vierailija
Olen tapaillut yli 30v miestä nyt parin vuoden ajan. Asutaan omillaan mutta nähdään kuitenkin vähintään kerran viikossa.
Mieheni on ollu ihastunut/rakastunut kaverinsa tyttöystävään nyt noin 5 vuoden ajan. Hän ei siis ole tehnyt asialle mitään mutta näkevät ja viestittelevät useammin kuin me.
Keväällä tämä mieheni rakkaus oli hetken erossa avopuolisostaan ja sain juuri kuulla miten hankala tilanne miehelleni oli. Oli miettinyt jättävänsä minut ja paljastavansa tunteensa tälle hetkellisesti sinkulle naiselle. Tilanne meillä taas helpottui ja tästä naisesta päivittäinen puhuminen väheni hänen ja kumppaninsa palatessa uudelleen yhteen.
Itselläni ei ole pahemmin kaveri suhteita ja tämä mieheni on ihanin asia mitä elämässäni on koskaan tapahtunut. Ja ymmärrän kyllä luonteen ja ulkoisen olemuksen olevan tässä toisessa miehelleni mieluisa.ja tulen itsekin hänen kanssaan juttuun jo ystävä tasolla.
Alan vain olla tästä hieman ahdistunut. Enkä oikein tiedä mitä ajatella. Osaan kyllä hyväksyä sen ettei tässä maailmassa tule saamaan mitään mistä haaveilee ja tiedän kyllä omat rajani ja haasteeni.
Haluaisin vain kuulla miten hyvin muut ovat osanneet nauttia niistä ihanista ja mukavista hetkistä kumppanin kanssa tietäen että ero saattaa tulla milloin vain ja yhdessä asuminen tai haaveilu tulevasta on vain itsensä kiduttamista.
Mieheni on ollu ihastunut/rakastunut kaverinsa tyttöystävään nyt noin 5 vuoden ajan. Hän ei siis ole tehnyt asialle mitään mutta näkevät ja viestittelevät useammin kuin me.
Keväällä tämä mieheni rakkaus oli hetken erossa avopuolisostaan ja sain juuri kuulla miten hankala tilanne miehelleni oli. Oli miettinyt jättävänsä minut ja paljastavansa tunteensa tälle hetkellisesti sinkulle naiselle. Tilanne meillä taas helpottui ja tästä naisesta päivittäinen puhuminen väheni hänen ja kumppaninsa palatessa uudelleen yhteen.
Itselläni ei ole pahemmin kaveri suhteita ja tämä mieheni on ihanin asia mitä elämässäni on koskaan tapahtunut. Ja ymmärrän kyllä luonteen ja ulkoisen olemuksen olevan tässä toisessa miehelleni mieluisa.ja tulen itsekin hänen kanssaan juttuun jo ystävä tasolla.
Alan vain olla tästä hieman ahdistunut. Enkä oikein tiedä mitä ajatella. Osaan kyllä hyväksyä sen ettei tässä maailmassa tule saamaan mitään mistä haaveilee ja tiedän kyllä omat rajani ja haasteeni.
Haluaisin vain kuulla miten hyvin muut ovat osanneet nauttia niistä ihanista ja mukavista hetkistä kumppanin kanssa tietäen että ero saattaa tulla milloin vain ja yhdessä asuminen tai haaveilu tulevasta on vain itsensä kiduttamista.