Minä uskon, että perusturvallisuudentunne pitää itse löytää omasta sisimmästään, sitä ei voi odottaa tai vaatia saavansa jonkun toisen kautta. Henkilö, joka ei löydä turvallisuuden tunnetta omasta sisimmästään luulee kai, että joku toinen voi sen tunteen hänelle antaa. Täten hän on ikuisesti riippuvainen toisesta ja yksin ollessa kuin heitteillejätetty. Tällainen henkilö ei ota aikuisen vastuuta omasta tunne-elämästään.
Kuinka turvallista on jättää vastuu omasta turvallisuuden tunteesta toisten käsiin? Turvallisuuden tunteeseen liittyy se, että uskoo selviytyvänsä elämästä ja vaikeuksista tapahtuipa mitä tahansa. Minusta on tärkeää, että aikuinen voi luottaa itseensä tässä asiassa olipa hän mies tai nainen. Pikkulapsella ei ole muuta mahdollisuutta kuin jättää omasta turvallisuudesta vastaaminen vanhempien käsiin, mutta aikuisen pitäisi pystyä löytämään turvallisuudentunne omasta sisimmästään. Väite, että nainen aina hakee turvallisuudentunnetta mieheltä, on samaa kuin väittäisi, että naiset eivat tietyssä mielessä aikuistu koskaan. Minusta se on naisen aliarvioimista ja miehen yliarvioimista, että mies muka vastaa omasta ja naisensa turvallisuudentunteesta, kun taas nainen ei vastaa edes omastaan. Minusta tämä käsitys kuuluu aikoihin, jolloin naisella oli perheessä lapsen asema, ei äänioikeutta, sananvaltaa tai aikuisen ihmisen staattusta. Tämänpäivän nainen on aikuisempi, koska hänellä on oikeus siihen. Yhteikunta ei enää pidä naista lapsen asemassa, miksi siis perheessä naisen tulisi käyttäytyä kuin vastuuton lapsi?
Ei pitäisi uskotella, että kaikki naiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin oma vaimo. Nainenkaan ei ole niin yksinkertainen, että olisimme toistemme kaltaisia. Jokainen nainen on yksilö ja myös nainen voi löytää turvallisuudentunteen itsestään eikä vain miehen kautta. Minusta olisi vastuuntunnotonta jättää oma turvallisuudentunne aikuisena toisen käsiin. Ei pitäisi kannustaa aikuista käyttäytymään lapsen tavoin, vaan auttaa aikuista kasvamaan, jos hän on jumittunut lapsenomaiseen käytökseen. Se on todellista välittämistä ja toisen kunnioittamista.