Mies on masentunut, kuinka voisi auttaa?

[Kyy]

Eilen kerroin ainaisesta riitelystämme ja siitä kuinka käskin miehen pellolle. Eihän se lähtenyt eilen, mutta aamulla sai sanottua olevansa masentunut. :/
En tiedä lähteekö tänään kaverilleen, oli aamulla vähän siihen suuntaan kallellaan että voisi mennäkin. Minusta se voisi tehdä hyvää miehelle, jos vaikka saisi siten omasta elämästään kiinni.

Mies on elänyt viimeiset 3 vuotta pelkästään lapsille, vaikka olen koittanut sanoa, että omaakin elämää hän tarvitsee. Nyt sit iski se väsy, ei jaksa enää.
Rakastan miestäni ja toivoisin kovasti, että hän löytäisi elämästään taas sen valon ja meidän riitely lakkaisi.

Kertokaahan vinkkejä kuinka voisin tukea miestäni ja jos teillä on kokemuksia vastaavasta, niin kertokaa niistäkin! Olisi kiva saada vertaistukea. =)

 

[vieras]

Mistä te riitelette, mitkä on yleisimmät syyt?

 

[HelloShitty]

ei ainakaan kannata ehdottaa juuri mitään. joskus ehdotus voi tuntua vaatimukselta. kysy mielummin siltä haluisko se jotain...ja anna sille aikaa. :hug:

 

[HelloShitty]

ja kannattaa kyllä yrittää et se menis lääkäriin..sais apua..lääkkeitä ja terapiaa..

 

[Maamikki]

Anna sille D-vitamiinia nyt ihan alkuunsa =)
Nyt on paljon masennusta lähipiirissä ja olenkin pähkäillyt tuttujen kanssa että osasyynä on on varmastikin huono kesä; ihmiset eivät saaneet aurinkoa ja vitamiinivarasto ei täyttynyt kuten sen pitäisi aina kesällä täyttyä. Joku viisas sanoi, että ihmiset kuluttavat jo nyt d-vitamiinivarastoaan minkä pitäisi tulla käyttöön vasta kevättalvella.

Niin, ei toki d-vitamiini yksin auta, mutta ei siitä haittaakaan ole =)

 

[LisaMarie]

D-vitamiin8ista en ole ennen kuullu, mutta varsinkin b6 ja b12 vitamiinit, kalaöljy ja magnesium on päänpuolen vaivoissa olellisia. Tosin Suomessa se, että joku juttu johtuis vain esim B12 vitamiinin puutteesta on kyllä varmaan ihan olematon mahdollisuus.
Masennus kuuluu sellaisten sairauksien sarjaan, jossa ei ihan hirveästi voi suoraan auttaa, voi vaan ymmärtää ja hyväksyä ja koittaa saada toisen haluamaan itse etsiä niitä keinoja parantaa itsensä. Lääkket voi joskus olla tarpeen, että voi vastaanottaa avun ja parantaa itsensä, mutta paraneminen lähtee ensin omasta päätöksestä, että jaksaa taistella homman läpi ja parantaa itsensä. Edes lääkkeet ei auta, jos niitä vaan napsii tekemättä itse asian hyväksi. Jos pystyy vastanottamaan hoitoa ilman lääkitystä, niin lääkitys ei ole välttämätön ja mun mielestä se ei koskaan saisi olla ensisijainen hoito, koska se vain peittää sairauden ei paranna sitä. Eli vähentää niitä oireita niin, että voi vastaanottaa terapian.

 

[Kyy]

Ihan arkisista asioista riidellään. Niin turhia nekin riidat, molemmat vaan omalla tavallaan herkkiä ottaan nokkiinsa, niin siitä tulee riitaa.

Tuo vitamiini voisi oikeastikin edes hieman auttaa. Miehellä on huomenna työterveystarkastus, täytyy käskeä siellä puhumaan tuosta masennuksesta. Josko sit ohjaisivat sieltä hoitoon.

Mies sanoi, että häntä masentaa se että tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi. On siis maanviljelijä eli talvella ei enää niitä hommia niin paljoa ole. Kuitenkin on pajassa paljon korjattavia koneita, mutta hakee lapset iltapäivällä hoidosta niin työpäivä jää mielestään liian lyhyeksi. Miettii myös, että menisi töihin ulkopuoliselle, mutta minusta oli jo viimeksi (about pari vuotta sitten ennen ku lopetti palkkatyön) edellisessä paikassa turhautunut työstään kun kotona olisi ollut tärkeämpiä hommia ja työmatkaan kului turhaa aikaa.

 

[Kyy]

D-vitamiin8ista en ole ennen kuullu, mutta varsinkin b6 ja b12 vitamiinit, kalaöljy ja magnesium on päänpuolen vaivoissa olellisia. Tosin Suomessa se, että joku juttu johtuis vain esim B12 vitamiinin puutteesta on kyllä varmaan ihan olematon mahdollisuus.
Masennus kuuluu sellaisten sairauksien sarjaan, jossa ei ihan hirveästi voi suoraan auttaa, voi vaan ymmärtää ja hyväksyä ja koittaa saada toisen haluamaan itse etsiä niitä keinoja parantaa itsensä. Lääkket voi joskus olla tarpeen, että voi vastaanottaa avun ja parantaa itsensä, mutta paraneminen lähtee ensin omasta päätöksestä, että jaksaa taistella homman läpi ja parantaa itsensä. Edes lääkkeet ei auta, jos niitä vaan napsii tekemättä itse asian hyväksi. Jos pystyy vastanottamaan hoitoa ilman lääkitystä, niin lääkitys ei ole välttämätön ja mun mielestä se ei koskaan saisi olla ensisijainen hoito, koska se vain peittää sairauden ei paranna sitä. Eli vähentää niitä oireita niin, että voi vastaanottaa terapian.

Minäkään en suoraan ole noiden lääkkeiden kannalla. Vitamiineista en usko olevan haittaa, joten niitä voisin alkaa hänelle syöttämään. Ei kuitenkaan muistaisi itse ottaa, joten parempi huolehtia.

 

[LisaMarie]

Minäkään en suoraan ole noiden lääkkeiden kannalla. Vitamiineista en usko olevan haittaa, joten niitä voisin alkaa hänelle syöttämään. Ei kuitenkaan muistaisi itse ottaa, joten parempi huolehtia.

Tänäpäivänä suurin ongelma lääkehoidossa on se, että koska hoitotakuu on toetutunut ja potilas hoidossa, kun se saa tk:sta sen respan kouraan, oikeaa hoitoa ei edes saa :/ Joutuu taisteleman oikeudestaan hoitoon.
Onko teillä sairausvakuutus? Jos on, niin mä koittaisin raahata sen yksityislääkärille. Vaikka sillä perusteella, että mennä jollekin parisuhdeongelmiin perehtyneelle psykiatrille, jos se haraa vastaan ajatusta hakea itselleen apua. (Teillä kuitenkin noita riitoja on) Mä olen aikoinaan päässy hoidon piiriin niin, että homma alkoi pariterapiana.

 

[Kyy]

Tänäpäivänä suurin ongelma lääkehoidossa on se, että koska hoitotakuu on toetutunut ja potilas hoidossa, kun se saa tk:sta sen respan kouraan, oikeaa hoitoa ei edes saa :/ Joutuu taisteleman oikeudestaan hoitoon.
Onko teillä sairausvakuutus? Jos on, niin mä koittaisin raahata sen yksityislääkärille. Vaikka sillä perusteella, että mennä jollekin parisuhdeongelmiin perehtyneelle psykiatrille, jos se haraa vastaan ajatusta hakea itselleen apua. (Teillä kuitenkin noita riitoja on) Mä olen aikoinaan päässy hoidon piiriin niin, että homma alkoi pariterapiana.

En oo varma onko meillä sairasvakuutusta itselle, lapsille kylläkin. Täytyy vissiin sit tosissaan miettiä myös sitä pariterapiaa.

Itse oon kokeillut joskus nuorempana psykologin vastaanotolla terapiaa, mutta se ei toiminut. En vaan pystynyt kertoon ongelmistani siellä, joten esitin että kaikki on kunnossa. Ja terapeutti ei huomannut mun valehtelevan, oli vain helpottunut kun välillä oli helpompikin potilas.

Joten en siksi osaa oikein itsestäni noille terapeuteille puhua. :/

 

[jasmike]

Voisko tuonne työterveyteen mennä mukaan? Kysäseppä , että mitä mieltä hän olisi jos sinä tulisit mukaan ja saisitta yhessä jutella masennuksesta ja keinoista siihen saada apua. Tuo on jo paljon kun hän on myöntänyt masennuksen. VOIMIA :hug:

 

[Vieras]

Jos miehesi on ihan oikeasti masentunut niin ei siihen valitettavasti enää vitamiinipillerit auta. Masennus johtuu mm. aivojen kemiallisesta häiriöstä ja siihen auttaa juuri ne lääkkeet joten suosittelen kyllä. Apua pitäisi saada, jotta ensin saataisiin diagnoosi. Onko kyseessä "masennus" tai lievä masennus joka menee usein ohi ilman lääkkeitä ja omin avuin. Jos taas aletaan puhua keskivaikeasta ja vaikeasta niin lääkitys + terapia alkaa olemaan parempi hoitomuoto. Ole lähellä, anna läheisyyttä, kysele vointia, älä vaadi.

 

[LisaMarie]

Itse oon kokeillut joskus nuorempana psykologin vastaanotolla terapiaa, mutta se ei toiminut. En vaan pystynyt kertoon ongelmistani siellä, joten esitin että kaikki on kunnossa. Ja terapeutti ei huomannut mun valehtelevan, oli vain helpottunut kun välillä oli helpompikin potilas.

Joten en siksi osaa oikein itsestäni noille terapeuteille puhua. :/

Mä onnistuin käymään siellä 7 vuotta, ennen kuin koko totuus paljastui. Eli tein kans tuota, että esitin aina terveempää kuin olin. Ja mulla sentään oli aika usein mies mukana, että en mä sielä voinu suorastaan valehdellakaan, korkeintaan jättää vähän kertomatta. Vaikka ajan yleensä aika pian sai, ei sitä koskaan saanu akuuttiin hätään, esim. viikonloppuna. Piti odottaa ainakin että ajanvaraus aukeaa ja mun lääkärillä ei ole edes vastaanottoa kun 2x viikossa.
Vasta sitten, kun todella kävin siellä joka viikko, jopa 2x viikossa, tulosta alkoi todella tulla.

Psykologilla kävin muutaman kerran noin kolmen viikon välein, mutta sen mä lopetin kanssa, koska mun mielestä se oli täysin ajan haaskausta. Psykologit ei kai yleisesti kauheasti puhu ja ota kantaa, vaan enempi kuuntelevat ja lähettävät tarpeen mukaan eteenpäin ja mä tosiaan koin sen sillähetkellä turhaksi. Ratkaisukeskeinen psykoterapia oli paljon toimivampaa: http://www.netti.fi/integrum/index.html

 

[Kyy]

Jos miehesi on ihan oikeasti masentunut niin ei siihen valitettavasti enää vitamiinipillerit auta. Masennus johtuu mm. aivojen kemiallisesta häiriöstä ja siihen auttaa juuri ne lääkkeet joten suosittelen kyllä. Apua pitäisi saada, jotta ensin saataisiin diagnoosi. Onko kyseessä "masennus" tai lievä masennus joka menee usein ohi ilman lääkkeitä ja omin avuin. Jos taas aletaan puhua keskivaikeasta ja vaikeasta niin lääkitys + terapia alkaa olemaan parempi hoitomuoto. Ole lähellä, anna läheisyyttä, kysele vointia, älä vaadi.

Mies on varmaan enemmänkin lievästi masentunut ja uskoisin, että hoidettavissa ilman lääkitystäkin. Tosiaan vakavammassa masennuksessa lääkkeet on varmasti hyvästä.

 

[Vieras]

Mies on varmaan enemmänkin lievästi masentunut ja uskoisin, että hoidettavissa ilman lääkitystäkin. Tosiaan vakavammassa masennuksessa lääkkeet on varmasti hyvästä.

Mistä näin päättelet? Ihan vaan sillä kysyn, kun meilläkin miehelle diagnoosini tuli todella suurena yllätyksenä koska oli pitänyt minua korkeintaan lievästi masentuneena. Monesti lähipiirikin sokeutuu vuosien aikana.

 

[terkkari]

psykiatri, jonka kanssa työskentelin ennen äippälomaa aloitti melko monesti masennuspotilaille lääkityksen ohelle myös vitamiinit. Hän myös korosti terveellisen ruokavalion merkitystä. Että nyt alkuun aloitatte esim multi-vitat ja ulkoilun ja säännöllisen ruokailun, jollei näillä ja mielekkäällä tekemisellä helpota, niin tarpeen voipi olla oikea masennuslääkityskin.

 

[Vieras]

psykiatri, jonka kanssa työskentelin ennen äippälomaa aloitti melko monesti masennuspotilaille lääkityksen ohelle myös vitamiinit. Hän myös korosti terveellisen ruokavalion merkitystä. Että nyt alkuun aloitatte esim multi-vitat ja ulkoilun ja säännöllisen ruokailun, jollei näillä ja mielekkäällä tekemisellä helpota, niin tarpeen voipi olla oikea masennuslääkityskin.

No jos näitä kykenee tekemään niin kyseessä ei todennäköisesti ole kuin lievä masennus tai normaali alakulo. Ensinnäkään vaikeammin masentunut ei keksi mielekästä tekemistä koska mikään ei tunnu mielekkäältä. Ja toisekseen vaikeasti masentunut ei yleensä vaan jaksa ja tuntuu hirveältä syyllistämiseltä ja pikemmin vittuilulta kun käsketään syömään hyvin ja menemään lenkille. Toki auttaa siinä lievässä. Keskivaikea ja vaikea masennus on jo ihan jotain muuta.

 

[LisaMarie]

psykiatri, jonka kanssa työskentelin ennen äippälomaa aloitti melko monesti masennuspotilaille lääkityksen ohelle myös vitamiinit. Hän myös korosti terveellisen ruokavalion merkitystä. Että nyt alkuun aloitatte esim multi-vitat ja ulkoilun ja säännöllisen ruokailun, jollei näillä ja mielekkäällä tekemisellä helpota, niin tarpeen voipi olla oikea masennuslääkityskin.

Ja mun lääkäri "määräs" mulle liikuntaa heti kun mä pystyin johonkin.

 

[Kyy]

Mies on varmaan enemmänkin lievästi masentunut ja uskoisin, että hoidettavissa ilman lääkitystäkin. Tosiaan vakavammassa masennuksessa lääkkeet on varmasti hyvästä.

Mistä näin päättelet? Ihan vaan sillä kysyn, kun meilläkin miehelle diagnoosini tuli todella suurena yllätyksenä koska oli pitänyt minua korkeintaan lievästi masentuneena. Monesti lähipiirikin sokeutuu vuosien aikana.

Niin no, enhän minä tiedä. Mutta toivoisin ettei kyse olisi jo vaikeasta tai keskivaikeasta masennuksesta. Mieshän sen olonsa parhaiten tietää. Toivottavasti saa sanottua siellä terkkarissa huomenna.