Mies lähdössä suhteesta..

[Molli-Maija]

5 vuotta sitten eräs mies ihastui minuun tulisesti aivan hulluna, piiritti minua jatkuvasti. Itsekin ihastuin, alkuaika oli ihanaa. Olin kuitenkin juuri eronnut ja vanhasta suhteesta sen verran rikki että olisin halunnut edetä aivan rauhassa. Pari ensimmäistä vuotta oli raastaavaa aikaa. En vastannut miehen tunteisiin samalla mitalla, epävarmuus kalvoi miestä (mustasukkaisuus), minä tunsin itseni ahdistetuksi ja ilmapiiri suhteessa oli jollain tapaa kireä. Aika paransi haavani, suhteemme parani ja tasaantui, tunteeni vahvistuivat. Perustimme yhteisen pesän. Samaan aikaan mies aloitti opinnot toisella paikkakunnalla, joka vaati häneltä pitkiä epäsäännöllisiä poissaoloja kotoa. Tunsin itseni yksinäiseksi. Jaksoin kuitenkin, koska rakastin ja mies rakasti niin vahvasti ja olimme vihdoin selättäneet alun vaikeudet. Mies lupaili ihanaa yhteistä tulevaisuutta kunhan opinnot olisivat ohi ja ikävöi kovasti. Aina yhdessä ollessa meillä oli ihanaa. Miehen ollessa poissa minä panostin asuntoomme, remppasin ja sisustin sitä viihtyisäksi.

Noh nyt ovat miehen opinnot kohta ohi ja mukava yhteiselämä, jota olen niin kovin odottanut, voisi alkaa. Mies on kuitenkin muuttunut. Mies on aina ollut kova flirttailemaan ja hänellä on silmää naiskauneudelle. Hänellä on kaikenlaisia epämääräisiä tuttavuuksia, joista en ole aivan kartalla. Aiemmin ne eivät kuitenkaan ole minua häirinneet, koska mies ei ole antanut niiden tulla meidän väliin ja mies on tehnyt selväksi että minä olen hänen ainoa kultansa. Keväällä mies tunnusti hairahtuneensa tuhannen humalassa sänkyyn jonkun ventovieraan kanssa. Pari kuukautta mies suri, piehtaroi tunnontuskissa, vannoi rakkautta ja annoin anteeksi.

Nyt ollaan eletty kesä ja mies on alkanut aivan yhtäkkiä puhella asioita tyyliin "en tiedä pitäisikö minunlaisen olla suhteessa ollenkaan, kun olen aina vaan poissa kotoa", "ei minun olisi järkevää olla sitoutunut kehenkään", "mitä ikinä tapahtuukaan, haluan silti olla ystäväsi, välitän sinusta niin kovasti aina ja ikuisesti" yms. Mies saattaa siis puhella tällaisia kepoisasti ihan kesken kauppareissun ilman mitään puhutaan vakavia -tilannetta. Toisaalta hän sanoo, että hän pitää suhteestamme, minusta ja haluaa katsoa minne tämä juttu vie.

Minua pelottaa aivan vietävästi. Tunnen itseni niin hyväksikäytetyksi. Olen odottanut ja rakastanut, rakentanut yhteistä pesää. Kuunnellut soopaa rakastamisesta ja uskonut siihen. En uskalla nyt edes kysyä mieheltä asioista, koska pelkään hänen sanovan, että haluaa erota. Tilanne on nyt se, että minä itken yksinäni joka päivä, tunnen kuristuvani. Odotan kai vain, että mies lähtee.

 

[Papagena]

Voi noita miehiä. Ei niiden varaan mitään voi rakentaa - ei tehdä lapsia - ei rakentaa pesää. Keneen nykyään voi luottaa?

Ikävää, että elämästäsi on osa valunut hukkaan. Auttaisiko jos puhuisit hänelle nuo asiat mistä kirjoitit?

 

[Vinkkejä kokemuksesta]

Kuulostaa hieman siltä, että mies syystä tai toisesta kyseenalaistaa suhteenne. Hänellä saattaa olla toinen nainen jonka kanssa uusi suhde on aluillaan, tai hän saattaa ihan muuten vaan olla alkanut pohtimaan elämäänsä ja mitä siltä haluaa. Tästä et tietenkään voi saada selkoa kuin joko odottelemalla mitä tuleman pitää (minkä voisin kuvitella ajavan kenet tahansa hulluuden partaalle), tai sitten ottaa asia vakavasti puheeksi.

Keskusteluun ei kuitenkaan kannata lähteä “olen uhrannut niin paljon tämän suhteen vuoksi, et saa lähteä” -asenteella, koska silloin mies ihan varmasti ahdistuu. Kerro toivovasi rehellisyyttä, olipa totuus mikä tahansa, ja korosta että hän voi tehdä päätöksensä itse, mutta sinun pitäminen pimennossa on luottamuksesi pettämistä. Vaadi siis keskustelua aiheesta, jotta asia saadaan selvitettyä. Vältä kuitenkin miehen painostamista, eli anna hänelle myös keskustelukertojen välillä aikaa ajatella asioita itsekseen.

Jos mies päättää lähteä suhteestanne, et voi sille mitään, sillä ei toista voi suhteeseen pakottaa. Jos kyse on jonkinlaisesta eksistentiaalikriisistä eikä esim. suhteesta toiseen naiseen, ja jos pystyt ilmaisemaan itseäsi ilman miehen syyllistämistä (vaikka tilanne tietenkin epäreilulta tuntuukin) ja roikkumatta hänessä kiinni, hän voi myös päästä yli omista parisuhdetta koskevista epäilyksistään ja suhteenne voi jatkua jopa raikkaampana ja rehellisempänä kuin ennen.

 

[Enkelimaljakko]

Ikävää kun olet surullinen, mutta kannattaako jäädä tuohon suhteeseen? Olet onneton, joudut koko ajan pinnistelemään parastasi, ettei vain mies lähtisi!

Anna hänen lähteä, joskus kun puhuu tuollaisia mistä kerroit, sano hänelle, että mitä enää roikut tässä, ala vetää!

En usko että enää kykenet varmasti luottamaan häneen, jos puhuu tuollaisia, on jo toinen jalka menossa! Vaikka kirpaisisikin, sano hänelle suorat sanat, eihän tuollasesta mitään tule. Uskon että selviät hengissä, vaikka jäisitkin yksin.

 

[no]

Ikävää kun olet surullinen, mutta kannattaako jäädä tuohon suhteeseen? Olet onneton, joudut koko ajan pinnistelemään parastasi, ettei vain mies lähtisi!

Anna hänen lähteä, joskus kun puhuu tuollaisia mistä kerroit, sano hänelle, että mitä enää roikut tässä, ala vetää!

En usko että enää kykenet varmasti luottamaan häneen, jos puhuu tuollaisia, on jo toinen jalka menossa! Vaikka kirpaisisikin, sano hänelle suorat sanat, eihän tuollasesta mitään tule. Uskon että selviät hengissä, vaikka jäisitkin yksin.

Ei noin jyrkkä kannata olla. Yritä olla mahdollisimman normaali. Älä ruoki miehen epävarmuutta, vaan ymmärrä häntä.

 

[Molli-Maija]

Kiitos teille osanotosta. Kyllähän minä sen tiedostan, etten voi pakottaa miestä olemaan suhteessa, enkä halua ahdistaa häntä.

Sattuu vain niin vietävästi. Olen niin kovin luottanut tähän suhteeseen ja tuohon ihmiseen. Keväällä sain useita pitkiä kirjeitä, joissa mies purki tuntojaan ja vannoi rakkauttaan...kuinka on pahoillaan ettei ole voinut olla paikalla mutta haluaa kanssani perheen ja elämänmittaisen liiton. Kaikki ilmeisesti pelkkää huttua, jotka ovat jo unohtuneet. Mies on sulkenut minut elämästään. Hän ei osoita mitään kiinnostuksen merkkejä seksuaaliseen kanssakäymiseen, tietokoneen sivuhistoriasta näen että hän käy pornosivuilla aamuisin ennen kotoa lähtöä.

Useamman vuoden olen elänyt tietyllä puoliteholla, koska rakastin ihmistä jonka seurassa en olosuhteiden pakosta saanut olla. Nyt kaiken piti muuttua paremmaksi mutta tiedossa onkin taas pitkä surujakso sydän särkyneenä, jossa elämä junnaa ties miten kauan kunnes pääsee taas eteenpäin.

 

[Pertsa]

Sinun kannattaisi ottaa huomioon se tosiasia, että miehesi on pettänyt sinua niin kauan, kun hänellä on ollut näitä sinua ennen häiritsemättömia epämääräisiä suhteita.

 

[Kutunvilla]

Sinun kannattaisi ottaa huomioon se tosiasia, että miehesi on pettänyt sinua niin kauan, kun hänellä on ollut näitä sinua ennen häiritsemättömia epämääräisiä suhteita.

Samaa mieltä,mies pitää takaovea auki ja vielä jalkaa oven välissä,että pääsee lähtemään silloin kun huvittaa.Tuo miksi puhelee kepeästi noista asioista ja lähtemisestä on merkki siitä,että hän petaa sua henkisesti jo etukäteen,että et saa sitten kohtausta kun tuo oli odotettavissa.
Kehoitan nostamaan kissan pöydälle tässä tapauksessa koiran pöydälle ja selvittämään mitä hän haluaa ja ennen kaikkea selvitä isellesi mitä itse haluat äläkä suostu kynnysmatoksi.
Miehiä ilmeisisti kiehtoo kaikki mikä vähänkin näyttää naiselta ja on saatavilla joten et voi raksentaa elämääsi tuollaisen pilluhaukan varaan.Tsemppiä ja onnea uudelle elämälle.

 

[Molli-Maija]

Mies palasi maanantaina opiskelupaikkakunnalleen, eikä ole sen jälkeen pitänyt yhteyttä. Ei yhtään soittoa, ei yhtään viestiä. Edelleen puheli lähtiessään, että ei oikein tiedä mitä hänen pitäisi tehdä.

Minä ainakin olen jo henkisesti eronnut, katselen itselleni uutta asuntoa :/ Jos mies ei saa sanottua totuutta, en jää odottelemaan.

En vain voi käsittää miten näin voi käydä. Aivan käsittämätöntä! Miksi pitää kusettaa aivan viimeiseen saakka? Vielä 2 viikkoa sitten mies puhui häistä, lapsistaja muusta tulevaisuudesta minun kanssani! Vielä 2 viikkoa sitten välillämme oli rakkaus, mies toitotti rakkauttaan joka välissä, viestitteli ja soitteli niinkuin on aina tehnyt 5 vuoden suhteemme aikana!

Mihin tai kehen ihminen voi enää luottaa!??! Niin paha olla, etten tiedä miten päin olisin.....

 

[Läpikäynyt]

Mies palasi maanantaina opiskelupaikkakunnalleen, eikä ole sen jälkeen pitänyt yhteyttä. Ei yhtään soittoa, ei yhtään viestiä. Edelleen puheli lähtiessään, että ei oikein tiedä mitä hänen pitäisi tehdä.

Minä ainakin olen jo henkisesti eronnut, katselen itselleni uutta asuntoa :/ Jos mies ei saa sanottua totuutta, en jää odottelemaan.

En vain voi käsittää miten näin voi käydä. Aivan käsittämätöntä! Miksi pitää kusettaa aivan viimeiseen saakka? Vielä 2 viikkoa sitten mies puhui häistä, lapsistaja muusta tulevaisuudesta minun kanssani! Vielä 2 viikkoa sitten välillämme oli rakkaus, mies toitotti rakkauttaan joka välissä, viestitteli ja soitteli niinkuin on aina tehnyt 5 vuoden suhteemme aikana!

Mihin tai kehen ihminen voi enää luottaa!??! Niin paha olla, etten tiedä miten päin olisin.....

Tuo suruvaihe on ohimenevää. Sitten saat ahaa-elämyksen, joitakin vihantunteitakina ja se on siinä, parempi elämä alkaa.