mies ei halua lapsia

[itku]

eilen ilmoitettiinki mulle että mies ei halua lapsia.ikinä.kenenkään kanssa.
"sullahan on sun veli, leiki sen kaa"
just nii se onki sama asia vaikka veljeäni rakastanki enemmän ku ketään muuta, se ei oo mun lapseni eikä rakkaus sitäkohtaan ole ikinä sama kuin rakkaus omaa lasta kohtaan.

vauvakuumetta ollu jo useamman vuoden ja nyt ilmoitetaankin että ikinä en lapsia saa jos tuon ukon kanssa jatkan.
miten voi yks ihminen olla niin itserakas!?
vai minäkö tässä oon se itsekäs pässi?

mitä mä teen?!?!?

 

[Autumn]

No jos todella haluat lapsia niin ei silloin kannata jäädä tuohonkaan suhteeseen. Ja jos miehesi kerta on päätöksensä tehnyt ja mieltä ei muuta. Minä sinun tilassasi lähtisin. :/

 

[XXS]

Olikohan tuo nyt ihan varmasti miehesi viimeinen sana lapsiasiaan. Jos sulla ollut jo vuosia vauvakuume, niin varmastikin olet asian myös miehellesi kartonut. Oletteko keskustelleet asiasta aiemmin? Liittyikö tuo laukaisu kenties johonkin riitaan tms.?

 

[Liinuska74]

Mietit tarkkaan, kumpi sulle on tärkeämpää. Mies, jonka kanssa olet nyt vai tarve saada lapsia. Jos jatkat miehesi kanssa, sun pitäis pystyä asennoitumaan lapsettomuuteen siten, ettet myrkytä itseäsi katkeruudella. :hug:

 

[vieras]

Sulla on vain tietty määrä vuosia jäljellä lasten hankkimista ajatellen. Jos lapset ovat sinulle tärkeä asia, kannattaa todellakin harkita voitko viettää loppuelämäsi lapsettomana. Jos päätät jatkaa nykyisen miehesi kanssa, muista olla katkeroitumatta lapsettomuuteen.

Jos taas et voi kuvitella elämää ilman lapsia, kannattaa se nyt kertoa miehelle kuten myös se, että mietit suhteenne jatkoa erityisen tarkasti tämän vuoksi.

Mulla oli sukulaispariskunta, jossa tilanne oli sama. Parin ollessa liki nelikymppisia, mies vastentahtoisesti suostui lapsen yrittämiseen. Heille syntyi lapsi, joka heti synnyttyään oli miehen silmäterä. Ja parin vuoden kuluttua halusivat ja saivat toisenkin lapsen. Että noinkin voi käydä, mutta kuka tahtoo ottaa riskin? Ja toisakseen se lasten saaminen nelikymppisenä voi olla vaikeaa kun ikä jo alkaa huonontaa hedelmällisyyttä.

 

[AP]

yritin vielä aamulla "voidaanko me keskustella asiasta?"
ja vastaus oli että eilenhän me keskusteltiin. oli niinku ei mitään koko aamun.
kyllä minä olen miettinyt että lähtisin.ei meillä taida olla tulevaisuuttakaan kun ei kuulema aijo edes vihille viedä. tuntuu vaan niin kamalalta ja tämä tuli ihan shokkina...
asiasta on kyllä keskusteltu mutta tuo luulee että kun otan asian esille niin hän kuvittelee että lapsia täytyy alkaa tekemään heti.sitten eilen yritin selittää että ei niitä tarvitse heti tehdä vaan odotetaan että ekonomia on paremmalla pohjalla ja meillä enemmän tilaa.
ja nyt sitten tämä.

 

[jänö]

Uskaltaisin sanoa, että se on vakavan neuvottelun paikka. Kun on kysymys niinkin perustavanlaatuisesta asiasta, on syytä tosissaan keskustella ja miettiä, mitä asioita oikeasti elämässä haluaa ja mitä niiden asioiden eteen on valmis tekemään/uhraamaan. Omaa elämäänsä ei kuitenkaan kannata elää "puoliliekillä", silloin helposti katkeroituu ja elämä on tympeää -niin oma kuin läheistenkin elämä. Uhrautuminen, toisen tahtoon taipuminen, puolin tai toisin voi tehdä todella paljon hallaa pitkällä tähtäimellä.

Miettikää kumpikin, onko esim parisuhteenne teille kuinka tärkeä. Oletko valmis uhraamaan sen "lasten vuoksi". Entäpä miehesi, onko hän valmis uhraamaan suhteenne lasten tähden?

Joskus, jos yhteiset unelmat ja päämäärät ovat kovasti hakusessa ja kenties ristiriidassakin, on mahdollista että joutuu laittamaan kantapäät vastakkain.

Hätiköiden ja puhumatta näitä asioita ei saa ratkaista. Voimia neuvotteluihin ja ratkaisuntekoon.

 

[triplamama]

jos ite tahot lapsia, niin valitettavasti sulla ei oo muuta vaihtoehtoa, ku viahtaa miestä. voimia.

 

[AP]

Sulla on vain tietty määrä vuosia jäljellä lasten hankkimista ajatellen. Jos lapset ovat sinulle tärkeä asia, kannattaa todellakin harkita voitko viettää loppuelämäsi lapsettomana. Jos päätät jatkaa nykyisen miehesi kanssa, muista olla katkeroitumatta lapsettomuuteen.

Jos taas et voi kuvitella elämää ilman lapsia, kannattaa se nyt kertoa miehelle kuten myös se, että mietit suhteenne jatkoa erityisen tarkasti tämän vuoksi.

Mulla oli sukulaispariskunta, jossa tilanne oli sama. Parin ollessa liki nelikymppisia, mies vastentahtoisesti suostui lapsen yrittämiseen. Heille syntyi lapsi, joka heti synnyttyään oli miehen silmäterä. Ja parin vuoden kuluttua halusivat ja saivat toisenkin lapsen. Että noinkin voi käydä, mutta kuka tahtoo ottaa riskin? Ja toisakseen se lasten saaminen nelikymppisenä voi olla vaikeaa kun ikä jo alkaa huonontaa hedelmällisyyttä.

joo tuosta huomautin miehelle myös että en voi odottaa kunes olen nelikymppinen ja silloin huomata että hän ei aijo muuttaa mieltään että haluan että hän miettii valintaansa hyvin tarkkaan.
ei tätä asiaa voi vaan jättää näin...

 

[pikasesti]

uusi keskustelu miehen kanssa.Teet miehelle selväksi,ette halua olla lapseton.Eli joko hän haluaa lapsia kanssasi taikka sitten vaihdat miestä,joka haluaa myös lapsia.