S
Susan_na
Vieras
Olen ollut parisuhteessa mieheni kanssa nyt vuoden ajan. Muutimme yhteiseen kotiin noin kuukausi sitten, reilu pari kuukautta sitten hän sanoi ensimmäisen kerran rakastavansa minua ja että haluaa mun kanssa olla.. teen hänet kuulemma onnelliseksi. Olen todella onnellinen, tuntuu että hän on se oikea mulle.. ja kyllä hänkin selvästi mua rakastaa ja on onnellinen edelleen. Syy miksi aloin tänne kirjottamaan on hänen ex-naisensa. Hän erosi 8 vuoden pituisesta parisuhteesta muutama kuukausi ennen meidän ensitapaamista ja on alusta asti tavannut ex-naistaan säännöllisesti. Tapailut tapahtuivat aina heidän yhteisessä vanhassa asunnossa ( nainen asuu sielä edelleen ), eikä mieheni halunnut esitellä exää minulle. Juovat kuulemma kahvia yhdessä ja juttelevat. Naisella on jotain ongelmia ollut elämässään nyt useita vuosia ja hänen on kuulemma helppo tukeutua mieheeni ja puhua hänelle. He erosivat kuulemma hyvissä väleissä yhteisymmärryksessä, koska nainen oli niin onneton elämässään ettei kyennyt olemaan onnellinen myöskään parisuhteessa.
No nyt muutama päivä sitten mieheni ilmoitti että oli laittanut viestiä exänsä kanssa ja aikoo tavata hänet kahvilla. Ei kuulemma kutsu meidän yhteiseen uuteen kotiin, koska se olisi erittäin outoa, painotti oikein että todella todella outoa. Tapaavat taas sielä naisen asunnolla. Kysyin mieheltäni onko hän kertonut exälleen muuttuneesta elämän tilanteestaan ja kuulemma exänsä tietää että olen olemassa, mutta ei tiedä mitään yhteenmuutosta. Syynä on kuulemma että ei halua pahoittaa exänsä mieltä kertomalla sellaisia asioita.
Eli kysyn vaan.. mikä on tasapainoinen ja terve suhtautuminen tällaiseen tilanteeseen? Mä en halua olla mikään nipottava tyttöystävä, mutta tää tilanne häiritsee mua ja tuntuu vaan pahalta. Mä haluan että mun miehellä on paljon ystäviä ja muutakin elämää kun minä.. mutta että exänsä kanssa noin läheiset välit.. en ymmärrä! Onko mulla mitään oikeutta puuttua tai kyseenalaistaa? Olen siis tähän asti rohkaissut miestäni tukemaan exäänsä, koska olen ajatellut että kyllä mun tarvii mun mieheen luottaa jos hän sanoo että he on vaan ystäviä.. mutta meillä on nyt yhteinen koti ja koko tulevaisuus edessä.. miksi mieheni ei heitä entistä heilaansa jorpakkoon kun kerta niin minua rakastaa ja mun kanssa haluaa olla? Tuntuu aivan perseeltä suoraan sanoen että miehelläni on joku ex nainen tuola jota en ole nähnytkään ja sielä keskustellaan syviä kahvikupin äärellä kerta kuukauteen..
No nyt muutama päivä sitten mieheni ilmoitti että oli laittanut viestiä exänsä kanssa ja aikoo tavata hänet kahvilla. Ei kuulemma kutsu meidän yhteiseen uuteen kotiin, koska se olisi erittäin outoa, painotti oikein että todella todella outoa. Tapaavat taas sielä naisen asunnolla. Kysyin mieheltäni onko hän kertonut exälleen muuttuneesta elämän tilanteestaan ja kuulemma exänsä tietää että olen olemassa, mutta ei tiedä mitään yhteenmuutosta. Syynä on kuulemma että ei halua pahoittaa exänsä mieltä kertomalla sellaisia asioita.
Eli kysyn vaan.. mikä on tasapainoinen ja terve suhtautuminen tällaiseen tilanteeseen? Mä en halua olla mikään nipottava tyttöystävä, mutta tää tilanne häiritsee mua ja tuntuu vaan pahalta. Mä haluan että mun miehellä on paljon ystäviä ja muutakin elämää kun minä.. mutta että exänsä kanssa noin läheiset välit.. en ymmärrä! Onko mulla mitään oikeutta puuttua tai kyseenalaistaa? Olen siis tähän asti rohkaissut miestäni tukemaan exäänsä, koska olen ajatellut että kyllä mun tarvii mun mieheen luottaa jos hän sanoo että he on vaan ystäviä.. mutta meillä on nyt yhteinen koti ja koko tulevaisuus edessä.. miksi mieheni ei heitä entistä heilaansa jorpakkoon kun kerta niin minua rakastaa ja mun kanssa haluaa olla? Tuntuu aivan perseeltä suoraan sanoen että miehelläni on joku ex nainen tuola jota en ole nähnytkään ja sielä keskustellaan syviä kahvikupin äärellä kerta kuukauteen..