Y
Ymmällään
Vieras
Olen seurustellut muutaman vuoden miehen kanssa jolle olin eka, hän on/oli ujo ja arka.
Nyt ilmeisesti saanut itseluottamusta kun tuppaa unohtaan minut välillä vaikka olen vierellä.
Esim. jos joku myyjätyttö juttelee kaupassa iloisesti, niin jää tarpeettoman kauan miettimään. Esim. 10 minuuttia kesti 50 sentin ostosta kirpputorilla ja ihan tarpeeton vaate.
Tarpeettomuus tuli selväksi, kun näytin samanlaista viikon kuluttua tuosta ostosta ja sain vastauksen: koska olet nähnyt minun pitävän tuollaista.
Yhdessä ollessa jos joku flirttaa hänen kanssaan, niin menee ihan puihin. On suunnattoman ilahtunut tietty siitä eikä kuule eikä näe minua vierellä.
Hän on ihan kuulematon mun puheille tuollaisessa tilanteessa, eikä muista läsnäoloani.
Olen yrittänyt selittää, että nuo tilanteet loukkaa mua. Hän sanoo ymmärtävänsä kun selitän, mutta unohtaa kun taas tulee tilanne. Itse menen lukkoon tuolloin, en osaa alkaa potkimaan että hei mä olen tässä haloo.
Eilen illalla olisin halunnut jutella hänen kanssaan joistakin asioista ja viikonlopusta, mutta hänpä lähti ajelemaan ja oli liian väsy tultuaan. Emme siis asu yhdessä, mutta vkl:ja vietetään yhdessä.
Hänen mielestään asiat hoituu, kun ne unohtaa. Minusta taas pitäisi puhua, että ymmärtäisin miksi hän käyttäytyy kuten tekee.
Sekin rasittaa, kun ensin sanoo ettei mene johonkin tilaisuuteen mukaan, mutta myöhemmin toteaa, että häntä pyydettiin. Mulle oli alussa heti selvää että pyydetään, mutta luulin että laittaa meidän tapaamisen edelle.
Eli tässä on kaksi huono itsetuntoista ihmistä, mitäpä neuvotte? Millä hän oppisi ymmärtämään mitä tekee koska hän ei todellakaan ymmärrä tehneensä mitään?
Jotenkin ajattelen, että hänen pitäisi itse ymmärtää miksi käyttäytyy noin ensin, että voisi muuttaa tapansa.
Hän kyllä lupaa muuttua, mutta ei ole onnistunut.
Nyt sanoin, että en kestä enää lopetan koko suhteen, niin hän vaan odottaa, että kai me sunnuntaina kuitenkin nähdään.
Hänellä on hyvät puolensa, enhän muuten olisi odottanut että muuttuu. Nuo minun unohtamiset vaikka olen vierellä koen erittäin alentavaksi ja loukkaavaksi.
Varsinkin kun on tehnyt niin mm. työkaverinsa kanssa, eli tuttujen.
Tulipa sepustus, mutta olen todella murheellinen tällä hetkellä...
Nyt ilmeisesti saanut itseluottamusta kun tuppaa unohtaan minut välillä vaikka olen vierellä.
Esim. jos joku myyjätyttö juttelee kaupassa iloisesti, niin jää tarpeettoman kauan miettimään. Esim. 10 minuuttia kesti 50 sentin ostosta kirpputorilla ja ihan tarpeeton vaate.
Tarpeettomuus tuli selväksi, kun näytin samanlaista viikon kuluttua tuosta ostosta ja sain vastauksen: koska olet nähnyt minun pitävän tuollaista.
Yhdessä ollessa jos joku flirttaa hänen kanssaan, niin menee ihan puihin. On suunnattoman ilahtunut tietty siitä eikä kuule eikä näe minua vierellä.
Hän on ihan kuulematon mun puheille tuollaisessa tilanteessa, eikä muista läsnäoloani.
Olen yrittänyt selittää, että nuo tilanteet loukkaa mua. Hän sanoo ymmärtävänsä kun selitän, mutta unohtaa kun taas tulee tilanne. Itse menen lukkoon tuolloin, en osaa alkaa potkimaan että hei mä olen tässä haloo.
Eilen illalla olisin halunnut jutella hänen kanssaan joistakin asioista ja viikonlopusta, mutta hänpä lähti ajelemaan ja oli liian väsy tultuaan. Emme siis asu yhdessä, mutta vkl:ja vietetään yhdessä.
Hänen mielestään asiat hoituu, kun ne unohtaa. Minusta taas pitäisi puhua, että ymmärtäisin miksi hän käyttäytyy kuten tekee.
Sekin rasittaa, kun ensin sanoo ettei mene johonkin tilaisuuteen mukaan, mutta myöhemmin toteaa, että häntä pyydettiin. Mulle oli alussa heti selvää että pyydetään, mutta luulin että laittaa meidän tapaamisen edelle.
Eli tässä on kaksi huono itsetuntoista ihmistä, mitäpä neuvotte? Millä hän oppisi ymmärtämään mitä tekee koska hän ei todellakaan ymmärrä tehneensä mitään?
Jotenkin ajattelen, että hänen pitäisi itse ymmärtää miksi käyttäytyy noin ensin, että voisi muuttaa tapansa.
Hän kyllä lupaa muuttua, mutta ei ole onnistunut.
Nyt sanoin, että en kestä enää lopetan koko suhteen, niin hän vaan odottaa, että kai me sunnuntaina kuitenkin nähdään.
Hänellä on hyvät puolensa, enhän muuten olisi odottanut että muuttuu. Nuo minun unohtamiset vaikka olen vierellä koen erittäin alentavaksi ja loukkaavaksi.
Varsinkin kun on tehnyt niin mm. työkaverinsa kanssa, eli tuttujen.
Tulipa sepustus, mutta olen todella murheellinen tällä hetkellä...