Mies haluaa lisää lapsia vasta "myöhemmin"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Elikkäs mulla on 8-vuotias esikoinen ja nyt meillä on vuoden ikäinen yhteinen pikkuinen. Olin ajatellut, että nyt "tehtäis" kolmas tähän perään, että sitten lapsiluku olisi siinä ja voisin perustaa oman yritykseni jne.

Nyt mies on sitä mieltä, että ei vielä. Ja minä olen taas lähestulkoon varma siitä, että myöhemmin en tähän enää ryhdy. En halua, että kaikilla lapsilla on yli 5 vuotta ikäeroa :(. En halua laittaa tätä pikkuista välissä hoitoon/hakea itse jotain töitä ja sit taas jonkun ajan päästä jäädä äitiyslomalle.

Nyt tuntuu tosi paskalta. Minä niin halusin ainakin kolme lasta, mutta tähän se sitten jää. Miehelle olen ikuisesti katkera ja varmasti, mutta ei auta puhumiset. =(
 
Puhu nyt sille vielä ja perustele. Onhan se hyvä sekä lapsille että sinulle itsellesi, että kolmas tulisi heti perään. Kyllä miehesi varmaan ymmärtää järkisyyt.
 
Jonkinlainen kompromissi tuossa nyt pitäis sitten tehdä.. Eli koeta perustella tuota miksi haluat lapsen jo aiemmin ja et enää vuosien päästä halua sitten lasta ollenkaan. Ja miksi mies ei haluaisi lasta jo nyt? Ajatteleeko että teillä nuorin liian pieni ja tulee liian pieni ikäero? Mitä jos se myöhemmin tarkottaisi vaikka vuotta, olisiko mies tyytyväinen jo siihen?
 
Nuorin on 1v. Miehen myöhemmin voi tarkoittaa vuotta tai kahta, ei viittä. Jos hetken odotat, miehen mieli voi muuttua, älä vielä katkeroidu, sulla on yli kaks vuotta aikaa saada lapsi alle viiden vuoden ikäerolla ja nuori olet vielä itsekin, elämä edessä. Kauan saat olla katkera, jos nyt jo katkeroidut.
 
Anteeksi nyt, että puutun toisten asioihin, mutta minusta on vähän kummallista, jos vaimo on miehelleen ikuisesti katkera, koska mies ei halua tehdä lasta silloin kuin nainen. Kai miehelläkin on oikeus mielipiteeseensä? Ei kai sitä ole pakko yrittää puhua väkisin ympäri? Eikö jokainen lapsi ansaitse vanhemmat, jotka ovat sitä vapaaehtoisesti?

Meidän perheessä nämä asiat päätetään yhdessä. Mies saa myös sanoa mielipiteensä vaikka keittiön verhoista, jos haluaa ja minä kunnioitan häntä kyllä. Ja katkeraa akkaa minusta ei tule ikinä. Suurissa ristiriidoissa auttaa aika ja puhuminen, ei katkeruus ja käännyttäminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äksypöksy:
Anteeksi nyt, että puutun toisten asioihin, mutta minusta on vähän kummallista, jos vaimo on miehelleen ikuisesti katkera, koska mies ei halua tehdä lasta silloin kuin nainen. Kai miehelläkin on oikeus mielipiteeseensä? Ei kai sitä ole pakko yrittää puhua väkisin ympäri? Eikö jokainen lapsi ansaitse vanhemmat, jotka ovat sitä vapaaehtoisesti?

Meidän perheessä nämä asiat päätetään yhdessä. Mies saa myös sanoa mielipiteensä vaikka keittiön verhoista, jos haluaa ja minä kunnioitan häntä kyllä. Ja katkeraa akkaa minusta ei tule ikinä. Suurissa ristiriidoissa auttaa aika ja puhuminen, ei katkeruus ja käännyttäminen.

No mekin päätettiin, mutta mies muutti mieltään... Siksikin ketuttaa.
 
no en osaa sen kummemmin sanoa kun mun mies on luvannut, että tekee mun kans niin monta lasta kun haluan.
Mutta vaikka tuntuu kurjalta niin sulla on 2 varmasti ihanaa lasta ja nauttia heistä ja olla onnellinen, kaikilla ei ole eikä kaikille tulekkaan.
miehet tosin on hitaasti lämpeneviä otuksia ja kun niiden päät puhuu pyörälle suoraa puhetta niin joskus ne muuttaa mieltäkin.
monta asiaa olen minäkin saanut läpi puhumalla kuin papu pata ja perustelemalla hyvin kantani. mutta siis ei ole koskenut lapsilukua.
Mutta jos sinä rakastat miestäsi ja olet onnellinen suhteessanne niin panostakaa puhumiseen ettei jäisi katkeruutta kasvamaan. asioista voi ja pitää aina puhua puolison kanssa. se on eri juttu jos toinen sanoo en halua lisää lapsia ja siitä ei edes keskustella ja sillä piste. silloin se menee yksinpäätöksen puolelle ja toisen pitää miettiä mitä omalta elämältä eniten haluaa.
 
No, kyllä minä ymmärrän ap:n mielipiteen. Hän on saanut esikoisensa parikymppisenä. sitten joko opiskellut tai ollut vähän aikaa töissä. Sitten tullut toinen lapsi. Alkaa olla jo kolmekymppinen. Ei vanha lapsen tekoon, mutta jos haluaa uraa luoda, niin kohta pitäisi palata työelämään. Olisi huomattavasti järkevämpää tehdä kolmas lapsi nyt ja olla siihen asti hoitovapaalla kuin yrittää välillä päästä töihin ja sit just kun olis saanut jonkinlaista jalansijaa, jäädä taas äitiyslomalle.
Ja sitten niille, jotka elävät täydellisissä liitoissa: jotkut pariskunnat ovat joistakin asioista eri mieltä. jos minä en olisi aikoinaan painostanut miestäni aikalailla, ei meillä varmaan vieläkään olisi näitä kahta ihanaa lasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mää:
No, kyllä minä ymmärrän ap:n mielipiteen. Hän on saanut esikoisensa parikymppisenä. sitten joko opiskellut tai ollut vähän aikaa töissä. Sitten tullut toinen lapsi. Alkaa olla jo kolmekymppinen. Ei vanha lapsen tekoon, mutta jos haluaa uraa luoda, niin kohta pitäisi palata työelämään. Olisi huomattavasti järkevämpää tehdä kolmas lapsi nyt ja olla siihen asti hoitovapaalla kuin yrittää välillä päästä töihin ja sit just kun olis saanut jonkinlaista jalansijaa, jäädä taas äitiyslomalle.
Ja sitten niille, jotka elävät täydellisissä liitoissa: jotkut pariskunnat ovat joistakin asioista eri mieltä. jos minä en olisi aikoinaan painostanut miestäni aikalailla, ei meillä varmaan vieläkään olisi näitä kahta ihanaa lasta.

Juuri näin! En haluaisi taas jälleen kerran katkaista sitä "uraani". Ja todellakin olen aikeissa perustaa yrityksen ja kaikki yrittäjyydestä jotain tietävät, ymmärtävät, että sitten ei enää äitiyslomille jäädä tosta noin vaan. Etenkin kun itse en halua lastani heti äitiysloman jälkeen hoitoon laittaa, vaan kannatan vähintään 2 vuoden hoitovapaata. En vain haluaisi siirtää omia unelmiani ties minne...
 
Yritä saada mies keskustelemaan kanssasi siitä mikä on hyvä ikäero ja mitä muita perusteluita seuraavan lapsen ajankohdalle löytyy. Sano että ei riitä vain vastata "myöhemmin", vaan pitää osata myös perustella oma kantansa.

Minä olen samalla kannalla kuin sinä, en halunnut lapsille liian isoa ikäeroa tai viedä lasta hoitoon ja taas ottaa vähän ajan päästä kotiin jne. Minusta tuntuu että mieheni ei ollut edes miettinyt koko asiaa yhtä tarkasti kuin minä, eikä lapsen syntymä hänen elämäänsä edes vaikuta yhtä paljon kuin minun (mm. työn tai opiskelujen kannalta). Kun perustelin mielipiteeni, hänkin ymmärsi ihan hyvin. Miehet eivät vain aina ajattele kovin pitkälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Yritä saada mies keskustelemaan kanssasi siitä mikä on hyvä ikäero ja mitä muita perusteluita seuraavan lapsen ajankohdalle löytyy. Sano että ei riitä vain vastata "myöhemmin", vaan pitää osata myös perustella oma kantansa.

Minä olen samalla kannalla kuin sinä, en halunnut lapsille liian isoa ikäeroa tai viedä lasta hoitoon ja taas ottaa vähän ajan päästä kotiin jne. Minusta tuntuu että mieheni ei ollut edes miettinyt koko asiaa yhtä tarkasti kuin minä, eikä lapsen syntymä hänen elämäänsä edes vaikuta yhtä paljon kuin minun (mm. työn tai opiskelujen kannalta). Kun perustelin mielipiteeni, hänkin ymmärsi ihan hyvin. Miehet eivät vain aina ajattele kovin pitkälle.

Juu, olen samaa mieltä: miehet ei oikeasti osaa miettiä näitä lapsi-juttuja mm. sen takia, että itse pystyvät siittämään lapsen vaikka seitsenkymppisinä. Me oltiin miehen kanssa jo reilusti kolmekymppisiä ja yhdessä oli oltu viisi vuotta, ja vielä tämä jäpitti, että katsotaan nyt...Onneksi en katsonut. Mutta tässä ap:n tapauksessahan ei ole niinkään kyse iästä vaan juuri tuota töihinmenosta, joka myös on tärkeä asia ihmisen elämässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Nyt tuntuu tosi paskalta. Minä niin halusin ainakin kolme lasta, mutta tähän se sitten jää. Miehelle olen ikuisesti katkera ja varmasti, mutta ei auta puhumiset. =(

Ikuisesti katkera sille ihmiselle, jonka kanssa olet jakamassa loppuelämäsi...?
 
Alkuperäinen kirjoittaja :D:
Seuraavan kerran ku ruinaa seksiä, niin vastaa hälle, että "myöhemmin..." :D

Moni mies ei kyllä tykkää siitä, että seksillä kiristetään. Voipi ap:kin joutua tuon tempun jälkeen katselemaan uutta miestä sille kolmannelle lapselleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Ikuisesti katkera sille ihmiselle, jonka kanssa olet jakamassa loppuelämäsi...?

Se ikuinen katkeruus saattaa hyvinkin johtaa siihen ettei pysty jakamaan loppuelämäänsä sen ihmisen kanssa. Jos lapsi jätetään tekemättä miehen yksipuolisella päätöksellä, ei kai siitä iloinenkaan voi olla.
 

Yhteistyössä