Hae Anna.fi-sivustolta

Mies pihtaa

Viestiketju osiossa 'Parisuhteessa' , käynnistäjänä The Nainen, 11.06.2017.

?

Pitääkö lähteä suhteesta?

  1. Kyllä

    0 ääntä
    0,0%
  2. Ei. Toivoa on.

    0 ääntä
    0,0%
  1. The Nainen Vierailija

    Olen miehelleni liikaa vähän kaikkea, näin oletan. Vaikka hän kertoo ihailevansa sosiaalisia taitojani, intohimoisuutta sängyssä, tehokkuuttani, akateemisia saavutuksiani..niin hän myös myöntää kadehtivansa niitä. Viimeisen vuoden aikana olen vakuuttunut siitä, että persoonani koetaan miehisyyttä lamauttavaksi ja minusta on tullut tukahduttava hahmo. Näen yhä useammin hänen kasvoillaan vihan ja vastenmielisyyden mikroilmeitä, kun teen jotakin väärällä tavalla ja toisin kuin hån ajatteli. Yhteistyömme on aina ollut vaikeaa. Hän on kiistataton pomo ja koska 2 pomoa on liikaa, otan suosiolla apulaisen roolin. Enkä suoriudu siitäkään kun en aina ymmärrä mitä hän täsmälleen tarkoittikaan. Yleisesti minun ei katsota olevan ymmärrykseltäni mitenkään vajaa, vain hänen mielestään olen "tässä tyhmä". Miehellä on myös lyhyt pinna ja hän hermoilee helposti. Olen huomannut väisteleväni tilanteita joissa pelkään hänen närkästyvän, yritän miellyttää minkä kerkiän, ja vatsaan tulee tunne että "taas epäonnistuin" vähän väliä.
    Rehellisesti arvioiden, olen ihan hauskan näköinen keski-ikäinen ja vedän yhä miesten huomiota puoleeni, muiden paitsi omani. Mies ei ole mikään vetonaula, mutta itse tunsin häneen vetoa tunnetasolla ja se riitti tekemään hänestä himottavan. Hänelle olen ilmaa. Seksin määrä on hiipunut olemattomiin. Luulen että tässä hän käyttää valtaa. Koska olen aina innoissani, en ole myöskään kiinnostava vieteltävä. Sen sijaan hän ryhtyi pettämään minua koulujakäymättömän, minua vanhemman jne virolaisen naisen kanssa. Kaipasiko mies miehisyyden tunnetta, naisen iskukokemusta vai oliko tämä isku minulle? Haki vastakohdan.
    Miehen aiemmat suhteet ovat riutuneet vastaavalla tavalla kuiviksi noin 5 vuoden syklillä. Onko niin ettei hänen vaihtelunhalulle ja kyllästymistaipumukselle vaan voi mitään? Ainakaan näin vanhana.
    Saanen mainita että hän on omasta mielestään oikeutettu omiin asioihinsa jotka eivät muille kuulu. Hän panttaa tietoa töissä, kotona, mielestäni sekin on vallankäyttöä. Hän myös valehtelee pienistä suuriin asioihin ja niin kauan kuin pystyy. Hän tunnustaa vasta kun lyön faktat ja todisteet pöytään ja useimpia kiusallisia asioita hän ei vaan muista...
    Mitä tässä tapahtuu? Onko mitään tehtävissä?
     
  2. loppuslut Vierailija

    Ei ole vaihtoehtoja.
    Lopeta ruinaaminen ja omaa luonnettasi vastaan käyttäytyminen.
     
  3. eituumitään Vierailija

    Ihan masokistin hommaa. Tätä rataa joudut pienentämään ja pian myös mitätöimään oman itsesi. Äijä on luonnevikainen -> jätä se sika.
    On syytä vielä muistuttaa, että ainakin tilastokeskuksen mukaan suomessa on ikäluokissa 0-55 v aina enemmän miehiä kuin naisia. Vast 55 v:n jälkeen tilanne keikahtaa toisinpäin. Jos siis olet vielä suht'nuori ('keski-ikäinen') on toivoa paremmasta. Myöhemmin voi vaikeutua entisestään. Lähde, kun vielä voit ! Jokaisella on oikeus - jopa velvollisuus - etsiä omaa onneaan, eikä jämähtää tällaisiin järkyttäviin parisuhdeansoihin.
     
  4. Vaapuska Vierailija

    Myös minä ehdottaisin että lähdet kiireesti pois tuon ääliön luota!
     
  5. SameSame Vierailija

    Aika lailla tismalleen samassa tilanteessa täällä. Olisipa mielenkiintoista keskustella kanssasi. Järki sanoo kyllä vahvasti jo samaa kuin koko muu lähipiiri; lähde, lähde! Mutta vielä on jotain tunteita jäljellä.. ja pelko siitä etten löydäkään mitään hänen jälkeensä. Vaikka tajuan etten nytkään enää saa kaipaamaani läheisyyttä.
     
  6. Vapautunut Vierailija

    The Nainen, minusta vastaus on jo kirjoittamassasi viestissä. Itse olin pitkään huonossa asemassa omassa avioliitossani, kunnes sitten tuli raja vastaan ja päätin, että asialle täytyy tehdä jotain. Prosessi oli raskas, mutta ehdottomasti kannattava. Ensin yritimme löytää yhteistä kieltä puhumalla asioista ja tunteistamme suoraan, mutta koska se ei onnistunut, päätimme yksissä tuumin erota. Nyt jo reilun vuoden vapaana olleena en ole hetkeäkään katunut, vaikka avioliitossani oli toki ne hyvätkin hetkensä.

    Sinun pitää sijoittaa itsesi siihen tärkeimmän asian paikalle ja alkaa pitää itsestäsi huolta ja tehdä ratkaisusi sitä ajatellen. Sinulla on oikeus voida hyvin ja oikeus toimia hyvinvointisi eteen! Voin sanoa, että kun alat panostaa itseesi, niin siitä voi seurata muitakin hyviä asioita elämääsi.

    Älä anna enää ikinä kenenkään painaa sinua alas!
     
  7. Kuulosti tosi tutulta. Pettämisestä ei ollut suoraan kyse, mutta mm. seurustelun alettua hän oli vielä 1 v päästä nettitreffipalstalla tietämättäni - tuli kevyenä yllätyksenä ja kun suutuin, hänen mielestään siinä ei ollut mutään ihmeellistä ja minä olin epävakaa tunteiltani. Muutenkin aina. No, pari kuukautta sitten sanoin, ettei näin voi jatkua ja siihen hän totesi, ettei lle onnellinen vaan haluaa erota. Hyvä näin. Tuntuu, kuin olisin saanut jonkun ihanan uuden vapauden. Saan olla juuri sellainen kuin olen. Suosittelen!
     

Suuri kesähoroskooppi 2017: Rakkaus, työ ja terveys

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti