Mies ja yhteinen ystävä. Luottamuspula.

["kiukku"]

Tilanne on kovin sekava tai hankala selittää, mutta onko näkemyksiä, jos yritän:

1. Miehelläni ja minulla on yhteinen naispuolinen ystävä.
2. Emme ikinä vietä aikaa kaikki kolme yhdessä, vaan joko minä tapaan tai mieheni
mutta aina erikseen.
3. Ystävämme haluaa olla molempien ystävä. Haluaa olla mieheni luotto ystävä,
jolle mieheni voi kertoa asioita.
4. Haluaa olla minulle luotto ystävä. Naiset pitää yhtä tyyppisesti ja miehet on
mulkkuja.
5. Olen raskaana, enkä jaksa, eikä huvita istua baareissa juomassa limpparia,
joten mieheni käy sitten yksin/ muussa seurassa. Näin ollut siis koko tämän
vuoden.
6. Yhteinen ystävämme näkee miestäni yöelämässä ja raportoi tarkkaan asioita
minulle. Minun ei tarvitse edes kysyä. Aina en todella pidä kuulemastani.
7. Jos otan kuulemani asiat mieheni kanssa puheeksi, mies tajuaa kyllä heti, kuka
on kertonut. Tämä aiheuttaa tietysti kitkaa heidän ystävyyteensä.
8. Jos haluan yrittää vaalia heidän ystävyyttään ja keskinäistä luottamusta, minun
pitäisi olla kuulemistani asioista hiljaa, vaikka ne painaisivat mieltä.
9. Tilanne on kaikille harmillinen ja tietenkään tälläistä ongelmaa ei olisi, jos
minun ja mieheni välinen suhde olisi täysin kunnossa ja luottamuksellinen, eikä
mieheni tekisi ikinä mitään tyhmää reissuillansa.
10. Yhteinen ystävä ollut siis ensin miehen ystävä, reilut 10 vuotta. Minä olen
tutustunut mieheni kautta ja ystävyytemme on syventynyt pikkuhiljaa.

Olikohan tuossa oleellinen. Saa esittää tarkentavia kysymyksiä.

 

[vst]

Kyllähän ne panevat.

 

[plääp]

Meillä on vähän sama tilanne paitsi että miespuolinen ystävä on ensin tuntenut minut ja minun kauttani ystävystynyt mieheeni. Miespuolinen ystäväni on ollut vuosia paras ystäväni, johon luotan kuin kallioon. Jossain vaiheessa hän keskusteli minusta mieheni kanssa, mikä tietenkin kantautu korviini. Sen jälkeen tapeltiin tovi ystäväni kanssa eikä hän ole sen jälkeen enää keskustellut minusta mieheni kanssa enkä minä puhu hänelle juurikaan minun ja mieheni parisuhteesta

 

[Mythago]

Olisiko parempi jos ystävänne ei raportoisi kummallekaan toisen sanomisia tai tekemisiä? Minä en ainakaan haluaisi ystävää, joka levittelee asioitani...

Itselläni on myös ystävinä pariskunta, nähdään usein kolmestaan mutta myös saatan nähdä heitä erikseen. On ollut ajanjaksoja jolloin olen kuullut suhteensa ongelmista jommalta kummalta tai kummaltakin, mutta olen ollut aina visusti hiljaa sanomisistaan.

En puhu ystävieni yksityisasioista muille ystävilleni, vaikka olisivatkin parisuhteessa keskenään.

 

["kiukku"]

Kyllähän ne panevat.

No tuota kyllä epäilen suuresti. Onneksi. Hehe. Heillä ei siis koskaan ole ollut muu kuin ystävyys suhde. Uskon tämän.

 

["kiukku"]

Olisiko parempi jos ystävänne ei raportoisi kummallekaan toisen sanomisia tai tekemisiä? Minä en ainakaan haluaisi ystävää, joka levittelee asioitani...

Itselläni on myös ystävinä pariskunta, nähdään usein kolmestaan mutta myös saatan nähdä heitä erikseen. On ollut ajanjaksoja jolloin olen kuullut suhteensa ongelmista jommalta kummalta tai kummaltakin, mutta olen ollut aina visusti hiljaa sanomisistaan.

En puhu ystävieni yksityisasioista muille ystävilleni, vaikka olisivatkin parisuhteessa keskenään.

Tämä on varmasti totta, mutta aika mahdotonta. Ongelman kanssa on painittu pitkään. Välillä on yritetty etten vietä aikaa kyseisen ystävän kanssa, mutta sekin on tuntunut hassulta. Välillä on sovittu ettei tämä ystävä raportoi ristiin, mutta kun ystävämme vaan on niitä ihmisiä, jotka ei malta olla hiljaa. Ei tee sitä varmasti pahuuttaan kellekään, mutta nauttii kyllä toisten asioihin puuttumisesta kovasti ja niiden levittelystä. Myös muiden kuin minun ja mieheni asioista.

 

["kiukku"]

Nyt minua harmittaa, että olen tavallaan pilannut sen ystävyyden mikä heillä oli. Tämä harmittaa myös yhteistä ystävää, koska mieheni ei kuulemma enää kerro hänelle mitään, koskaan mistään. (en nyt ole ihan varma, miksi pitäisikään, mutta ilmeisesti ennen on puhunut enemmän henkilökohtaisuuksia). Kun he ovat keskustelleet tilanteesta, on mieheni kuulemma sanonut, ettei puhu, koska kaikki menee eteenpäin. Voi olla toki tottakin, mutta minä en silti voi ainakaan tietää tuleeko kaikki minulle asti.

 

["vieras"]

mä en näe tossa varsinaisesti mitään muuta ongelmaa kun sun miehen törttöilyt.. luontevaa, että sun kaveri kertoo sulle ja toisaalta miehenkin luulisi ymmärtävän, että asiat kulkeutuu sunkin korviin - varsinkin jos mies hölmöilee sun "selän takana". En usko, että mäkään jaksaisin kovin hyvää ystävyyttä ylläpitää ihmiseen, joka jatkuvasti jotenkin toimisi mun moraalia vastaan.

Kuulostaa naurettavalta, että sun pitäisi jotenkin sivuuttaa ongelmat, jottet aiheuttaisi kitkaa toisten välille.. teidän parisuhteestahan tuossa on kuitenkin kysymys. Ymmärtääkseni teidän yhteinen ystäväkään ei ole tunkemassa mitenkään teidän väliin vaan pitää "molempien puolia". Musta on hienoa, että ystävänne on edes sulle rehellinen jos mies jotain salaileekin.

Suosittelen muuten lämpimästi hoitamaan parisuhdetta raskausaikana koska lapsen synnyttyä se todella joutuu koetukselle! Miehen pitäisi puhua ensisijaisesti sulle avoimesti kaikesta - erityisesti asioista, jotka painaa sun mieltä.

 

[Mythago]

[QUOTE="kiukku";27038384]Tämä on varmasti totta, mutta aika mahdotonta. Ongelman kanssa on painittu pitkään. Välillä on yritetty etten vietä aikaa kyseisen ystävän kanssa, mutta sekin on tuntunut hassulta. Välillä on sovittu ettei tämä ystävä raportoi ristiin, mutta kun ystävämme vaan on niitä ihmisiä, jotka ei malta olla hiljaa. Ei tee sitä varmasti pahuuttaan kellekään, mutta nauttii kyllä toisten asioihin puuttumisesta kovasti ja niiden levittelystä. Myös muiden kuin minun ja mieheni asioista.[/QUOTE]

Tuo lause on kyllä ihan ristiriitainen

 

[Mythago]

[QUOTE="kiukku";27038411]Nyt minua harmittaa, että olen tavallaan pilannut sen ystävyyden mikä heillä oli. Tämä harmittaa myös yhteistä ystävää, koska mieheni ei kuulemma enää kerro hänelle mitään, koskaan mistään. (en nyt ole ihan varma, miksi pitäisikään, mutta ilmeisesti ennen on puhunut enemmän henkilökohtaisuuksia). Kun he ovat keskustelleet tilanteesta, on mieheni kuulemma sanonut, ettei puhu, koska kaikki menee eteenpäin. Voi olla toki tottakin, mutta minä en silti voi ainakaan tietää tuleeko kaikki minulle asti.[/QUOTE]

Näkisin kyllä asian enemmän niin, että ystävänne on lörppäsuuna pilannut asiat ihan itse.

Mutta ilmeisesti luottamuspula miehesi ja sinun välillä ei johdu vain kaverin juoruilusta? Miltä sinusta tuntuisi jos et näkisi ko. kaveria, tai hän ei puhuisi miehestäsi? Harmittaisiko uutisvaje, ja alkaisitko kenties epäillä että jotain kauheaa tapahtuu selkäsi takana?

 

[hahhah]

Ole onnellinen jos ystäväsi jättää miehesi rauhaan ja pelkästään jiuoruilee sinulle miehen tekosista. On nähty pariskunnan yhteisiä ystävänaisia, joilla on vähän muuta mielessä kuin raportoiminen.

 

[hahhah]

Minä en kaikista edellä mainituista syistä johtuen kannata ollenkaan sitä, että miehelläni on joku nainen luotettuna ystävänä. Kerran oli niin ja huomasin että ei ole mitään järkeä siinä, että mieheni ja tuttavani avautuvat toisilleen ja minulle ei kerrota mitään. Ei herätä luottamusta.

 

[totalfailier]

En nyt teidän suhteeseen tartu,mutta mulle kävi niin että yhteinen naispuolinen ystävä ja toi kakspunttinen meni samaan sänkyyn...Kaks kuukautta pelehtivät mun selän takana..olevinaan yövuoroon töihin-kissan paskat!No,kai sekin työstä käy....

Nyt olen koittanut olla normaali-mutta tietynlainen katkeruus,pettymys,viha velloo edelleen.Luotto ei pelaa,ja uskoa ei ole.Mutta ehkä tämäkin tunne menee ohi joskus.