Mikä mua vaivaa?

[Jonna]

Ollaan suunniteltu vauvaa ja kuukausi sitten päätettiin alkaa yrittämään. Nappas kerrasta ja tein plussan pari päivää sitten. Oltiin miehen kanssa todella iloisia asiasta. Nyt mua on alkanu ahdistaa ja mietin, että onhan tämä hyvä juttu, onhan tämä se mitä halutaan...Järjerjellä kun ajattelen niin asia on mitä ihanin. Mutta kun tunteet heitti ympäri, ilo asiasta vaihtui jonkin laiseen ahdistukseen. Miksi en ole iloinen? Miksi en tunne nyt onnea asiasta?

 

[Mammanpojat]

Kaikenlaiset ajatukset ehtii pyöriä mielessä raskaus aikana, ja kun hormonit alkavat kunnolla hyrräämään niin itkukin saattaa olla todella herkässä :heart: Mutta kyllä se siitä. Kyllä se asia iloksi ja onneksi vielä muuttuu, annat vain asialle aikaa ja et stressaa.

 

[ap]

Kiitos sulle kannustavasta vastauksesta. Itku ei todellakaan ole kaukana nyt... Kurkkua kuristaa.

 

[Mammanpojat]

Kiitos sulle kannustavasta vastauksesta. Itku ei todellakaan ole kaukana nyt... Kurkkua kuristaa.

Itket kun tuntuu siltä. Mekin kun nuorena yritimme esikoista, olimme onnemme kukkukoilla kun plussan tein, mutta hetken päästä aloin miettimään, onko minusta siihen kun olen nuori ja muilla ystävillä ei vielä ole lapsia. Mutta ne ajatukset menivät pian ohi, ja sain uusia ihania ajatuksia tilalle :heart:
Se on suuri asia, lapsen saanti. Se aiheuttaa jos minkälaisia tunnekuohuja.

 

[vieras]

ihan normaalia on nuo tuntemukset. Se vastuu mikä uudesta pienestä ihmisenalusta tulee on suunnaton ja ihmehän olisi jos se ei hiukan mietittyäs et mitäs sitä on tullut tehtyä. Pian sinäkin alat nauttimaan olostasi, tai miten sen ottaa.. jos voitkin huonosti no paksusti ainakin. Varmaan kaikki on alkaneet miettimään onko minusta sittenkään äidiksi, mitä jos jne. mietitään päät puhki. Hormoonit jyllää ja ne myllertää vielä synnytyksen jälkeekin, esiin voi tulla yllättäviäkin tunteita. Älä pelästy, puhu asioista niin saat helpotusta oloosi. Kaikkea hyvää sinulle ja nauti muuttuvasta kehostasi, siellä tapahtuu nyt ihmeitä!

 

[vieras]

minäkin kun aloin neljättä odottamaan, olin ihan ihmeissäni omista tunteistani, peloista, en haluakaan- tunteesta jne. ja puhuin siitä neuvolassa. siellä sanottiin että ihan normaalia on. ja nyt jo nautin ja odotan innolla. rv 15 menossa