Mieli matalalla

[Väsynyt vieras]

En tiedä, onko masennusta, sen alkua vai ihan vaan muuten silkkaa väsymystä...mutta on taas vain niin turha olo. Asiat periaatteessa ihan hyvin; mukava perhe,jolla asiat ok. Parisuhdekin voi hyvin 20 vuoden jälkeen...opiskelut loppusuoralla... ja taa tuli se olo että itkettää,vaikka ei siis mitään akuuttia syytä. Koko talven oon stressannu näitä opiskelujani ja kaikkea niihin liittyvää,mutta edes nuhaa en ole sairastanut...nyt vaan haluaisin olla ja mennä peiton alle itsekseni itkemään...en ymmärrä miksi tää on tämmöstä...vielä pitäisi jaksaa tehdä monta juttua ja näyttää ulospäin iloista naamaa. Mutta kun en jaksa. Sori kun purin tänne; tiedän että monella o oikeesti paljon vaikeempaa ja vaikeempia asioita elämässään kuin mulla. Mä en vaan nyt jaksa mitään ylimäärästä. Anteeksi.

 

[La vida es un destino]

voi olla myös pelkkää väsymystä ja stressiä.
yritä nukkua univelkaa pois ja kun koulu loppunut niin sitten katsot tilannetta uudestaan

kun on oikeasti tosi väsynyt ja stressaantunut olo on kuin masentuneella. mutta kun univelkaa saa pois ja stressit pois hartioilta elämä hymyilee taas.

 

[vieras]

ei mulla varmaankaan univelkaa ole; olen kyllä nukkunut ihan normaalisti - omasta mielestäni. Heräilen kyllä joitakin kertoja yöllä ihme aikoihin, mutta kohtuullisen helpposti olen saanut uudelleen unesta kiinni. Sekin stressaa ja ahdistaa kun taitaa olla lähes kaikilla muilla tiedossa harjoittelun jälkeen vähintään kesätöitä, minulla ei ole mitään tietoa töistä.No kai tämä tästä menee ohi ennemmin tai myöhemmin. Nyt vain on itkuinen ole ja kaikki tuntuu niin vaikealta ja raskaalta....

 

[La vida es un destino]

ei mulla varmaankaan univelkaa ole; olen kyllä nukkunut ihan normaalisti - omasta mielestäni. Heräilen kyllä joitakin kertoja yöllä ihme aikoihin, mutta kohtuullisen helpposti olen saanut uudelleen unesta kiinni. Sekin stressaa ja ahdistaa kun taitaa olla lähes kaikilla muilla tiedossa harjoittelun jälkeen vähintään kesätöitä, minulla ei ole mitään tietoa töistä.No kai tämä tästä menee ohi ennemmin tai myöhemmin. Nyt vain on itkuinen ole ja kaikki tuntuu niin vaikealta ja raskaalta....

tuo pelkkä heräilikin kerryttää sitä "univelkaa" siis kun et nuku kunnon unta vaan heräilet niin et kerkeä vaipua siihen syvään uneen mitä ihminen tarvitsee saadakseen kunnon levon.
oletko itse muistanut ahkerasti etsiä työpaikkaa? paikallisesta työvoimatoimistosta vosi ehkä olla apua? entä nykyinen harjoittelupaikka, pääsisikö sinne?

 

[ap]

ei mulla varmaankaan univelkaa ole; olen kyllä nukkunut ihan normaalisti - omasta mielestäni. Heräilen kyllä joitakin kertoja yöllä ihme aikoihin, mutta kohtuullisen helpposti olen saanut uudelleen unesta kiinni. Sekin stressaa ja ahdistaa kun taitaa olla lähes kaikilla muilla tiedossa harjoittelun jälkeen vähintään kesätöitä, minulla ei ole mitään tietoa töistä.No kai tämä tästä menee ohi ennemmin tai myöhemmin. Nyt vain on itkuinen ole ja kaikki tuntuu niin vaikealta ja raskaalta....

tuo pelkkä heräilikin kerryttää sitä "univelkaa" siis kun et nuku kunnon unta vaan heräilet niin et kerkeä vaipua siihen syvään uneen mitä ihminen tarvitsee saadakseen kunnon levon.
oletko itse muistanut ahkerasti etsiä työpaikkaa? paikallisesta työvoimatoimistosta vosi ehkä olla apua? entä nykyinen harjoittelupaikka, pääsisikö sinne?

ei sinne pääse, se on jo tullut varsin selväksi. tottakai seuraan mol.fi sivuja yms. ´tää harjoittelujakso on ollut oikeesti niin rankka ja vaatinut ylimäärästä työtä että ei ole kertakaikkiaan jaksanut sen kummemmin katsella ja kysellä töitä. mutta jospa tää tästä. stressi on vaan korkeella tasolla kaikien dead line-juttujen kanssa.