herkkä ihminen, ja asia haittaa. Ja syvästi rakastuessaan ihminen valitettavasti muuttuu vielä herkemmäksi kuin mitä on. Suhde on vielä aika tuore.

Onkohan asia siis näin: Mies siis aavistaa naisen olevan ihastunut häneen, ja häntä se imartelee jollain tavalla. Ehkä hän ei ole itse ihastunut, mutta nauttii huomiosta. Mutta hän ei tajua miten paljon se haittaa hänen tyttöystävää. Tai tajuaa, mutta on itsekäs. Vai mikä siinä sitten on. Hän on muuten tosi huomioiva, tekee paljon että meillä olisi mukavaa yhdessä, häneen voi aina luottaa kun sovitaan jotain.
 
åpo09
Alkuperäinen kirjoittaja ap...:
Jos sitä kirjettä nyt miettii, niin mitä siihen siiten voisi kirjoittaa...? Onko mitään ajatuksia... Taidan olla itsekin vähän likinäköinen tai siis kaukonäköinen, eli en näe kunnolla lähelle tämän asian kanssa.
Laita ystävällisesti mutta jämäkästi että toivot yhteydenpidon loppuvan.
 
åpo09
Alkuperäinen kirjoittaja app..:
Alkuperäinen kirjoittaja åpo090:
Alkuperäinen kirjoittaja app...:
Alkuperäinen kirjoittaja åpoi890:
Alkuperäinen kirjoittaja Ntt:
Mites kirje? Joskus siitä saa paremman, jäsennellymmän ja kypsemmän kokonaisuuden, jota voi kirjoittaa selvemmässäkin mielialassa, ja toinen taas vähitellen lukea ja pohtia silloin, kun ei ole kärtypäivä päällä. Kirje keskustelun pohjaksi, miettimisaikaa ennen käsittelyä. Ei jäähyväiskirje, vaan asioiden mielestäkokoilukirje.
Itse lähetin ap:n tilanteessa kirjeen. Se tehosi, loppui ämmän yhteydenotot todella totaalisesti. Suosittelen.
Siis kenelle lähetit kirjeen, miehelle vai naiselle?
naiselle
Tuossa varmaan tarkoitettiin että kirje lähetetään miehelle ennen keskustelua asiasta, ettei tulisi taas riitelyä.
Ei. Juttu meni niin että mainitsin miesystävälleni useaan otteeseen etten pidä hänen veljeilystään tämän ämmän kanssa. Ja kun asia ei edennyt, otin kynän ja paperia ja laitoin sille ämmälle kirjeen. Sitten kun olin pudottanut postiloodaan sen, mainitsin miesystävälleni ihan ystävällisesti että nyt minä lähetin sille ämmälle kirjeen sitten.Mies parahti, että eih...et kai...! Kyllä. Mutta sillä pääsin eroon siitä ämmästä.

 
Ntt
Niin tuo kommentti

"Tuossa varmaan tarkoitettiin että kirje lähetetään miehelle ennen keskustelua asiasta, ettei tulisi taas riitelyä"

viittasi ilmeisesti minun ehdotukseeni kirjeestä, ei sinun tekemääsi operaatioon, ja oli myös täysin oikein tulkittu. Sitä nimenomaan tarkoitin, kirjettä perheen sisäisen keskustelun pohjaksi, jos pelkkä keskustelu menee vain riitelyksi. Tarkennetaan se nyt vielä kerran tällekin sivulle :)

Muille en kehoita lähettämään mitään ainakaan, jos keskustelu tapahtuu sävyllä "ämmä", jota sanaa ei mielestäni ihmisestä käytetä koskaan.
 
åpo09
Alkuperäinen kirjoittaja Ntt:
Niin tuo kommentti

"Tuossa varmaan tarkoitettiin että kirje lähetetään miehelle ennen keskustelua asiasta, ettei tulisi taas riitelyä"

viittasi ilmeisesti minun ehdotukseeni kirjeestä, ei sinun tekemääsi operaatioon, ja oli myös täysin oikein tulkittu. Sitä nimenomaan tarkoitin, kirjettä perheen sisäisen keskustelun pohjaksi, jos pelkkä keskustelu menee vain riitelyksi. Tarkennetaan se nyt vielä kerran tällekin sivulle :)

Muille en kehoita lähettämään mitään ainakaan, jos keskustelu tapahtuu sävyllä "ämmä", jota sanaa ei mielestäni ihmisestä käytetä koskaan.
En käytä ämmä sanaa normaalisti naisista. Mutta tuollaisista luuskista kyllä, nyt, ennen ja jatkossakin.
 
åpoo09
Alkuperäinen kirjoittaja åpo09:
Alkuperäinen kirjoittaja Ntt:
Niin tuo kommentti

"Tuossa varmaan tarkoitettiin että kirje lähetetään miehelle ennen keskustelua asiasta, ettei tulisi taas riitelyä"

viittasi ilmeisesti minun ehdotukseeni kirjeestä, ei sinun tekemääsi operaatioon, ja oli myös täysin oikein tulkittu. Sitä nimenomaan tarkoitin, kirjettä perheen sisäisen keskustelun pohjaksi, jos pelkkä keskustelu menee vain riitelyksi. Tarkennetaan se nyt vielä kerran tällekin sivulle :)

Muille en kehoita lähettämään mitään ainakaan, jos keskustelu tapahtuu sävyllä "ämmä", jota sanaa ei mielestäni ihmisestä käytetä koskaan.
En käytä ämmä sanaa normaalisti naisista. Mutta tuollaisista luuskista kyllä, nyt, ennen ja jatkossakin.
Niin sen verran vielä, että eroonhan mulla sen miehen kanssa liitto päättyi. Yhdestä akasta kun pääsi eroon niin oli jo toinen tilalla että se siitä.

Luovuttakaa noiden häntäheikkien kanssa, onneksi löysin kunnon rauhallisen miehen.
 
ap vielä....
Nm. Imarteleehan se.
Jäin pohtimaan kirjoittamaasi. Kirjoitit hyvin viisaasti ja tarkkanäköisesti. Haluan että suhteeni perustuu rehelliselle pohjalle, ja olen hyvin allerginen valheille, näen heti kun jotain on pielessä vaikka siitä ei puhuta. Tuo elokuviin meno 2 naisen kanssa, kun minä ei mahtunut mukaan - mies sai minut tuntemaan että on hyvin luonnollista mennä leffaan heidän kanssa ilman minua, mutta minusta se antoi heille viestin, etten ole kovin tärkeä.

Tuo nainen vaan osaa vetää niin oikeista naruista, että saa pienillä asioilla meille riitaa. Hän on tuntenut miehen kauemmin kuin minä (4 vuotta), joten luonnollisesti tuntee ehkä paremmin, mutta me olemme silti myös tässä lyhyehkössä ajassa (vähän alle vuosi) tulleet hyvin läheisiksi.
Mies sanoi myös alussa että ei anna kenenkään tulla väliimme. Vaikuttaako siltä etten oikeasti ole ollut tälle miehelle tärkeä, näiden kertomusten perusteella? Ykköseksi en voi tosiaankaan itseä enää kutsua, ja haluaisin, kuka nainen ei haluaisi, olla miehensä elämässä se nainen numero yksi.
 
heidi 29v
Alkuperäinen kirjoittaja ap vielä....:
Nm. Imarteleehan se.
Jäin pohtimaan kirjoittamaasi. Kirjoitit hyvin viisaasti ja tarkkanäköisesti. Haluan että suhteeni perustuu rehelliselle pohjalle, ja olen hyvin allerginen valheille, näen heti kun jotain on pielessä vaikka siitä ei puhuta. Tuo elokuviin meno 2 naisen kanssa, kun minä ei mahtunut mukaan - mies sai minut tuntemaan että on hyvin luonnollista mennä leffaan heidän kanssa ilman minua, mutta minusta se antoi heille viestin, etten ole kovin tärkeä.

Tuo nainen vaan osaa vetää niin oikeista naruista, että saa pienillä asioilla meille riitaa. Hän on tuntenut miehen kauemmin kuin minä (4 vuotta), joten luonnollisesti tuntee ehkä paremmin, mutta me olemme silti myös tässä lyhyehkössä ajassa (vähän alle vuosi) tulleet hyvin läheisiksi.
Mies sanoi myös alussa että ei anna kenenkään tulla väliimme. Vaikuttaako siltä etten oikeasti ole ollut tälle miehelle tärkeä, näiden kertomusten perusteella? Ykköseksi en voi tosiaankaan itseä enää kutsua, ja haluaisin, kuka nainen ei haluaisi, olla miehensä elämässä se nainen numero yksi.
Mä en kyllä jaksais tuollaista!
 
Entä jos?
Alkuperäinen kirjoittaja ap...:
Onkohan asia siis näin: Mies siis aavistaa naisen olevan ihastunut häneen, ja häntä se imartelee jollain tavalla. Ehkä hän ei ole itse ihastunut, mutta nauttii huomiosta. Mutta hän ei tajua miten paljon se haittaa hänen tyttöystävää. Tai tajuaa, mutta on itsekäs. Vai mikä siinä sitten on. Hän on muuten tosi huomioiva, tekee paljon että meillä olisi mukavaa yhdessä, häneen voi aina luottaa kun sovitaan jotain.
Mistä päättelet että nainen on ihastunut mieheesi? Itselläni on muutama miespuolinen kaveri enkä ole yhteenkään ihastunut. En ole koskaan ollut. Omalla poikaystävälläni on hyvä naispuolinen kaveri joka ei varmasti ole mieheeni ihastunut. Etkö tosiaan voisi uskoa että miehesi ja ko. nainen ovat oikeasti vain kavereita ilman sen kummempia tunteita? Ihmetyttää ylipäätään monien kommentit siitä etteivät mies ja nainen voi olla kavereita keskenään. On varmaan tullut nähtyä aika vähän elämää jos kuvittelee että jokaiseen vastakkaista sukupuolta olevaan voi tuntea seksuaalista vetoa.
 
/Sirkku
Minusta on aika normaalia olla omasta puolisostaan jonkun verran mustasukkainen. Voiko joku väittää, ettei ole yhtään? No, kenties sellaisiakin ihmisiä on, mutta aika vähissä, luulisin.

Nimimerkki "Totuutta on vaikea myöntää" ihmettelee, mistä nämä ongelmat kumpuavat, jos mustasukkaisuutta ei ole. Onko joku väittänyt, ettei sitä sitten olisi? Sitten ko. kirjoittaja vielä ilkkuu ap:tä, että tämä pitää tätä ystävätärtä kauheana lutkana, joka vokottelee ap:n herkkua.

Missä ihmisten empatiat oikein ovat? Melkein kaikki tuntuvat olevan kummallisesti miehen ja tämän ystävättären puolella, mutta ap, jota oikeasti häiritsee tämän naisen käytös, saa osakseen pelkkää paskaa. Minusta ap:lla on oikeasti inhottava tilanne elämässään. Ei tuollainen todellakaan ole oikein, ja tuskin kukaan ap:n tilanteessa osaisi olla täysin välittämättä.

Tällä ystävättärellä ei nyt ole asiat oikein hanskassa. Toisen seurustelusuhdetta pitää kunnioittaa eikä nakella siitä yhtään mitään. Jos hän ei pidä miehen tyttöystävästä, HÄNEN tehtävänsä on väistyä takavasemmalle ja antaa toisille oma elämänsä ja tilansa. Mitä he molemmat, siis mies ja tämä nainen, ystävyydestään saavat? Onko se ihan todella tärkeä juttu?

Minä voisin ap:n housuissa ollessani tehdä miehelle vaatimuksen valinnasta. Joko minä jään ja tuo ystävätär häipyy kuviosta, koska ei selvästikään minua siedä, tai sitten toisinpäin. TAI miehen on laitettava tämä ystävänainen ruotuun. Mikä ystävä se sellainen on, joka käyttäytyy huonosti toisen seurustelukumppania kohtaan?

Kun minä aloin seurustella nykyisen mieheni kansssa, hänellä oli hirveä määrä ystäviä, joita hän tapasi todella paljon. Jotkut ei selvästikään minun läsnäoloani oikein pitäneet suotavana, jotkut taas olivat heti kavereita myös minulle. Näin se elämässä menee, ne, jotka ei minua ilmeisesti sulattaneet, häipyivät vähitellen omiin kuvioihinsa ja muuttuivat sellaisiksi satunnaisiksi tuttaviksi.

Näin pitäisi käydä myös täsä ap:n tapauksessa. En ymmärrä miestä, joka altistaa tyttöystävänsä tällaiselle kohtelulle. Siis myös hänellä on hieman asenteissaan tarkistamista. Ap:n pitää kertoa miehelle suoraan se, mitä on kertonut täällä. Jos mies syyttää häntä mustasukkaisuudesta, ei ole mieskään tilanteen tasalla. Ja entä sitten, jos ap olisikin hiukan mustis? Onko tuo jotenkin epätavallista? Eli viittaan ensimmäiseen lauseeseeni.



 
Totuutta on vaikea myöntää
Niin, varmaan osalla vastaajista on aivan omakohtaista kokemusta puolison häiriintyneestä mustasukkaisuudesta, jolle ei usein muuta selitystä löydy, kuin mustasukkaisen oma heikko itseluottamus ja hylätyksi tulemisen pelko sekä epäluottamus omaan riittävyyteensä. JOillakin on sairaana tavoitteena saada kumppani hallintaan, jotta "mustasukkaisuuden aiheet" poistuisivat häiritsemästä. Mutta ei se niin mene, että kumppania kielletään tai painostetaan tekemään jotain, mihin hän ei itse ole valmis tai mitä hän ei näe kohtuullisesti. Eikä se ikinä sillä poistu se ongelma, että katkaistaan välit niihin ystäviin, joita mustasukkainen kumppani ei hyväksy. Aina tulee uusia vaatimuksia, aina uutta kontrollin tarvetta - koska ongelma on yleensä mustasukkaisen ihmisen päässä eikä kumppanin käytöksessä tai toiminnassa. Ihmisen on kasvettava sen verran, että arvostaa kumppaniaan ja hänen mielipiteitään ja ystävyyssuhteitaan. Kahden aikuisen ihmisen suhde ei ole äiti-lapsi -suhde, jossa toinen osapuoli määrittelee ne kaverit, joiden kanssa toinen voi hengata. Kukaan mies ei arvosta mustasukkaista vinkujaa, joka kyttää facebook -viestejä, itkee ja kiukuttelee ja jopa painostaa miestä. Eiköhän se mies hiljalleen kyllästy tuollaiseen naiseen, jolla ei tunnu olevan edes itsekunnioitusta.
 
Vanha home
parisuhteessa (ei siis kämppiksenä) on samalla viivalla kaikkien muiden ystävien/kavereiden kanssa? Eikä edes samalla viivalla koskapa ei kelpaa mukaan elokuviin kun mies lähtee sinne kahden (2) naispuolisen ystävänsä kanssa. Hänellä on siis omat rivit viikkolukujärjestyksessä eikä mitään oikeutta olettaa, että mies uhraisi hänelle enempää aikaansa kuin muillekaan kavereilleen.

Jep, taitaisi olla parempikin, että tämä yltiöseurallinen miesyksilö suuttuisi "sairaan mustasukkaiseen" avovaimoonsa ja jättäisi tämän. Miksi hän ylipäätään haluaa asua jonkun kanssa ellei tämän kanssa kummemmin viihdy? Mikä innostus nuorilla aikuisilla on sitoutumiseen kun he eivät edes ymmärrä mitä sana tarkoittaa.
 
/Sirkku
Nimimerkille "Totuutta on vaikea myöntää." Muistathan nyt kuitenkin, että kirjoitit itsekin: "Joillakin on sairaana tavoitteena saada kumppani hallintaan...jne."

Siis JOILLAKIN. Ei missään nimessä kaikilla. Ap:n kirjoituksesta en mistään kohdasta saa sellaista käsitystä, että hän kuuluisi näihin "joihinkin." Minun mielestäni kirjoitat nyt koko ajan asian vierestä, enkä usko ap:n saavan sinun vastauksistasi yhtään mitään.

 
totuutta on vaikea myöntää
Kyllä se mies naisensa kanssa viihtyy ja häntä hyvin kohtelee, jos tätä arvostaa. Ehkä ap:n mies ei arvosta ap:tä ja tuon kiukuttelun jälkeen vielä vähemmän. Se, jos ap jää suhteeseen, jossa tuntee ettei häntä arvosteta edes yhtä paljon kuin miehen muita ystäviä, on aivan puhtaasti ap:n valinta. Ja jos ihminen ei arvosta itseään, hän on usein mustasukkainen. Usein ihan omista henkisistä vajavaisuuksistaan johtuen.
 
Ap:lle
Mistä päättelet että olet miehelle kakkonen ja tärkeysjärjestyksessä vasta naispuolisten kavereiden jälkeen? Siitäkö että hän käy kavereidensa kanssa ilman sinua jossain? Otatko itse aina miehen mukaan kun lähdet tapaamaan kavereitasi? Tuskin. Onko miehesi siis sinulle kakkonen?

Kumman kanssa mies viettää enemmän aikaa, sinun vai tämän naispuolisen kaverinsa kanssa? Luulisin että kuitenkin sinun. Ja jos ei niin kannattaa miettiä suhteen jatkoa ja sitä oletko ylipäätään sellaisen miehen kanssa joka haluaa sitoutua.

Mielestäni vedät hiukan turhan vauhdikkaasti päätelmiä siitä että miehesi ei pidä sinua ykkössijalla. Ei kavereiden olemassaolo sitä tarkoita ovat he sitten samaa tai eri sukupuolta.

Omalla poikaystävälläni on naispuolinen kaveri jonka on tuntenut suunnilleen yhtä pitkään kuin minutkin, yli 10 vuotta. He tapaavat n. kerran kuussa enkä minä mene koskaan mukaan. Miksi menisin? Ei miehenikään tule joka kerta mukaan kun tapaan omia kavereitani. Silti ei ole koskaan käynyt mielessä että olisin miehelleni kakkonen. Miten ihmeessä tuo nainen voisi olla minulle mikään uhka kun tapaavat hyvin harvoin ja mies viihtyy kanssani? Ehkä sinunkin kannattaa vaan keskittyä pitämään hauskaa miehesi kanssa ja olla vatvomatta entä jos-ajatuksia. Tulevaisuudesta et voi koskaan tietää€, elä tätä päivää ja luota mieheesi kunnes hän antaa aihetta muuhun.
 
ap..
Alkuperäinen kirjoittaja Vanha home:
parisuhteessa (ei siis kämppiksenä) on samalla viivalla kaikkien muiden ystävien/kavereiden kanssa? Eikä edes samalla viivalla koskapa ei kelpaa mukaan elokuviin kun mies lähtee sinne kahden (2) naispuolisen ystävänsä kanssa. Hänellä on siis omat rivit viikkolukujärjestyksessä eikä mitään oikeutta olettaa, että mies uhraisi hänelle enempää aikaansa kuin muillekaan kavereilleen.

Jep, taitaisi olla parempikin, että tämä yltiöseurallinen miesyksilö suuttuisi "sairaan mustasukkaiseen" avovaimoonsa ja jättäisi tämän. Miksi hän ylipäätään haluaa asua jonkun kanssa ellei tämän kanssa kummemmin viihdy? Mikä innostus nuorilla aikuisilla on sitoutumiseen kun he eivät edes ymmärrä mitä sana tarkoittaa.
Pieni tarkennus: emme asu yhdessä, vaikka sen käsityksen ehkä sai, koska ollaan oltu hyvin läheisiä ja kerrotaan toisillemme paljon mitä tehdään, pidetään siis yhteyttä paljon ja nähdään usein. Mutta tämä yksi asia haittaa ja en tiedä mitä sen kanssa tehdä. Kai hän kyllästyy kohta siihen ja minäkin olen niin väsynyt tähän taisteluun tuulimyllyä vastaan.
 
totuutta on vaikea myöntää
No voi tsiisushh, nuoripari ei ole seurustellut ilmeisesti kovin kauaa eikä edes asu yhdessä ja nyt jo alkaa olla ongelmia jos miehellä on vastakkaista sukupuolta edustavia ystäviä! Ja miksiköhän mmies tapaa ystäviään myös ílman tuoreehkoa tyttistään. Mutta eiii, eihän siinä ap:ssä varmaan mitään vikaa ole...NOOOT ;) MInkäs ikäinen pariskunta olikaan kyseessä? Vähän teinixxxx-meiningiltä kuulostaa.
 
äimänkäki-
Taitaa ap olla itse teini. Seurusteltu pari vuotta ja kamala älämölö vastakkaisen sukupuolen kavereista. MIes viihtyy paremmin kavereidensa kanssa kuin nalkuttavan akan, joka olet muuten sinä. Enkä ihmettele.
 
no voi helv.
Alkuperäinen kirjoittaja totuutta on vaikea myöntää:
No voi tsiisushh, nuoripari ei ole seurustellut ilmeisesti kovin kauaa eikä edes asu yhdessä ja nyt jo alkaa olla ongelmia jos miehellä on vastakkaista sukupuolta edustavia ystäviä! Ja miksiköhän mmies tapaa ystäviään myös ílman tuoreehkoa tyttistään. Mutta eiii, eihän siinä ap:ssä varmaan mitään vikaa ole...NOOOT ;) MInkäs ikäinen pariskunta olikaan kyseessä? Vähän teinixxxx-meiningiltä kuulostaa.
Ei tuohon teiniyttä tarvita. Varsinkin jos on ollut ennen sellaisissa suhteissa, missä mieheen ei ole voinut luottaa, on valehdellut ja pettänyt, ja ns. "naispuoliset kaverit" ovatkin paljastuneet menneiksi tai nykyisiksi panoiksi.

Kaikki sympatiani ap:lle.

Olen itse ollut tilanteessa, jossa toiseen oli mahdottomuus luottaa sen takia, kun oli sen verran huonoja kokemuksia menneistä suhteista, ja kyllä se minun aavistukseni ainakin osui täysin oikeaan. Onneksi en luottanut.

Eli ihminen jota on petetty ja kusetettu, ei vain PYSTY luottamaan täysin siihen toiseen vaikka kuinka tahtoisi, ja tuollaiset tyttökavereiden kanssa menemiset ilman että itse on mukana, saa kyllä epäilykset nousemaan pintaan.

Te, jotka täällä noin ilkeästi kirjoitatte, ette ilmeisesti ole kokeneet sitä parisuhteiden nurjaa puolta. Ei pidä eikä saakaan olla liian sinisilmäinen ihmisten suhteen.
 
Danii
Alkuperäinen kirjoittaja /Sirkku:
Tällä ystävättärellä ei nyt ole asiat oikein hanskassa. Toisen seurustelusuhdetta pitää kunnioittaa eikä nakella siitä yhtään mitään. Jos hän ei pidä miehen tyttöystävästä, HÄNEN tehtävänsä on väistyä takavasemmalle ja antaa toisille oma elämänsä ja tilansa. Mitä he molemmat, siis mies ja tämä nainen, ystävyydestään saavat? Onko se ihan todella tärkeä juttu?
Eikä ole. Ystävien tehtävä on mm. huomauttaa, jos seurusteluehdokas vaikuttaa epäsopivalta. Lisäksi ystävillä on täysi oikeus olla pitämättä seurustelukumppanista. Lisäksi voidaan saavuttaa myös tilanne, jossa ystävä ilmoittaa ettei pidä seurustelukumppanista, mutta sekä ystävyys, että parisuhde säilyvät. Itselläni oli näin eräässä seurustelusuhteessa erään kaverin kanssa. Hän ilmaisi suoraan ja useasti ettei pidä kumppanistani, joten emme viettäneet kumppanin kanssa yhdessä aikaa ko. kaverin kanssa. Molemmat oli vastakkaista sukupuolta, ja pidin yhteyttä molempiin, eikä se nyt ole niin kamalaa jos kaikki tärkeäksi kokemani ihmiset eivät tule toimeen keskenään.

Kavereilla on mielestäni myös oikeus käyttäytyä lapsellisesti, eikä heillä ole velvollisuutta "väistyä takavasemmalle". Todella törkeistä tempuista lentää kaveri kyllä ulos piireistä, mutta perus "en haluu nähdä sun hoitoa", ei ole mikään syy laittaa ystävyyssuhdetta, tai parisuhdetta poikki. Sen kun ovat sitten tulematta toimeen. En lähtisi itse parisuhteeseen, jossa täytyisi olla epävarma heti kun joku muu kuvioissa on eri mieltä. Jos tuntuu, että jää kakkoseksi ja kavereiden epäpitäminen häiritsee parisuhdetta, niin sitten kannattanee katkaista parisuhde.
 
35 v
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
[
Eikä ole. Ystävien tehtävä on mm. huomauttaa, jos seurusteluehdokas vaikuttaa epäsopivalta.
Ja ikää oli..?

Itselleen sitä miestä ollaan ottamassa, ei kaverille! Jokaisessa löytyy joku huono puoli takuulla, mikä itseltä on ok mutta kaveri ei voisi kuvitellakaan puolisolleen ko. huonoa puolta. Esim. ei-akateemisuus, akateemisuus, ylipaino, rumuus, silmälasit, maalaisuus, ylimielisyys, köyhyys jne.
 
niimpä.
Alkuperäinen kirjoittaja jaaha????:
Alkuperäinen kirjoittaja Danii:
[
Eikä ole. Ystävien tehtävä on mm. huomauttaa, jos seurusteluehdokas vaikuttaa epäsopivalta.
?????????
Eikö ystävien tehtävä ole nimenomaan pitää turpansa kiinni, eikä latoa mielipiteitään siitä, kenen kanssa toinen seurustelee? Kaikilla on erilainen maku, toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Tuollainen naamansa rääpiminen ja toisen kumppanin valintaan puuttuminen, se vasta epäsopivaa on.

Jokainen tekee itse valintansa, eikä siihen pitäis kenenkään puuttuman.
Vai haluatko, että ystäväsi sanoo sinulle nykyisestä kumppanistasi vaikka tyyliin: " En kehdannut aiemmin sanoa, mutta musta tuo sun mies on ruma, tyhmä, vammanen, karvanen, haisee pahalta, ja se on ihan vitun typerä muutenki".
 

Yhteistyössä