Mietittekö te työttömät ikinä millaisen huonon esimerkin elämästä annatte lapsillenne?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "niin"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
...varsinaiseen aiheeseen en osaa sanoa, kun en ole itse enkä tunne ketään täysin työttömän perheen lasta.

Mutta mitä tulee minuun, niin laiskojen, mukavuudenhaluisten, mutta rahanhimon edessä silti raatavien vanhempien edessä olen tullut itsekin sellaiseksi, että teen ne pakolliset jutut hampaat irvessä, jotta saan kulloinkin tarvittavan määrän toimeentuloa, mutta olen elämässäni muuten järjettömän laiska. Kaikki hommat aina viime tipassa valmiiksi, kotona sotkuista, en jaksa harrastaa aktiivisesti...

Entä jos ne työttömien lapset sitten oppivatkin siihen, että kannattaa varmistaa työnsaanti niin hyvin kuin voi, ettei käy niin kuin vanhemmille? Mähän olen nyt vain oppinut sen, että kunhan palkka juoksee, niin voi niljahdella elämässä miten kuten.
 
On taidettu nousta vähän väärällä jalalla. Mikäs se nyt noin sapettaa? Heitän vastaan että mietittekö te uraisät ja -äidit että lapsi kaipaa ehkä vanhempiaan. Olet varmasti laittanut lapsesi puoli vuotiaana hoitoon että pääset edistämään omaa uraasi mahdollisimman pian. Älä sitten ihmettele jos lapsesi päättää jo alle kymmenen vuotiaana kertoa huolensa ja ilonsa jollekin muulle. Teininä lapsesi ei enää tunne sinua yhtään etkä sinä häntä. Ja kyllä. Minä olen töissä, mutta tuollaiset aivopierut saavat veren kiehumaan.
 
[QUOTE="Joni";29751203]On taidettu nousta vähän väärällä jalalla. Mikäs se nyt noin sapettaa? Heitän vastaan että mietittekö te uraisät ja -äidit että lapsi kaipaa ehkä vanhempiaan. Olet varmasti laittanut lapsesi puoli vuotiaana hoitoon että pääset edistämään omaa uraasi mahdollisimman pian. Älä sitten ihmettele jos lapsesi päättää jo alle kymmenen vuotiaana kertoa huolensa ja ilonsa jollekin muulle. Teininä lapsesi ei enää tunne sinua yhtään etkä sinä häntä. Ja kyllä. Minä olen töissä, mutta tuollaiset aivopierut saavat veren kiehumaan.[/QUOTE]

En ole laittanut lasta puoli vuotiaana hoitoon vaan olen yhdistänyt työelämän ja lastenhoidon niin että lapseni ovat saaneet olla eskariin asti kotona. Itsestähän se on moni asia kiinni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tämä on kyllä totta;29751254:
Kokemus on osoittanut, että työttömien lapsista tulee työttömiä.

Henkilökohtainen kokemus?

Mitäpä sitä miettimään minkä esimerkin työttömyys antaa, kun ei sille mitään voi. Jos ei työtä ole niin sitten ei ole.
 
Kiitos tästä. Tuntemani työttömäksi jääneet ihmiset eivät olekaan vielä tarpeeksi masentuneita tilanteestaan. Siitä että ei voi mennä kauppaan, ja ostaa kaikkea tarvitsemaansa. Siitä että eivät saa edes paljon koulutustaan alempana olevaa työtä. Joutuvat myymään asuntojaan ja omaisuuttaan, pinnistelemään päivästä toiseen.

Mutta ehkä se siitä, kun heitä haukutaan vielä lisää.

Ja omasta elämästä; uskon että ollaan annettu lapsille hyvä esimerkki. Osoitettiin että ei anneta periksi. Ollaan jouduttu tekemään radikaaleja ratkaisuja, mutta silti selvitty. Nyt elämä on helpottanut, kun molemmat ollaan päästy työttömyydestä. Silti en enää ikinä tuudittaudu siihen uskoon, että ollaan turvassa työttömyydeltä. Työttömäksi voi joutua nykyisin ihan kuka vain. Ja usko pois ap, se voi oikeasti tulla täysin puun takaa. Joten siihen kertaan kun se pomo soittaakin yhtenä iltana...
 
saman allekirjoitan siinä mielessä, että ne asenteet ja arvot kyllä periytyy :/ Mutta toisaalta mulla on kaveri jonka vanhemmat ovat rikollisia (isä istuu pitkää tuomiota talousrikoksista) ja tämä nuori nainen on itse erittäin yritteliäs, ahkera ja aikaansaava. Ei ole viikonloppuakaan ettei hän tekisi edes jotain pientä työtä. Ja hän neuvoo minua raha-asioissa.. Että hänen vanhemmillaan silti on arvomaailma hyvä, vaikka ovatkin tehneet vääriä tekoja ja valintoja elämässään. :) Hienot lapset ovat osanneet kasvattaa ainakiN!
 
Minusta tässä työttömyydessä ei ole mitään periytyvää missään sosiaaliluokassa. Äitini oli eläkeikään asti aina työelämässä, vaikka minä, hänen tyttärensä,olenkin ollut työtön välillä ja nyt olen hoitovapaalla ilman vakituista työpaikkaa, johon palata. Töitä tulen kuitenkin etsinään, kun uopus täyttää kolme. Lapsistani tuskin tulee elämäntapatyöttömiä ja esikoinen vaikuttaa nyt jo ikäistään älykkäämmältä, peittoaa joskus jopa äitinsä;)
 
Kielioppivirheet korjattu;)

Alkuperäinen kirjoittaja kotiäiti2.;29751526:
Minusta tässä työttömyydessä ei ole mitään periytyvää missään sosiaaliluokassa. Äitini oli eläkeikään asti aina työelämässä, vaikka minä, hänen tyttärensä,olenkin ollut työtön välillä ja nyt olen hoitovapaalla ilman vakituista työpaikkaa, johon palata. Töitä tulen kuitenkin etsinään, kun kuopus täyttää kolme. Lapsistani tuskin tulee elämäntapatyöttömiä ja esikoinen vaikuttaa nyt jo ikäistään älykkäämmältä, peittoaa joskus jopa äitinsä;)
 
masentavaa luettavaa, on ikäänkuin jo ennalta määrätty sos. luokkasi. alkoholistin lapsista tulee alkoholisteja, köyhän perheen lapsesta ei ole muuta kuin köyhäksi. mielestäni mm Suomessa onneksi kuka tahansa voi opiskella muuttaa asiansa ja tähdätä ihan mihin haluaa
 
Joo. Pelottaa että lapset elää pääomatuloillaan kuten isänsä. Tulevat perimään kuitenkin osakkeita ja asuntoja useamman milj. Euron arvosta. Miten välttää moinen kamala kohtalo? Kotoa ei ole tullut palkkatyön mallia.
 
Yhtä laillahan myös ahkerien työtä tekevien vanhempien lapsista voi tulla elämäntapatyöttömiä sossupummeja jos niikseen tulee. Ei ihan kaikki asenteet periydy kotoa.

Voisi kuvitella joillekin käyvän niinkin, että kun koko lapsuutensa kuuntelee katkeroituneita vanhempia, jotka syystä tai toisesta ovat työttömänä, mihinkään ei ole rahaa, koskaan ei saa samaa kuin jotkut kaverit, välttämättä ei pääse luokkaretkille yms. kun ei ole rahaa, lapsi sisuuntuu ja päättää että hän ei tuollaista elämää suostu elämään.
 
Ai että kun mua korpeaa nykyisin aivan älyttömästi nuo ap:n kaltaiset ihmiset.

Omasta puolestani en taida jaksaa sanoa nyt muuta kuin että terveiset kaikille työttömille. Tsemppiä ja voimia. Työttömyys on henkisesti niin uskomattoman raskasta ja lamaannuttavaa, että sitä on vaikea ymmärtää jos ei ole kokemusta. Mutta ei kannata menettää toivoa.
 
asenteet ja arvot periytyy se on selvä.

meidän pojat oppii ihan pienestä sen asenteen että töihin ei joudu vaan SAA mennä, ja että raha ei kasva puussa, ja vaikka kasvaiskin niin sitä ei pare turhaan harventaa sieltä. että vaikka sais minkä tahansa paskaduunin niin siitä pitää olla kiitollinen, kun joka tilinauha auttaa pitämään kattoa pään päällä. että mikään ei oo itsestään selvää.

toivottavasti pojat saa perii tämän työttömän kelapummin työmoraalin.
 
Miten vanhemman työttömyys tarkoittaisi sitä ettei lapsi saa työnteon mallia?
Ajatteletteko te hyvin yleistävien oletusten tekijät minkälaisen mallin te annatte lapsillenne elämästä... kaikki on tasapaksua ja kaiken täytyy mennä ja olla niin kuin minä ajattelen?
 

Yhteistyössä