Olemme aina luulleet, että iso perhe on miehemme kanssa haaveenamme. Tykkäämme todella paljon lapsista miehellä vakituinen työ, itselläni sairaanhoitajan tutkinto ja pätkätöissä esikon ja tokan välissä. Esikoinen(poika) nyt 2vuotta 3kk ja tytteli 2kuukautta. muutettiin juuri ennen tyttelin syntymää omakotitaloon siis elämä mallillaan, mutta...
Tunnen koko ajan syyllisyyttä kaikesta. En ole tarpeeksi esikoisen kanssa, vauva itkee liian kauan ennen kuin ehdin syliin ottamaan. Väsymyksen takia huudan todella helposti miehelleni ja lapsille. Seksiä en jaksa edes ajatella. Kotitöistä en jaksa edes enää ottaa ressiä. Kotia tosin pitäisi laittaa kuntoon muuton jäljiltä.
Tykkään olla kotona ja rakastan lapsiani eikä väsymyskään kovin suurta ole, mutta mietityttää tuo ehkäisy. Ikää minulla 25 ja miehellä 31 ja ennen oli itsesttän selvyys että lisää lapsia haluttaisiin, mutta kun nyt on jo niiiiin syyllinen olo niin mitenkä minusta olisi kolmen-neljän lapsen äitiksi.
On kauheaa kun imettää vauvelia ja poika tulee vetämään hihasta, että äiti tule leikkimään ja se surullinen katse kun vastaan etten nyt voi tulla... :ashamed:
Onko muita saman asian kanssa painijoita ja kuinka olette asiat saaneet tärkeysjärjestykseen. :snotty:
Tunnen koko ajan syyllisyyttä kaikesta. En ole tarpeeksi esikoisen kanssa, vauva itkee liian kauan ennen kuin ehdin syliin ottamaan. Väsymyksen takia huudan todella helposti miehelleni ja lapsille. Seksiä en jaksa edes ajatella. Kotitöistä en jaksa edes enää ottaa ressiä. Kotia tosin pitäisi laittaa kuntoon muuton jäljiltä.
Tykkään olla kotona ja rakastan lapsiani eikä väsymyskään kovin suurta ole, mutta mietityttää tuo ehkäisy. Ikää minulla 25 ja miehellä 31 ja ennen oli itsesttän selvyys että lisää lapsia haluttaisiin, mutta kun nyt on jo niiiiin syyllinen olo niin mitenkä minusta olisi kolmen-neljän lapsen äitiksi.
On kauheaa kun imettää vauvelia ja poika tulee vetämään hihasta, että äiti tule leikkimään ja se surullinen katse kun vastaan etten nyt voi tulla... :ashamed:
Onko muita saman asian kanssa painijoita ja kuinka olette asiat saaneet tärkeysjärjestykseen. :snotty:
pulkkamäkeen menemme usein ja siinä kun itsekkin laskee mäkeä pitää myös isompien lasten kanssa hauskaa ja ovat tyytyväisiä :xmas: ... minulla on ollut myös sellainen tunne ettei ole tarpeeksi hyvä äiti kun vauva itkee hetkenkin aikaa eikä ehdi heti ottaa syliin vanhin lapsistani on kovin hellyyden kipeä ja tulee usein viereen kun imetän vauvaa ... joskus tuntuu että kaikki kaatuu niskaan eikä ehdi jotenkin täydeliseen kodin siisteyteen anoppi kommentoi aina jos on leluja lattioilla tai tiskejä pöydällä.