Mieheni ihastuminen

[Saana]

Mitä mieltä olette, jos seurustelee niin onko toiseen pysyvä ihastuminen normaalia? Olen huomannut, mieheni on ihastunut erääseen ystävääni. Huomaan sen mieheni käytöksestä ystäväni olessa läsnä. Hän on hieman hermostunut ja pyrkii aina juttelemaan ystävälleni yms. Käyttäytyy erilailla kuin muiden ystävieni kanssa. Huomasin tämän noin vuosi sitten. Olemme seurustelleet kaksi vuotta. Ymmärrän kyllä että ihastustuu toiseen, ihastus kestää viikon tai kuukauden, mutta pidempi ihastus.. Itse en ihastu helpolla ja jos ihastun se ei kauaa kestä. Olen aina ajatellu, että jos toista oikeasti rakastaa ja suhde on kunnosso, ei toiseen ihastumiselle ole sijaa. Vai olenko väärässä? Ystävälläni on ihan omat mieskuviot, en tiedä onko huomannut mieheni mielenkiinnon häntä kohtaan. Ei tämä asia suuri ongelma ole, mutta ärsyttää... Miehelle en ole mitään sanonut ja muuten on kaikki hyvin.

 

[nainen30]

Minunkin exäni oli ihastunut kaveriini, vieläpä aivan avoimesti. Kaveri oli silloin sinkku, mutta ei taatusti yrittänyt vokotella miestäni, oli vaan oma mukava itsensä. Exäni jopa ajeli autolla kaverini asunnon lähellä. Juhlissa ex halaili kaveriani eikä huomioinut minua mitenkään. Olin äärettömän loukkaantunut. Pian sen jälkeen ex dumppasi minut.

Erään ystäväni mies taas oli iskenyt silmänsä minuun. Juovuspäissään hän tunnusti rakastaneensa minua silloinkin, kun seisoi alttarilla ystäväni kanssa. Nyt tämä pariskunta on eronnut. Ystäväni ei edelleenkään tiedä näistä tunnustuksista. Nykyään tämän ystäväni ex-mies ei tervehdi minua.

Jotkut varmaan on ihastujatyyppiä ja ihastuu parisuhteessakin. Jos se ei koskaan johda tekoihin, eikä loukkaa pahasti, ja suhde on muuten hyvä, niin ehkä sitä voi katsoa läpi sormien.

 

[On]

Ihastuminen parisuhteessa on normaalia. Etenkin alkuhuuman jälkeen huomaa taas kaikki ne hyvännäköiset ihmiset, aivan niin kuin ennen seurusteluakin. Eri asia on, miten antaa ihastumisen vaikuttaa tai miten käyttäytyy itse. Olen itsekin seurustellut parisen vuotta, ja tiedän, että niin minä kuin mieheni on ihastunut sinä aikana, tosin ei niin, että toinen olisi siitä kärsinyt, joku ihminen voi vain olla hyvin puoleensa vetävä, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö rakastaisi puolisoaan. Jos esimerkiksi juhlissa huomaan mieheni keskustelevan pitempään jonkun sähäkän näköisen pakkauksen kanssa, ei se minua haittaa, samalla tavoin voin puhua konkun hänen komen urheilijakaverin kanssa. Mutta jos tuollainen peli on jatkuvaa ja arkipäiväistä, mielestäni olisi syytä keskustella asiasta miehesi kanssa. Niin kauan kuin ihastuminen ei ole näkyvää ja ainoa tapa millä se näkyy on korkeintaan positiivinen piristys parisuhteessa (tarkoitan nyt, että ihastuminen herättää seksuaalisuutta uudella tavalla omassa parisuhteessa) kaikki on ok. Paras tapa puuttua asiaan on puhua.

 

[Sanna]

Olen seurustellut saman miehen kanssa kohta 5 vuotta ja suurimman osan tästä alkuaikoja lukuunottamatta olen ollut ihastunut. En samaan ihmiseen, vaan ihastuksen kohde vaihtelee melkein kuukausittain. Myönnän, että olen usein ajatellut näitä muita miehiä ja hakeutunut sopivassa tilanteessa heidän seuraansa, mutta jutut ovat aina pysyneet ihan asialinjalla, ei siis mitään vihjailuja tai pettämissuunnitelmia.

Usein ihastus loppuu melko nopeasti johonkin pikkuseikkaan, esim. ihastuksen kohde kertoo mielestäni typerän vitsin tai hänellä on törkeän rumat kengät tai näen hänet tukka likaisena. En ole jäänyt näitä suremaan.

Ihastusten ainoa vaikutus parisuhteeseeni on ollut se, että kun hormonit hyrräävät, olen huomattavan hyvällä tuulella ja seksi maistuu. Enkä todellakaan ajattele sängyssä ihastuksiani, vaan omaa miestäni. Ja kun ihastus loppuu, ajattelen taas, että onpa hyvä kun en tehnytkään mitään tyhmää vaan pysyin kiltisti kultani kainalossa. Ihan harmitonta hupia siis.

 

[Spice]

Jaa,itellä on kokemusta vain siitä kun ihastuu/rakastuu omaan mieheen yhä uudelleen.Välillä ""seesteisempää"" ja sit on taas niin kauheen rakastunu

 

[Salla]

Mä ihastuin muistaakseni vuoden tai kahden ajan nykyisen poikakaverini kanssa seurusteltuani. Ensiksi se oli shokki. Exän aikana ihastuin usein, mutta exää en rakastanutkaan oikeasti. Nykyistä rakastan. Siksi toiseen ihastuminen oli rankka paikka. Luulin että ihastumiset johtui vain siitä etten rakastanut oikeasti ja sitten osoittautuikin että olen oikeasti tällainen ""pettävä"" paska. Ikinä en ole nykyistäni pettänyt fyysisesti. En tiedä lasketaanko ihastumista pettämiseksi.. Toivottavasti ei.

Tämä ensimmäinen nykyisen poikakaverini kanssa ollessani tapahtunut ihastuminen on kestänyt jo vuosia. Välillä se menee kokonaan pois ja välillä se taas palaa takaisin. Aluksi se oli todella voimakasta muutaman kuukauden ajan. Vieläkin mietin meitä rakastelemassa välillä....

Myös muita ihastumisia on mulla tullut ja mennyt. Ovulaation aikaan ihastuin usein, tai sitten halusin vain seksiä. Moni mies näytti niin kiinnostavalta, että tuntui että haluaisin mennä heti vessaan harrastamaan ryhmäseksiä. Se on näitä naisten hormonivaihteluita. Loppukuusta taas olin onnellinen poikakaverini kanssa ja rakensin kotia.

Nykyään käytän hormoniehkäisyä enkä enää ole ihastunut uusiin ihmisiin. Eikä tee edes mieli seksiä muiden kanssa (omankin kanssa saa oikein tehdä työtä kiihottumisen eteen).