Mieheni väkivallan uhka,mutta vain yleensä kännissä,mitä itse tekisit?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Meillä aina kun mies ottaa,ja jos riitaa tulee niin hirveä pelko käykö hän käsiksi minuun,ei nyrkkeile toki mutta raahaa tai tönii tai tuuppii,että jälkiä joskus on jäänyt.

Mutta yleensä vain kännissä,selvinpäin ihan ok mies,tosin joskus kun hermostuu niin menee yli ja uhkailee,eli itse kokisin joksikin vihanhallinta ongelmaksi

Mutta eläisitkö sinä miehen kanssa jos tällainen uhka olisi tai että joskus käy käsiksikin mutta vain kännissä?
 
jos ongelma on oikeasti niin vain kännissä, niin mies ei dokaisi mun luona enää, vaan menköön sit itekseen jonnekin jossa myös nukkuu humalansa pois. jos se ei sopisi miehelle, sitten ero. kokemuksella puhun.
 
Tästä erostakin ollut puhe jo viimeisen vuoden ajan,alkuun suostui ettei ota kotona,sitten alkoi lipsua että kaksi kolme olutta ja sitten saan itse kuulla jos otan pari siiderii viikonloppuna.En koe kuitenkaan että mun pitäis häntä millään lailla kannustaa ja olla itse ottamatta paria pulloa kerran kuukauteen sen takia että hän ei voi kotona juoda.
 
Terapia tekisi miehellesi hyvää. Hänen myös olisi myös itse oivallettava että hällä on ongelma josta pitää päästä yli. Vasta kun miehesi itse hyväksyy tuon ongelman, voi häntä auttaa siitä eroon pääsemiseksi. Miehesi pitäisi lopettaa koko alkoholin käyttö, jotta olisitte taas onnellinen perhe. Jos ei lopeta, onko mitään mieltä elää loppu elämää siinä pelossa että koska mies taas käy käsiksi.. Pelon vallassa?
 
Oon samassa tilanteessa antanut miehen valita, että joko juominen loppuu kokonaan, tai sitten lähden. Mies ei siis juonut paljon, mutta muuttui todella aggressiiviseksi jo tosi vähästä juomisesta joka normaali-ihmisellä menisi ihan normaalien "saunakaljojen" piikkiin, baarissa oli jo parin tuopin jälkeen haastamassa riitaa ihan kaikille ja tappelemassa verissäpäin, joten voitte kuvitella, mitä käytös oli kotona.

Mies ei kuitenkaan pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä kokonaan (lue: ei halunnut lopettaa), joten lähdin miehen uhattua lopulta tappaa minut kännipäissään. Suhteessa oli paljon muitakin ongelmia, kuin miehen kännikäytös, se vain oli se viimeinen niitti joka teki miehen kanssa yhteen jäämisen mahdottomaksi.
 
Omalla miehellä on vihanhallintaongelmia, mutta ei ikinä pura sitä minuun. Toki huutaa ja mesoaa, joskus vääntänyt näppäimistön solmuun mutta ei minua tai koskenut minun omaisuuteeni. Siinä meillä menee raja. Nyt on ollut jo vuoden ihan kummallisen rauhallinen ja ihana. Varsinkin nämä viimiset pari kuukautta. Voi olla, että kun olen jäänyt kotiin (hoidan pikkufirmani kotoa käsin) ja tehnyt kunnollista ruokaa eikä ole sorruttu valmismättöihin niin sekin on jo vaikuttanut...

Mutta tosiaan. Tuosta uhasta on puhuttava. Ei ole oikein että pitää pelätä kotonaan väkivaltaa kumppaninsa puolelta. Ei ole yhtään oikein. En haluaisi elää sellaisessa suhteessa, vaan koittaisin hankkia miehelle ja itselleni apua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vartooja:
Omalla miehellä on vihanhallintaongelmia, mutta ei ikinä pura sitä minuun. Toki huutaa ja mesoaa, joskus vääntänyt näppäimistön solmuun mutta ei minua tai koskenut minun omaisuuteeni. Siinä meillä menee raja. Nyt on ollut jo vuoden ihan kummallisen rauhallinen ja ihana. Varsinkin nämä viimiset pari kuukautta. Voi olla, että kun olen jäänyt kotiin (hoidan pikkufirmani kotoa käsin) ja tehnyt kunnollista ruokaa eikä ole sorruttu valmismättöihin niin sekin on jo vaikuttanut...

Mutta tosiaan. Tuosta uhasta on puhuttava. Ei ole oikein että pitää pelätä kotonaan väkivaltaa kumppaninsa puolelta. Ei ole yhtään oikein. En haluaisi elää sellaisessa suhteessa, vaan koittaisin hankkia miehelle ja itselleni apua.

Ettei olis kyse siitä, että mies olisi rauhoittunut, kun olet nykyään kotona hänen kontrollissaan siinä "silmän alla" koko ajan?
 
Tää vain siksi niin vaikeeta että kun on nuo lapset..olisin lähtenyt jo ajat sitten jos olisin yksin.Jokin ihme onni ollut että kaksi viimeistä isompaa huuto ja riehumiskännäystä ollut niin että lapset olivat hoidossa,jos olisivat olleet kotona niin en olisi voinut muuta kuin lähteä.Eli lapset eivät ole tuota nähneet.Muuta kun vain ihmetteli miksi meidän huoneen oven ripa on irti :(

 
mun mies lyöny mua joskus ja käyny käsiks sekä kuristanut monta vuotta sitten kännissä.
tätä ei kuitenkaan ole ollut enään moneen vuoteen vaikka on juotu välillä yhdessä. ja eikä ole ongelmaa enään vaikka tulisi kotiin yöksi. yleensä menee kaverilleen. ärsyttävä se on vieläkin ja uhoaa. sillon kun löi mua pakotin sen ottaan musta valokuvan muistoksi.
harmillista silti tuommoiset :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tää vain siksi niin vaikeeta että kun on nuo lapset..olisin lähtenyt jo ajat sitten jos olisin yksin.Jokin ihme onni ollut että kaksi viimeistä isompaa huuto ja riehumiskännäystä ollut niin että lapset olivat hoidossa,jos olisivat olleet kotona niin en olisi voinut muuta kuin lähteä.Eli lapset eivät ole tuota nähneet.Muuta kun vain ihmetteli miksi meidän huoneen oven ripa on irti :(

Veikkaan, että tuota onnea ei tule kauaa kestämään ja lapsetkin saavat vielä osansa miehen riehumisesta. Eli minusta tuo on vaan suurempi syy erota, ellei mies pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä aivan täysin ja mahdollisesti hae muutakin apua ongelmaansa (semmoista apua ei varmana tarjolla ole, joka sallisi hänen jatkaa alkoholinkäyttöä, vaan se on ensimmäinen asia, mihin ammattilaisetkin puuttuvat).
 
Vielä vaan kun vaikuttaa sekin että hän ei läheskään joka kerta ottaessaan käyttäydy noin,mutta toisaalta,mistäs sitä tietää koska taas yli menee.Itse en ikinä ikinä ole kännissä pystynyt puolustuautumaan jotain riitaa,en ole uskaltanut sanoa vastaan yhtään ja se tuntuu todella pahalta sekin että joutuu pidättämään vaikka kuinka olisi eri mieltä asiasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vartooja:

Ettei olis kyse siitä, että mies olisi rauhoittunut, kun olet nykyään kotona hänen kontrollissaan siinä "silmän alla" koko ajan?

En osaa sanoa :D Mies osallistuu kodin siisteyteen, ruuanlaittoon ja sensellaseen "kotiäiteilyyn" ihan kiitettävästi, ennen kiukutteli kun piti osallistua. Olen vähän hämilläni ollut nämä viimiset kuukaudet. Kun nyt jopa vihjailematta hemmottelee.

Jos kokeilen tuota ja käyn seuraavat pari viikkoa siskolla ja tuttavilla, näkee sitten onko se mustis ja kontrollifriikki ;)
 

Yhteistyössä