Mielipiteenne tästä?

[Tyttö 16v]

Eräänä aamuna minut kutsuttiin erään herra B:n, hilpeän ja varakkaan
liikemiehen vaimon luo. "Rouva tohtorinna, - minun tietoni eivät riitä,
olen pakotettu kääntymään ylemmän aukrotiteetin puoleen". "Minkä
ttaudinmäärityksen olette tehneet"? "Viisikuukautinen hermotaudillisten
kohtausten seuraama raskaus, hän on entisestään isosti muuttunut,
muuttunut ärtyisäksi, oikulliseksi ja juroksi; häntä vaivaa unettomuus
ja hän on kiukkuinen lapsille ja ja palvelijoille". Tämä ei ole
mitenkään harvinanen kohtaus. Rouva B. asui komeassa kolmekerroksisessa
uhkeasti kalustetussa talossa. Kaikki oli upeata jka ylellistä. Hänen
vartalonsa oli hento ja heikko, erittäin herkkä kaikenlaisille
vaikutuksille. Hänen lapsensa olivat eloisia, meluavia ja sangen
vaateliaita. Siinäkös hälinätä ja hätiköivää sekamenoa ne myöhäiden
aamiaisen perästä pääsivät lähtemään kouluun. Saapuessani äidin luo, oli
hän hillitsemättömän itkunpuuskan vallassa ja nähtävästi syvästi
murheellisena. Tartuin hänen käteensä kysyen: "Mikä teidän on, lapsi
raukka"? "Voi; soisin pääseväni itsestäni, elämä ei ansaitse elämistä".
"Älkää puhuko niin. Sanokaa minulle kaikki, niin saamme nähdä eikö
vaivanne ole huojennettavissa". Keiltämötöntä on, että taakka oli liian
painava hänen voimilleen, vaikka hän olikin rakastettu vaimo. Hänen
irlantilainen kyökyrinsä, vaikka muuten lansas ja kelvollinen, oli
tavattu siitä, että hän jakeli talon varoja eräälle kipeälle
ystävälleen. Toisen palvelijan luona kävi joka ilta ihastelima, joka
viipyi niin kauvan hänen luonansa, ettei hän jaksanut tehdö askareitaan
seuraavana päivänä. Rouva oli sen vuoksi ärtyisä ja kärty lapsille ja
huolimaton töissään. Nuorimalle lapselle oli juuri tulossa hampaita ja
se kaipasi hoitoa läpi vuorokauden. Vaikka häntä ympäröi kaikki
mukavuus, jonka hellä rakkaus voipi keksiä, vaivaantui hän kumminkin
liiaksi. Myöhemmin samana päivänä tuli hänen miehensä luokseni. "No,
mikä on teidän taudinmääräyksenne, rouva tohtorinna", hän kysyi. "Hän on
vaivaantunut yli moimainsa; hänen hermostonsa on kuittiin
kulunut". "Vaan saahan hän niin paljon apua kuin koskaan haluaa eikä
hänen itsensä tarvitse tehdä mitään". "Aivan niin; mutta sen
parantamiseksi, joka hänet on kuluttanut, ei ole mitään tehty. Ei kukaan
kykene äidin sijaa täyttämään. Lapset ovat tulleet liian taajaan. Hän on
tunnollinen äiti, joka tahtoo antaa joka lapselle huolellisen hoidon. Ja
siihen vaaditaan, että talous on erinomaisen hyvin järjestettu.
Voidakseen menestyksellä hoitaa taloutta, niin että kaikki nykyajan
parannukset on otettu varteen, siihen kysytään sotapäällikön ja
valtiosihteerin yhdistetyt kyvyt". "No mitä säädätte, rouva tohtorinna"?
"Viekää hänet pois koko paikkakunnasta". "Minne"? "Joko hänen äitinsä
luo tahi johonkin hygieeniseen laitokseen, taikka ettö ehken - joka
olisi paljoa parempi - voisi hankkia itsellenne vähäistä lomaa ja
matkustaa hänen kanssaan. Se virvoittaisi häntä suuresti. Pankaa toimeen
toinen häämatka; sallikaa hänen nähdä ja kuulla sitä, minkä häntä enin
miellyttää ja saatte nähdä että palkintonne on oleva
runsas". "Tosiaankin! En vielä koskaan ole tullut ajatelleeksiaa siltä
kannalta. Taidatte todella olla oikeassa. Ensi viikolla voin päästä
vapaaksi. Hänen äitinsä tulee siksi aikaa lapsia hoitamaan. Se sopii
mainiosti".