Mies haluaa erota

[omenankukka77]

Hei,

kirjoittelin tuonne yksinhuoltajapuolelle, mutta sieltä ei tullut mitään vinkkejä. Olisiko teillä kommentteja?

Olemme olleet yhdessä 7 vuotta, joista 5 naimisissa. Meillä on 1,4v ikäinen poika. Pojan syntymästä lähtien meillä on ollut paljon pahoja riitoja, joita on yritetty pariterapiassakin ratkoa. Nyt mieheni totesi, että ei jaksa enää yrittää, vaan haluaa erota. Hän käyttää nimitystä harkinta-aika, eli ei kai ole ihan varma.. Olen ihan paniikissa, kun lapsikin on pieni, miten selviämme kahdestaan.. onko teillä vinkkejä miten saitte itsenne jaksamaan vastaavassa tilanteessa? Lapsen takia on pakko jatkaa tietenkin, mutta olo on ihan hirveä, ei pysty nukkumaan, eikä syömään, ja tuntuu että olen kadottanut suunnan.

Olimme nuorena yhdessä, sitten hänen tahdostaan erosimme, olimme kolme vuotta erillään ja sitten palasimme yhteen. Sama kaava toistuu, hän puhuukin aivan samoilla sanoilla kuin silloin. Nyt vain tilanne vielä ikävämpi koska pieni lapsi on kyseessä. Meillä on nyt myös omakotitalo, josta kumpikaan ei pysty nopeasti muuttamaan, joten joudumme asumaan tässä siihen asti kun se myydään. Poika jäisi minulle, ja meillä olisi yhteishuoltajuus.

Haluaisin myös kovasti purkaa tuntojani vastaavassa tilanteessa olevien/olleiden kanssa. Kaipaan kovasti vertaistukea.. toivottavasti joku on sitä valmis antamaan. Asun pääkaupunkiseudulla, joten täällä päin asuvia pystyisin myös tapaamaan. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla vielä..

 

[katri annikki]

voimia tilanteeseen. Tuli mieleen, että mitkä ne syyt miehesi mielestä ovat? Ne samat lauseet mitä hän on aikaisemminkin jo sanonut. Oletko sinä kuullut oikeasti mitä hänellä on asiaa? Onko asioita yritetty muuttaa, hänen toivomaansa suuntaan? Saman kaavan purkaminen on vaikeaa, kokemuksesta tiedän. Se on kuitenkin mahdollista. Mieleeni tulee, että jonkinlainen muutos on tapahduttava entiseen (vaikka sitten pikkuhiljaa)tai sitten miehelläsi tyytymättömyys tulee hänen omista kehityskriiseistään. Itse olen nainen ja meidän suhteessa ollut se tyytymätön eron jankkaaja. Suhde sai toivoa, kun mies oikeasti uskoi, että tarkoitan mitä sanon ja havahtui kotjaman tilanteen. Pikkuhiljaa mennään taas eteenpäin ja opetellaan elämistä ja on se vaikeeta tää parisuhde joskus..aina sitä vaan pitää jaksaa/muistaa hoitaa..juttelen mielelläni lisää kanssasi laita yksäri viestiä. Asun Helsingissä ja minulla on samanikäinen poika..