Mies suuttui eilen ja väitti etten kuuntele mitä hän minulle puhuu

[dilemma]

Ja oli ihan oikeassa,vähän hävettää. Mä en voi itselleni mitään! Mies puhua pulpattaa paljon ja kun tarkoitan paljon niin paljon. Kun tulee töistä niin saattaa tunnin höpöttää työasioistaan,asioista joista en tajua pätkääkään. Sitten kun pääsee koneelle niin alkaa puhua uutisista ; ootko lukenu tän tai tän. Muutenkin mies on ihan järjettömän kova puhumaan ja itse on tyyppiä: puhun jos on asiaa. Eilen mies sitten tiuskaisi minulle että ihan ku puhuisi seinille. Mitä siihen nyt sanoo "sori kulta kun puhut niin helvetin paljon etten jaksa kuunnella" Myönnän että n. 50% miehen puheista menee ohi korvien ja olen opetellut tekokuuntelemaan ja sanon välillä "aijaa" *noloa*

 

[HoitoonVaan]

Tuttu tunne Mun exä oli ihan samanlainen. Me ollaan edelleen hyviä kavereita, mut vieläkään en oo oppinut kuuntelemaan kaikkee mitä hän puhuu, vaikka ei enää saman katon alla jatkuvasti tarttekaan häntä kuunnella.

 

[katariina00]

meillä on täysin toisinpäin. mies ei vaan kuuntele...argh!! ja mä en edes puhu paljon...tuntuu niin turhalta välillä, ihan ku ilmaa ois...

 

[Pessi]

Meillä toisin päin. Mies nyökkäilee ja muka kuuntelee, mutta sitten saattaa vähän ajan päästä kysyä jotain juttua minkä olin jo aiemmin kertonut.

Pitäisi vissiin alkaa puhua enemmän siellä puistossa muille mammoille niin ei tarvisi miestä kuormittaa.. :snotty:

 

[hmm]

meillä vähän sama toisinpäin
tosin olen vuosien aikana oppinut olemaan hetken hiljaa kun mies tulee kotiin. en heti tenttaa ja kysele ja höpise omia juttujani, vaan pikkuhiljaa pitkin päivää.
me ollaan vaan aika erilaisia, mies hiljaisempi, kertoo niitä omia juttujaan sitten kun viitsii. mutta hänkin oppinut vuosien aikana vähän keskustelemaan enemmän ei tule enää pelkkiä hymähdyksiä vastaukseksi, toki joskus niitäkin

oishan se hyvä että kumpikin teistäkin vähän pääsis lähemmäs sitä keskitietä. pystyykö sun miehelle ystävällisesti keskustelemalla kertomaan tuollaisesta toiveesta? että kumpikin vähän yrittäis ymmärtää toisen hölpötyksiä ja sitten taas sitä että ei aina jaksa pälättää.