Mielipiteitä kiitos!

[taustalla]

En tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta kokeillaan...

Olen naimisissa miehen kanssa ja meillä on yhteinen ihana poika, ikää pian 2kk. Eli meillä on nimen valinta edessä...
Ongelma on tämä. Mieheni on adptoitu Suomeen hänen ollessa 2 vuotias. Eli hän on elänyt koko ikänsä Suomessa, hän on Suomen kansalainen ja hänen lapsuuden perheensä on suomalainen, hän puhuu Suomen kieltä, mutta hänen toinen nimensä on omasta synnyinmaasta eli sieltä mistä hänet adoptoitiin.
Nyt meillä on yhteinen poika ja olemme valitsemassa hänelle nimeä. Mies vaatii että yksi nimistä olisi hänen oikeasta synnyinmaasta, mutta omasta mielestäni se on tyhmää, sillä hänellä ei ole mitään tekemistä siihen maahan...
Mitä mieltä te olette? Pitäisikö minun antaa periksi, vaikka mies itsekkin kokee olevansa suomalainen...

Tyhmä riita, mutta on paisunut kunnon perheriidaksi... ja kun kyse on vain keksiä pojallemme sopiva ja kaunis nimi. Ja jos annan miehelle periksi, niin nimestä tulee liian eksoottinen minun mielestäni....

 

[borgnäs]

Miehesi juuret ovat aina hänen synnyinmaassaan. Sitä ei voi kukaan kieltää, ja on tärkeää, että hänen lähellään elävät ihmiset sen ymmärtävät. Vaikka miehelläsi ei juuri tällä hetkellä olisikaan mitään tekemistä synnyinmaansa kanssa, se on aina osa hänen historiaansa. Miehesi toive lapsenne nimestä kertoo myös, että hänen adoptiovanhempansa ovat osanneet arvostaa lapsensa lähtökohtia oikealla tavalla.

Minusta on hienoa, että hän haluaa tallettaa osan historiastaana lapsensa nimeen. Jos miehelläsi on ensimmäisestä kotimaastaan peräisin oleva toinen tai kolmas nimi, tuntuisi luontevalta antaa se lapsellenne toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Jos taas ei ole, voitte vallan hyvin etsiä miehesi synnyinmaassa käytössä olevan nimen, joka ei ole kaikkein eksoottisimmasta päästä ja antaa sen toiseksi tai kolmanneksi nimeksi lapsellenne.

Ota miehesi tausta rikkautena yhteiselle elämällenne, ei rasitteena, äläkä ainakaan mitätöi sitä.

Kaikkea hyvää teille toivottaen kahden lapsen adoptioäiti

 

[myy70]

Minustakin adoptioäitinä on tosi hienoa, että miehesi on ylpeä synnyinmaastaan ja haluaa sen näkyvän esim. lapsensa nimessä. Hänen synnyinmaansa ja kotimaansa ovat kaksi eri maata, mutta miten hienoa, että hän kokee kuuluvansa molempiin. Minusta et saa väheksyä hänen tunnesiteitään synnyinmaahansa.

 

[Leppis x 4]

Olen aivan samaa mieltä edellisten kanssa. =)