V
"vieras"
Vieras
Onko tämä mielestänne normaalia ? Ollaan pari vuotta seurusteltu, eli ei mitään ensihuumaa ole kyseessä, jolloin voisi vielä ymmärtää. Tää suhde alkaa kaatua siihen että toi haluaa ihan liikaa seksiä.
Normaali tahti olisi hänen mielestään että aamulla ennen kuin edes herään hän
on mua kourimassa, mutta usein sillon on kiire jo töihin ettei ehdi. Illalla töiden jälkeen harrastetaan kerran, sitten mies toivoo vielä "ennen nukkumaanmenoa" ja sitäkin yleensä saa. Sitten mies ei saakaan unta heti sen jälkeen, vaan valvoo vaikka pari tuntia. Sitten viimeisillä voimillaan kömpii sänkyyn ja vonkaa seksiä koska ei kuulemma pysty nukkumaan ilman. Ja jos en anna, en minä
saa todellakaan olla kainalossa vaan vähintään metrin päässä toisella puolen sänkyä, koska muuten häntä "panettaa ihan liikaa". Yöllä herään monta kertaa kourimiseen kun mä HALUAISIN NUKKUA.
Arkena tilanne ei ole ihan näin paha, mutta näin viikonloppuna kun aikaa on niin täällä ei muuta saisi tehdäkään. Mä en vaan voi ymmärtää että mä en saisi edes sitä 9tuntia vuorokaudessa, nukkumisen ajan olla rauhassa, ilman että toi vinkuu että "ei oo ikinä panettanu näin paljoo, runkkaa ees". Sitten jos unenpöpperössä suostun viimein ja uhraan uneni hänen halujensa takia, saa yleensä mökötystä miten en ollut kunnolla mukana. No en kai ku mä nukuin idiootti ! Mä olen kuullut semmoisista miehistä, jotka jaksaa odottaa kunnes kumppaniakin huvittaa. Vaikka olen yöllä esim. luvannut että aamulla sitten, siitä ei ole mitään apua. Tuntuu että sen panetus ei koskaan poistu, kymmenen minuutin päästä aktista sitä huvittaisi taas.
Julkisilla paikoilla tai reissussa ei oo tätä ongelmaa, että kotona se ei vissii jaksa muuten mun kanssa olla ? Sitten kun en anna, seuraa mökötystä ja lähtöä ovet paukkuen. Surettaa myös kun kaiken hellyyden on pakko johtaa aina seksiin. On sanonu että "en voi mitään sille kun sitten alkaa panettamaan". Mua huvittais edes joskus vaan olla kainalossa ilman että se on esileikkiä.
Itselle sopiva tahti olisi joku 3 kertaa viikossa, ja sellasta tahtia kavereittenkin parisuhteissa harrastetaan. Mä jopa voisin suostua sellaiseen kompromissiin parisuhteessa, missä voisin harrastaa useammin toisen mieliksi, JOS se toinen voisi harrastaa harvemmin mun mieliksi. Mutta tässä mennään täysin miehen ehdoilla, mun haluilla ei ole merkitystä. Miksi mä oon ainut jonka pitäis olla joku nymfomaani. Vai onko mies normaali ja mä vaan aliseksuaalinen?
Normaali tahti olisi hänen mielestään että aamulla ennen kuin edes herään hän
on mua kourimassa, mutta usein sillon on kiire jo töihin ettei ehdi. Illalla töiden jälkeen harrastetaan kerran, sitten mies toivoo vielä "ennen nukkumaanmenoa" ja sitäkin yleensä saa. Sitten mies ei saakaan unta heti sen jälkeen, vaan valvoo vaikka pari tuntia. Sitten viimeisillä voimillaan kömpii sänkyyn ja vonkaa seksiä koska ei kuulemma pysty nukkumaan ilman. Ja jos en anna, en minä
saa todellakaan olla kainalossa vaan vähintään metrin päässä toisella puolen sänkyä, koska muuten häntä "panettaa ihan liikaa". Yöllä herään monta kertaa kourimiseen kun mä HALUAISIN NUKKUA.
Arkena tilanne ei ole ihan näin paha, mutta näin viikonloppuna kun aikaa on niin täällä ei muuta saisi tehdäkään. Mä en vaan voi ymmärtää että mä en saisi edes sitä 9tuntia vuorokaudessa, nukkumisen ajan olla rauhassa, ilman että toi vinkuu että "ei oo ikinä panettanu näin paljoo, runkkaa ees". Sitten jos unenpöpperössä suostun viimein ja uhraan uneni hänen halujensa takia, saa yleensä mökötystä miten en ollut kunnolla mukana. No en kai ku mä nukuin idiootti ! Mä olen kuullut semmoisista miehistä, jotka jaksaa odottaa kunnes kumppaniakin huvittaa. Vaikka olen yöllä esim. luvannut että aamulla sitten, siitä ei ole mitään apua. Tuntuu että sen panetus ei koskaan poistu, kymmenen minuutin päästä aktista sitä huvittaisi taas.
Julkisilla paikoilla tai reissussa ei oo tätä ongelmaa, että kotona se ei vissii jaksa muuten mun kanssa olla ? Sitten kun en anna, seuraa mökötystä ja lähtöä ovet paukkuen. Surettaa myös kun kaiken hellyyden on pakko johtaa aina seksiin. On sanonu että "en voi mitään sille kun sitten alkaa panettamaan". Mua huvittais edes joskus vaan olla kainalossa ilman että se on esileikkiä.
Itselle sopiva tahti olisi joku 3 kertaa viikossa, ja sellasta tahtia kavereittenkin parisuhteissa harrastetaan. Mä jopa voisin suostua sellaiseen kompromissiin parisuhteessa, missä voisin harrastaa useammin toisen mieliksi, JOS se toinen voisi harrastaa harvemmin mun mieliksi. Mutta tässä mennään täysin miehen ehdoilla, mun haluilla ei ole merkitystä. Miksi mä oon ainut jonka pitäis olla joku nymfomaani. Vai onko mies normaali ja mä vaan aliseksuaalinen?