Mikä mulla on, mikä neuvoksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kaunotar
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kaunotar

Vieras
Mieheni on sanonut, että henkeni haisee pahalle ja mun pitäs mennä hammaslääkäriin. En mä itse mitään haista. Pelkään hammaslääkäriä tosi paljon, joten sinne meno ei tule kysymykseenkään... No nyt on alkanut tuntua kipua leuoissa ja kipu nousee koko ajan laajemmalle alueelle.

Enkö voikin ottaa vaan särkylääkettä tai tulehduskipulääkettä? Olen myös kuullut, että piparminttu lievittää tulehduista, joten ostin piparminttuöljyä ja purskuttelen sitä veden joukossa.


Nyt vaan eniten huolestuttaa, että yksi hammas heiluu ja sieltä välistä tulee jotain vaaleaa nestettä.

 
onko kauankin haissut pahalle? mulla oli vuosia takaperin,. että henki haisi, mutta ei mitään oireita. ykskaks alkoi jomottaa viimeistä hammasta niin pirusti, että juurihoidonpaikka oli edessä. hamaslääkärikään ei millään meinannut löytää reikähammasta. kerran passitti kotia hampaanputsauksen jälkeen. toisella kerralla löytyi syy.
 
Kiinnityskudossairaudet
Hampaiden kiinnityskudossairauksia ovat iensairaus eli gingiviitti ja kiinnityskudoksen tulehdus eli parodontiitti.

Ientulehduksen aiheuttavat bakteerit, jotka muodostavat hampaiden pinnalle, ienrajaan tai hampaiden väliin plakkia eli bakteerimassaa. Tämä kovettuu hammaskiveksi ja voi johtaa ientulehdukseen. Tällöin ikenen sidekudos alkaa hajota, ien turpoaa ja muuttuu punottavaksi ja pehmeäksi. Ientulehdus saadaan usein hoidettua, kun potilaalta poistetaan hammaskivi ja hänelle annetaan kotihoito-ohjeet suuhygienian parantamiseksi.

Hoitamaton ientulehdus voi edetä kiinnityskudostulehdukseksi eli parodontiitiksi. Pitkäaikainen tulehdus johtaa hammasta kiinnittävien sidekudossäikeiden ja hampaita ympäröivän luun menetykseen. Parodontiitti on krooninen infektio. Jos suun bakteerit pääsevät muualle elimistöön, ne voivat vaikuttaa haitallisesti useisiin yleissairauksiin, kuten synnynnäiseen sydänvikaan, sydämen tekoläppään, sydämen sisäkalvon tulehdukseen, verisuonenseinämien kovettumismuutoksiin, keuhkokuumeeseen, reumaan, nivelvaivoihin ja diabetekseen.

Hampaiden kiinnityskudossairauden tunnistaa aristavista, turvonneista ja punottavista ikenistä. Ne vuotavat toistuvasti verta hampaita harjattaessa, ja ientaskuista voi erittyä märkävuotoa. Hengitys haisee ja suussa maistuu pahalta. Hampaat myös alkavat heilua, hammasvälit voivat suurentua ja hampaat voivat näyttää aiempaa pidemmiltä. Parodontiitti ei useinkaan aiheuta voimakasta särkyä tai kipua, vaan kiinnityskudosmuutokset tapahtuvat ikävän salakavalasti ja hitaasti ikenen alla.

Parodontiitti saadaan yleensä hyvin hallintaan, mutta taipumus sairauteen säilyy läpi koko elämän. Tämän vuoksi seuranta ja ylläpitohoito on tärkeää. Hoitokäynnillä tutkitaan ikenen ulkonäkö, ienvetäytymät, bakteeripeitteet ja hammaskivi, ikenen verenvuoto ja mahdollinen märkävuoto, ientaskujen syvyys, luukiinnityksen menetys, ienrajat, purenta ja hampaiden liikkuvuus.

Pitkälle edenneen parodontiitin hoito vaatii useita käyntikertoja. Toisinaan ien voidaan myös avata ns. läppäleikkauksella, jolloin ien irrotetaan ja juuren pinnat saadaan puhdistusta varten näkyviin.

Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisempiä ja vakavampia tupakoitsijoilla. Tupakoitsijoilla parodontiitti johtaa suurempaan luukatoon ja kiinnityskudoksen menetykseen. Tupakointi myös heikentää hoidon tuloksia. Hampaiden kiinnityskudossairauksien riski pienenee, kun potilas lopettaa tupakoinnin. Edelleen riski pienenee, mitä kauemmin potilas on ollut tupakoimatta. Tupakoitsijoilla on 2,5 - 6-kertainen riski saada parodontiitti tupakoimattomaan verrattuna.

http://www.stoma.fi/kiinnityskudossairaudet.htm
 

Yhteistyössä