mies katsoo muita naisia

  • Viestiketjun aloittaja tuijottelijan tyttöystävä
  • Ensimmäinen viesti
viestisi meni
Rakas alkuperainen

Ymmarran sinua. Sinun tulee mielestani saada kontrolli takaisin itsellesi. Itsensa hyvaksynta ei _saa koskaan_ olla kiinni siina mita mies ajattelee, ei hanen varassaan. Sinun tulee pitaa itsestasi. Pahinta tassa jutussa on se, etta tama suhde polkee sinua alas, siirtaa kontrollia sinun hyvinvoinnistasi miehellesi, ja sinun ikaankuin pitaa lunastaa hanen hyvaksyntansa/huomionsa/rakkautensa. Se voi olla kauhean raastavaa ja syovyttavaa... Mina tiedan.

Itse olin suhteessa mieheen, joka kylla joka kaanteessa kehui minua, ja piti ilmeisesti, mutta silti minua kalvoi epailys hanen tunteistaan, ja minua myos harmitti se miten han katseli kaikkia naisia, ei vain minua. Olenko mina juuri se spesiaali hanelle, vai vain yksi monista kauniista vaihtoehdoista?

Minulle myos kavi niin etta koska huomasin kauneuden vaikutuksen haneen, aloin myos itse entista enemman muokkamaan itseani, yha kauniimmaksi, se oli aarimmaisen rasittavaa, menetin tuntuman omaan itseeni siina samalla... Oikeasti tassa kysymys oli siita etta olin niin vaarassa suhteessa niin vaaran henkilon kanssa kuin mahdollista.

Aidossa, hyvassa suhteessa naisen ei _koskaan tule stressin ja hammennyksen vallassa ulkonaollaan yrittaa lunastaa miehensa "rakkautta" ja omaa asemaa hanen silmissaan. Tama on loppumaton kierre, silla jos se syvalinen, rauhaa, turvallisuuta ja rakkautta tuova pohja suhteessa ei ole, niin se muiden tuijottelu vain aina tuntuu yhta uhkaavalta, silla se on se pintaoire johon reagoidaan.

Mina myos kuvittelin etta olen itse vain hyvin epavarma, mutta kun tapasin oikein hyvan miehen kontrastina tahan, huomasin etta se oli se mies ja huono suhde mika minusta teki sellaisen, ei minun erityispiirteeni", silla alitajuisesti tiesin etta haneen ja hanen rakkauteensa ei ole luottaminen. Pliis ala tee tata itsellesi, todella surullinen olo puolestasi.

Niin surullista kun nainen yrittamalla yrittaa "kelvata" miehelleen, taata asemansa huonossa suhteessa... Minakin niin kovasti yritin, ja han kylla kehui minua ja piti seksikkaana, mutta mina olin yhta epavarma, loukkaantunut kaytoksestaan, silla tuo kaikki ei ikina korjaa sita perimmaista syyta epavarmuuteen ja huonoon oloon suhteessa...

Naisen _ei ikina_ tule alentaa ihmisarvoaan noin, tai suostua olemaan poljettuna.

Pliis, lahde suhteesta. kasva ihmisena, ala vain ulkokuorena, ja usko etta loydat jotakin aidompaa, kaunista kahden ihmisen valista. Tuollainen tappaa sinut.

Suhde on olemisen arvoinen silloin, kun sinulla on hyva olo siina. Suhteen tarkoitus ei ole nihertaa ja kuihduttaa sinun persoonaasi pois. kaikki alkaa itsekunnioituksesta. Sina kelpaat kylla, ala sido kysymysmerkkia siita siihen miten miehesi reagoi sinuun. Sina olet arvokas taysin siita huolimata. Tama suhde ei sita tue. Onko siina siis jarkea olla? Tietysti iste tiedat onko teilla potentiaa selvittaa tata asiaa, vai ei, mutta paaasia on se, etta saat terveen itsekunnioituksesi takaisin, etka olisi epavarmalla pohjalla siita.

kannattaa katsoa mika pitkaikainen vaikutsu suhteella on omaan itseen ollut, jos hyvin negatiivinen, on aika lahtea. Edelleen, ole vahva!!!!!!!

sinun kirjoitus on tois upea ja hyvä!!! KIITOS!!
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Olemme kolmekymppinen pariskunta. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta, josta 2 vuotta asuttu yhdessä. Minua on alusta asti vaivannut se, että kun olemme yhdessä jossain, mies katsoo muita naisia. Katseiden kohteena on yleensä nuori, (yli)laiha ja vaalea nainen. Mies katsoo kohdettaan pitkään, hänen ilmeensä muuttuu haaveilevaksi ja hän hymyilee katseiden kohteelle. Joskus katseiden kohteena olija hymyilee takaisin, vaikka olisimme mieheni kanssa käsikkäin. Mies katsoo usein myös naisen perään. Myös netistä mies katsoo pornoa.

En ole mustasukkaista tyyppiä, ja aikaisemmissa suhteissa olen saanut siitä kehuja. Luotan kumppaniin täysillä, periaatteeni on aina ollut, etten halua kuluttaa turhaa aikaa ja energiaa sen pohtimiseen, onko toinen "kunnolla". Tätäkään miestä en ole kytännyt, kysellyt turhia tai estänyt menemästä. Tätä toisten naisten katsomista kestin ensimmäisen vuoden niin, etten maininnut asiasta tai näyttänyt loukkaantumistani. Ajattelin, että kunhan mies vähän kasvaa, ja suhteemme vahvistuu, niin tuijottelu loppuu. Niin ei sitten käynytkään. Lisäksi minua on häirinnyt se, että mies ei koskaan kehu minua.

Olimme olleet yhdessä noin puolitoista vuotta, kun kysyin mieheltä( hän ajoi silloin autoa), mikset kehu minua. Että enkö ole mielestäsi kehumisen arvoinen. Mies sai "raivarin" auton ratissa. Hän huusi autossa, että sähän olet helvetin hyvännäköinen ja kaunis, että sehän nyt on sanomattakin selvää. Mies ei ollut koskaan aikaisemmin korottanut ääntään, eikä myöskään kehunut minua. Jokseenkin järkytyin miehen oudosta käyttäytymisestä ja jätin asian sikseen.

Viime kesänä ollessamme kesälomalla minua alkoi todella ärsyttämään muiden naisten katselu. Mutta minun oli vaikeaa ilmaista asiaa, en tiedä miksi. Mökötin vähän aikaa, kunnes mies kysyi, mikä on. Sitten jotenkin sain änkytettyä ulos, että vaivaa muiden katselu. Mies suuttui, että täytyykö minun pilata kesälomamme olemalla vainoharhainen. Kuvailin tilanteen, jossa mies oli tuijotellut noin 18-vuotiasta pitkätukkaista pienipyllyistä tyttöä noin 10-15 minuuttia ja "unohtanut" minut keskustelukumppanina täysin. Tyttökin jo vaivaantui katseiden kohteena. Mies sitten myönsi asian tapahtuneen, vaikka olikin ensin haukkunut minua vainoharhaiseksi. Mies vaan sanoi, että olihan se hyvännäköinen tyttö.

Asia ei jäänyt siihen, vaan tuijottelu jatkuu. Joulun jälkeen tuijotuksen kohteena oli puolituttumme, ja hänkin kyllä havaitsi miehen "kiiman". Suutuin ja sain riidan aikaiseksi seuraavana päivänä. Uhkasin erolla, haukuin miestä ja lähdin asunnostamme evakkoon muutamaksi yöksi.

Sen jälkeen mies on pystynyt keskustelemaan tuijotusasiasta ilman, että haukkuu minua vainoharhaiseksi. Hän sanoo ymmärtävänsä logiikan, että miksi siitä tulee paha mieli, jos hän tuijottaa toista. Yritin rautalangasta vääntää tilanteita, että entä jos itse tekisin samoin häntä kohtaan. Mies on sittemmin osoittanut, että jotain "ajatusta" tämän asian tiimoilta hänen päässään pyörii, ja että yrittää olla empaattinen. Mutta toisaalta myös väittää, ettei tietoisesti ketään tuijota(mikä on aivan älytön väite, sillä saatan paikalla ollessakin kysyä, mitä katsot ja mies vaan jatkaa). Pari viikonloppua sitten mies jäi taas "kiinni", mutta suuttui, kun mainitsin asiasta. Mökötti, että saa kai sitä ihmisiä katsella. Että ei hän sitä tyttöä katsonut, vaan jotain konetta tms.

Ihastuin aikoinani mieheen, kun pidin häntä kaikin puolin ok:na ja kemiat tuntui olevan kohdallaan. Hän ei koskaan ryyppää (muutamaa saunaolutta lukuunottamatta) ja nämä tuijottelutkin tapahtuu aina selvinpäin. Mies on hyvässä työssä ja hoitaa kaikki asiansa mallikkaasti. Seksi sujuu hyvin. Lisäksi mies vakuuttaa uskollisuuttaan ja haluaan olla vakaassa ja samassa parisuhteessa hautaan saakka. Hän on ihan kivannäköinen ja huolehtii hygieeniastaan. Myös siivoilee ja laittaa ruokaa. Siis hyviä puoliakin on paljon. Mutta tämä sivistysasia. Pidän miestä edelleenkin sivistyneenä asioissa, mikä tulee kiiinnostukseen maailman asioista ja käyttäytymistapoihin(paitsi tämä tuijoitus!).

Olen yrittänyt selittää miehelle. että hän antaa itsestään todella moukkamaisen kuvan niin minulle kuin tuijotuksen kohteena olevallekin. Ja että jos hän ymmärtää asian olevan väärin, miksei hän voi lopettaa sitä. Olen myös sanonut, että menen "hukkaan" hänen kanssaan, koska hän ei kehu minua. Ja että jos en ole hänen makuunsa, en halua olla hänen kanssaan. Saan katseita muilta miehilta (mutta en ällötuijotuksia silloin jos miehen tyttöystävä on mukana), ja tiedän, että kelpaisin jollekin hyvin. Sanoin miehelle suoraan, että entä jos oletkin minun kanssa, kun et saanut parempaa. Mies aina suuttuu ja huutaa ja kiroilee (ei ikänä muista asioista puhuttaessa korota ääntään), että sä olet ihan hel.....ti mun makuuni ja että olet p......n kaunis ja että tarvitseeko sellaisia asioita jankata.

Nyt mua on alkanut ällöttämään miehen käytös. Että miksi hän ei voi tajuta, että naistaan täytyy hemmotella sanoin ja teoin. Naista täytyy kehua ja muuten, kun huutamalla, että olet v...n kaunis. Sanoin miehelle jopa, että luulen, että hänellä on huono itsetunto. Nyt tilanne on jotenkin täysin tulehtunut. Surkuttelen itsekseni, että jos eroamme, 3 vuotta on mennyt turhaan perheenperustamisiässä. Ja että miehessä on niin paljon hyviäkin puolia, miksi hänen täytyy olla ääliö tällaisessa asiassa. Mies ei koskaan sano normaalisti, että rakastaa. Sekin tulee vain, jos kysyn asiasta ja mies vastaa, että fraasi menettää merkityksensä, jos sitä jankkaa. Että tottakai rakastaa, eikai hän muuten tässä olisi.

Olen alkanut epäillä miehen rakkautta, koska tunteiden näyttäminen tuntuu olevan niin vaikeaa. Mainitsin eron, ja mies sen jälkeen itki ja oli todella "hädissään". Silloin sanoi suht normaalisti, että olen hänen elämänsä rakkaus. Tuntuu hölmöltä, että tällaisesta asiasta saa näin ison ongelman aikaan. Mutta jotenkin vaan on alkanut kaikki ärsyttämään tässä suhteessa ja en tiedä, mitä pitäisi tehdä. Antaa asian olla vai vielä keskustella siitä, vai erotako vai mitä. Minun ,jolla piti olla vahva itsetunto ja itseluottamus, ja jonka ei pitänyt kuluttaa turhaa aikaa ja energiaa toisen "valvomiseen", kävikin nyt niin, että epäilen miehen ( ja omaa) rakkautta. Neuvoja?
Tämmöisen touhun takia pysyn vapaana,yh äitinä. Kaksi pitkää suhdetta takana ,toinen oli avioliitto. Avomies enemmän tätä tuijotusta ja netissä naisia kyttäsi. Paljon helpompaa olla yksin. Ei stressiä. Joskus harvoin yhden illan juttu. Niitäkään enää jaksa. Keskittyy töihin,kotiin ja lapsiin.
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Tuijotus kuola valuen on kyllä moukkamaista, en yhtään tykkäisi.

Pieni vilkuilu, jota oma mieheni ja itsekin harrastan, on mielestäni täysin harmitonta. Joskus mies saattaa katsoa hiukan liian pitkään lyhyttä hametta tms, mutta havahtuu äkkiä itse ja sanoo jotain tyyliin "Ollaanpas sitä tänään vähissä vaatteissa... Mutta sun päällä toi hame kyllä näyttäisi vielä paremmalta!"
Ylipäänsä typerää sanoa tuollain. En kyllä kehtais olla tollasen miehen kans :D
 
Viimeksi muokattu:
vierailija
Kannattaa tosiaan miettiä ja tarkkaan punnita haluatko jatkaa suhdetta, varsinkin lapsien teon näkökulmasta koska se väistämättä vähän ”kriisiyttää” parhaintakin suhdetta. On se iso maha, sitten iso mahanahka...unettoman yöt vauvan kanssa... silloin ei tarvita muita stressitekijöitä. Varsinkin täysin turhia ja pinnallisia sellaisia. Vaadi äijältä konkreettinen muutos ja varmista, ettei jää sanahelinäksi. Jossei tapahdu, niin eikun pillit pussiin. Itsellä kokemusta vastaavasta miehestä ja myös mulle tuli juuri samoja ”oireita”...eli paska olo. Noh se äijä jäi sille tielleen...nyt perhe toisen kanssa. Ja kun se sellainen oikea tyyppi tulee kehiin niin sitten asiat voi loksahtaa paikoilleen nopeastikin. Toinen pitää tuntea tietenkin mutta ei jokaisen kanssa tarvitse venata 3v. ennen kuin voi lasta harkita. Tsemppiä ”sisko”!
 

Yhteistyössä