Mietin tosissani etä-äidiksi ryhtymistä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eevee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eevee

Vieras
Ero siis väistämätön. Ja haluan muuttaa paikkakuntaa. Lapset jäisi isälleen, kotiin. Tämä on heidän koti ja täällä on heidän koko elämänsä. Koulu, kaverit, harrastukset. Mutta minä en vaan voi jäädä tänne enää.

Kiikarissa sen verran kaukana oleva asunto että viikolla ei olisi mitään järkeä että lapset olisi luonani, koulumatkat ym olisi mahdottomia. Eli viikonloppuisin ja sitten lomilla mutta tulenko menettämään lasten läheisyyden ym? Erittäin hankala tilanne. Lapset kyllä jo lähes teinejä ja omia menoja paljonkin, mutta silti.

Onko muita etä-äitejä, kokemuksia vaikkapa lähipiiristä?
 
ei omakohtaista kokemusta, mutta kaverini sopi eksänsä kanssa, että eskari-ikäinen poika jää isän luokse vanhaan kotiinsa asumaan. välimatkaa alle 20 kilsaa. Toiminut kai ihan hyvin.
 
Mun paras kaveri etä-äiti ja ihan hyvin niillä menee. Välimatkaa ei kuitenkaan noin paljoa, mutta lapset taas paljon pienempiä. Varmaan samoja ongelmia heillä, kuin muillakin eroperheillä. Lapset käy joka toinen viikonloppu äidillään ja lähes kaikki lomat myös. Ihan on tyytyväisen oloisia lapsia vaikka isällään asuvatkin :)
 
Olen itse jäänyt asumaan isän luokse eron jälkeen ollessani 10-vuotias. Olin äidin luona joka viikonloppu n 15-v. asti ja osan lomista. Välimatkaa oli n 15 km. Tämä lähensi suhdettani isään, mutta toisaalta äidin luona ollessa tuli oltua tiiviisti yhdessä, koska siellä ei ollut kavereita. Sunnuntai-illat olivat ahdistavia, oli äitiä ikävä, muuten sujui ihan ok.
 

Yhteistyössä