[QUOTE="vierailija";27438747]Nyt on hyvät neuvot kalliit...Mieheni käytö ihmetyttää: Meillä on kolme lasta, 8 ja 6-vuotiaat ja 5 kk. Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä kauan ja elämä pääsääntöisesti on onnellista. Tämän vuoden aikana mieheni hermot eivät ole kestäneet lapsia yhtään. 6-vuotiaamme on hyvin haastava tapaus, ei usko mitään mitä sanotaan, hajottaa paikkoja, satuttaa muita jne. Hänen käytös ollut haastavaa jo vuosia, mutta tietty kun isommaksi kasvaa niin näkyy selkeästi se ettei ole ikätasoista käytöstä. Miehelläni menee etenkin tähän 6-vuotiaaseen hermo päivittäin. Haukkuu häntä esim. idiootiksi kun hajottaa vaikka juuri ostetun lelunsa ja huutaa hänelle. Toki, hän on oikeastikin tosi rasittava, mutta nimittely ja huutaminen kun eivät auta asiaa. Ja joo, olen puhunut asiasta mieheni kanssa ja hän tiedostaa että käyttäytyy tyhmästi, mutta ei voi ilmeisesti itselleen mitään. Ajattelen, että varmasti osittain toistaa myös omia vanhempiaan. 6-v. on käytöksensä vuoksi tutkimuksissa, mutta sieltä tuskin hänen käytökselleen tulee apua pitkään aikaan.
Mitähän tässä pitäisi tehdä? Onko muita joiden miehellä ei kestä hermot?[/QUOTE]
Tottakai ero muihin samanikäisiin tulee esiin enemmän mitä enemmän ikää tulee.
Miehesi on väsynyt tilanteeseen, mikä on inhimillistä, nimittelyä ei todellakaan pitäisi tehdä, mutta ilmeisesti mies ei voi sille mitään, taitaa olla aika väsynyt ja turhautunut tilanteeseen, ehkä jopa uupunut(johon voisi viitata ärtyneisyys ja jaksamattomuus). Jotain pitäisi tehdä. Veikkaan kuitenkin että lapsen käytös ei tule muuttumaan hetkessä eikä kahdessa.
Haluatko vertaistukea? Meillä poika sai 6vuotiaana adhd diagnoosin ja lääkityksen joka auttoi/auttaa vieläkin paljon.
Kenen tutkittavana lapsi on? voisiko hänellä olla adhd? Meillä tuo on aiheuttanut huomattavaa impulsiivisuutta ja siis etenkin nuorempana vastaavaa käytöstä kuin teidän 6vuotiaalla.
minäkin toivoin kovasti aikanaan että kun saadaa dg ja apua ammattilaisilta niin homma lähtee luistaa eikä ongelmia enään olisi. heh. No ei se ihan niin mennyt saatiin lääkitys mikä auttoi tietty paljon. Mutta kasvatuksellisesti ei saatu mitään. No joo paitsi se oli kyl uutta että adhd lapsi jos kiroilee niin jätetään asia huomiotta tai käsketään kiroilemaan niin paljon kuin jaksaa
Mutta muuten ei saatu mitään(oltiin jo otettu niin hyvin selvää kaikesta ja kokeiltu kaikkea että ei heill' ollut mitään lisättävää).
Näil on sit menty ja näköjään vuodessa parissa tapahtuu kyllä muutosta parempaan suuntaan, mutta jos mä alkaisin vertää häntä muihin samanikäisiin niin ei kyllä oo ihan samalla tasolla... sanottaisko että n.3v itteään nuoremmat lapset käyttäytyy samalla tavalla. Mutta tossa 5vuotiaana oli ku 3vuotias pahimmasta päästä.
Kyllä se siitä helpottuu pikkuhiljaa. mutta kannattaa asennoitua sill ätavalla että se vaan pitää hyväksyä että homma ei mene ihan sillä tavalla ku muilla samanikäisillä.
