mieheni on sika!!

Hei,

tajusin viikonloppuna että olen aviossa sian kanssa! Olen katasonut tätä ""sikaa"" parikyt vuotta ja nyt rupeaa raivo kuohumaan.

Jos minulla olisi ase, niin olisin jo ampunut hänet. Hän ei ole hyödyksi minulle millään tavalla. Tekee kaiken itseään varten. Epäilee, nimittelee ym.

Kun hän on matkoilla (yötäkin) hän ei edes soita lapsilleen, selitä sitten lapsille miksi isi ei soita? (tekisi mieli sanoa että isi on sika)

Mistä löytyisi tuo voima ottaa ja lähteä lasten kanssa, jättää hänet? Olen harkinnut asunnon myyntiä, mutta yksin en voi sitä tehdä. Uuden asunnon voin jo valmiiksi kyllä hakea.

Raivoni on nyt niin suuri ja inhoni häntä kohtaa että oksettaa...

 

Toivottavasti saat lisää voimia ja itseäsi tyydyttävän ratkaisun toteutettua. Tiedän tunteesi ja olen itsekin muutoksen tiellä .

 

Mies on mies vaikka voissa paistaa. Toivottavasti teillä ei ole mitään marttyyriteemaa tai muuta valtapeliä takana. Toisin sanoen, onko teidän perheessä tehty kaikki asiat saman kaavan mukaisesti, tyyliin minä saan tehdä näin ja sinä noin. Ennen ulospääsyä pari ensiapulääkettä. Syö näkkäriä ja porkkanaa. Pureksimalla saat enimmät vihat jauhettua hampaisiis. Toiseksi kirjoita paperille tyyliin plussat ja miinukset. Piirrä ukostas vielä sellainen oikein sikamainen muotokuva ja tapa se. Älä viitsi tappaa sitä elävää sikaa. Siitähän seuraisi vain se että sinä olet syypää, eikä tunteittesi alkuperäinen lähde eli se sika. Luonnehäiriöisiä on montaa lajia ja itsekin olin sellaisen kanssa, itsekkään sian kanssa siis. Täysin ontto ihminen sisältä, ulospäin ihana ja älykäs. Onneksi pääsin siasta eroon. Haukuin hänet vähintäänkin 10 yhteiselle tutulle, lisäksi hänen äidilleen joka oli vielä minun puolellani. Tarvit voimia, soita ensiavuksi vaikka kirkon ilmaiseen puhelinpalveluun!! Muista että sian takia ei kannata masentua, silloinhan se on voittanut!!!

 

Emakko on hyvä ja antaa karjulleen kenkää ja sillä siisti.

 

Emakko on hyvä ja antaa karjulleen kenkää ja sillä siisti.

 

Niitä löytyy mies- sekä naissikoja.tuossa oli hyvä neuvo.listaa plussat ja miinukset ja toimi sen mukaan.Sen voin vain sanoa,että ei yksinkään ihan helppoa tule olemaan.koska nämä siat eivät ota lapsia reisakseen viikonloppuisin eikä muulloinkaan.
Näitä piisaa.Mutta,jos tuntuu,että parempi lähteä,niin silloin pitää lähteä..

 

Vaimo ja äiti, en epäile, kun sanot olevasi täynnä kiukkua.
Tuntematta tarkemmin olosuhteita on vaikea ottaa kantaa raivoosi.
Kuitenkin katson, että kun teet arviointilistaa miehestäsi ja lasten isästä, ehdottaisin, että tekisit myös samanlaisen rehellisen arvioinnin itsestäsi. Ainakin ap. tekstin perusteella tuntuu, että sinunkin olisi syytä aivan ensimmäiseksi miettiä omaa suhtautumistasi ainakin lapsille rakkaaseen ihmiseen ja tarkistaa, miten lapsille heidän isästään puhut. Kyllä nyt sinunkin on tunnustettava, että syytä perheenne pahaan oloon on myös sinussa itsessäsi, vaimo ja äiti. Rauhoittumista ja jaksamista kuitenkin!

 

hei,

kiitos mielipiteistänne.

En ole sanonut lapsille ääneen mieltäni heidän isästään. Ei viitsi alentua siihen.

Toki vikaa varmaan minussakin on, mutta eikö naimisiin mennessä sitouduta perheeseen? Niin minulle on ainankin opetettu.

Ihmettelen aina silloin tällöin näitä hulluja meno villityksiä? Mikä ihme saa miehen aina ""haihattamaan"" ja koko ajan halu mennä.

Parikyt vuotta on pitkä aika ja en ole edes kovin vanha. Mutta käyn kavereiden kanssas minäkin ulkona jopa risteilyllä, mutta minä soitan lapsilleni aina , koska lapsi ikävöi poissa olijaa varmasti. Se on vähintä mitä voi tehsä. ( ei sieltä tarvi tunnin välein soitella)

Tälläisiä pieniä paheita mieheni omaa. Se on se piirre mikä mua ärsyttää. Kun on tehnyt lapsia, niistä pitää välittää ja rakastaa aidosti, eikä vieraiden nähden.

Olen puhunut kaverini kanssa miehestäni ja hän ihmettelee mieheni näyttelemisen taitoja. Siis teatteri menettää paljon hänessä. Osaa olla niin ""pyhä"" vieraiden nähden, leikkii jopa isää..

Yäk! Etoo tollainen teeskentely.

Teen vaikka monet listat, niin aina vain mietin enempi niitä virheitä.

 

Jahas.

 

No kertoisit sille miehellesi että lapsille pitää soitella että saat ton kerrostalonkokoisen herneen pois kärsästäsi.

 

kun vertaat miestäsi sikaan joka on hellyyttä ja kiltti eläin. Ihmiset ovat oma lajinsa joka pitäisikin hävittää, jotta eläimillä olisi paremmat oltavat

 

Vaimo ja äiti,

olet ollut kaksikymmentä vuotta yhdessä tämän ""sian"" kanssa, eli kuvittelisin lapsienne olevan jo vaikka kouluiässä? Jos näin on, niin kyllä he pärjäävät yhden yön yli aivan hyvin ilman, että vanhempi soittelee.

Jos lapsenne kokevat itsensä turvattomiksi, he voivat hyvinkin reagoida siihen edellyttämällä soittoja tms merkkejä siitä, että heistä välitetään. Jos näin on, syynä tuohon turvattomuuteen ei varmasti ole pelkästään isän ""poissaolot"" vaan tunnelma perheessä ja varsinkin vanhempien välillä aistittavissa oleva viha ja halveksunta.

Lapsiltaan ei taatusti pysty peittämään kuvailemasi kaltaisia tunteita. Minusta sinun pitäisi tehdä asioille jotain, ennen kuin vammautat lapsesi elämällä heidän isänsä kanssa, jota vihaat.

 

Ehdotan gynegologilla käyntiä.

Hormoonipillerit tasoittavat tuommoisia raivonpuuskia kummasti.

 

Miksi ihmeessä pitää soitella lapsille jos toinen vanhempi on heidän kanssaan? Kyllä vanhemmatkin joskus omaa aikaa tarvitsevat eikä se tarkoita sitä että on huono isä tai äiti.

 

Joo olen itsekin sikanainen olen myös sikoja nähnyt mutta ne oli hyviä panoja näy t taas huonosti käyttäytyvä nainen mut vapaalla
tajusin viikonloppuna että olen aviossa sian kanssa! Olen katasonut tätä ""sikaa"" parikyt vuotta ja nyt rupeaa raivo kuohumaan.

Jos minulla olisi ase, niin olisin jo ampunut hänet. Hän ei ole hyödyksi minulle millään tavalla. Tekee kaiken itseään varten. Epäilee, nimittelee ym.

Kun hän on matkoilla (yötäkin) hän ei edes soita lapsilleen, selitä sitten lapsille miksi isi ei soita? (tekisi mieli sanoa että isi on sika)

Mistä löytyisi tuo voima ottaa ja lähteä lasten kanssa, jättää hänet? Olen harkinnut asunnon myyntiä, mutta yksin en voi sitä tehdä. Uuden asunnon voin jo valmiiksi kyllä hakea.

Raivoni on nyt niin suuri ja inhoni häntä kohtaa että oksettaa...[/QUOTE]

 

Joo olen itsekin sikanainen olen myös sikoja nähnyt mutta ne oli hyviä panoja näy t taas huonosti käyttäytyvä nainen mut vapaalla
tajusin viikonloppuna että olen aviossa sian kanssa! Olen katasonut tätä ""sikaa"" parikyt vuotta ja nyt rupeaa raivo kuohumaan.

Jos minulla olisi ase, niin olisin jo ampunut hänet. Hän ei ole hyödyksi minulle millään tavalla. Tekee kaiken itseään varten. Epäilee, nimittelee ym.

Kun hän on matkoilla (yötäkin) hän ei edes soita lapsilleen, selitä sitten lapsille miksi isi ei soita? (tekisi mieli sanoa että isi on sika)

Mistä löytyisi tuo voima ottaa ja lähteä lasten kanssa, jättää hänet? Olen harkinnut asunnon myyntiä, mutta yksin en voi sitä tehdä. Uuden asunnon voin jo valmiiksi kyllä hakea.

Raivoni on nyt niin suuri ja inhoni häntä kohtaa että oksettaa...

[/QUOTE]

 

Tsemppiä, vaimo ja äiti.
Mutta elämä on. Ei vaimoksi tai äidiksi hankkiutuminen sitä muuta. Työt vie toisia reissuun. Meillä puhuttiin asiat selviksi, eipä sieltä joka hetki tarvinnut raportoida.

Ettet itse olisi se epäilevä, epävarma? Kannattaa puhua suoraan, jos näin on. Sitä taakkaa on ikävä kantaa ja sen lisäksi alat muissa asioissa kostaa miehelle näitä tunteita. Mies tykkää että onpa kärttyisäksi mennyt. Mahtaako rakastaakaan ja tiet erilleen alkavat, kaikki vain peiteltyjen pelkojen takia...

Voivoi...

T: Entinen reissaaja ja iloinen perheellinen edelleen

Hei,

tajusin viikonloppuna että olen aviossa sian kanssa! Olen katasonut tätä ""sikaa"" parikyt vuotta ja nyt rupeaa raivo kuohumaan.

Jos minulla olisi ase, niin olisin jo ampunut hänet. Hän ei ole hyödyksi minulle millään tavalla. Tekee kaiken itseään varten. Epäilee, nimittelee ym.

Kun hän on matkoilla (yötäkin) hän ei edes soita lapsilleen, selitä sitten lapsille miksi isi ei soita? (tekisi mieli sanoa että isi on sika)

Mistä löytyisi tuo voima ottaa ja lähteä lasten kanssa, jättää hänet? Olen harkinnut asunnon myyntiä, mutta yksin en voi sitä tehdä. Uuden asunnon voin jo valmiiksi kyllä hakea.

Raivoni on nyt niin suuri ja inhoni häntä kohtaa että oksettaa...

 

Sinä ilmeisesti odotat, että kaikki ihmiset toimivat kuin sinä.
Koska sinä soitat lapsillesi, kun olet yötä poissa, niin odotat automaattisesti, että miehesikin tekee niin.

Sinun pitäisi opettaa lapsesi luottamaan siihen,
- että isä tulee kotiin.
- että isä välittää lapsistaan, vaikka ei joka matkaltaan soita.
- että ikävöintiin ei kuole.
- että ihmisten pitää saada myös omaa aikaa.

Opettele sinäkin
- että miehesi tulee kotiin.
- että miehesi välittää sinusta ja teidän lapsistanne, vaikka ei joka matkaltaan soita.
- että ikävöintiin ei kuole.
- että ihmisen pitää saada myös omaa aikaa.

Todennäköisesti sinun ja lastesi puhelinkeskustelut ovat yhtä läpätystä, kun on niin ikävä. Mitä se hyödyttää? Lapsi kestää eroa sinusta ikävuosiensa mukaan. 12-vuotias voi olla jo pari viikkoa ilman sinua, kun hänellä on muuten hyvä olla ja hänestä huolehditaan. (Et kertonut lastesi ikää)

Miehessäsi ei ollut mitään vikaa.

Mitä muuten luulet miehesi ja lastesi puhuvan, kun sinä olet matkoilla? Luuletko, että lapset todella odottavat soittoasi? Onko sinun ihan pakko tarkistaa mitä kotona tehdään? Eikö perheelläsi ole silloinkaan vapautta? Etkö luota siihen, että miehesi soittaisi, jos jotain vakavaa sattuisi, jota hän ei yksin kykenisi hoitamaan?

 

Ettei miehesi vaan satu olemaan neitsyt horoskoopissa, ne on just tollaisia run...ja