Mikä neuvoksi???? Hermo palaa totaalisesti 1v3kk poikaan :( Tekisi ihan mieli ravistaa :(

[vieras]

Menossa kamala äiti riippuvuus, yli kuukauden roikkunut KOKO ajan puntissa tai hameenhelmassa. Saattaa huutaa isän sylissä kolmatta tuntia että pääsee äidin syliin, sitten on kuin hangon keksi. Tämä minussa roikkuminen on aivan käsittämätöntä, esikoinen ei koskaan ollut näin mahdoton. Pinna meinaa jo katketa ja välillä tekisi mieli jo potkaista kun roikkuu koko ajan . Kamalaa. Ja tarhaan pitäisi mennä marraskuussa, mitä siitäkin tulee???? On varmaan täysin hysteerinen . Mikä neuvoksi? Ja koska tämä loppuu????

 

[Rieputarallaa]

Kyllä se loppuu. Musta lasten kanssa lohdullista on, että kaikkein kurjimmatkin vaiheet menee ohi aikanaan. Vaan eipä mulla taida olla mitään kikkakolmosta tarjota - voimia vaan, ja kärsivällisyyttä :hug:. Ja paljon positiivista huomiota lapselle molemmilta vanhemmilta.

 

[Kylkiluu]

Voi pientä... Mun 1v2kk tyttö on myös mun perääni kovasti. Isä kelpaa kyllä, mutta mä olen se ehdoton ykkönen, jonka sylistä tyttö ei saa tarpeekseen... Toisaalta ihanaa, toisaalta toisinaan väsyttävää. Esikoinen oli myös samanikäisenä kovasti mussa kiinni ja muistelisin että helpotti 1,5 v:n ikään mennessä... Jaksamista sinne! Tuo vaihe saattaa helpottaa marraskuuhun mennessä, onneksi sun ei just nyt tarvitse laittaa poikaa hoitoon

 

[Vieras]

Mitä ihmettä jos tämä ei helpota marraskuuhun mennessä??? Miten poika kestää tarhaan viennin??? Menee onneksi vain 10 pvä/kk. ap.

 

[äiti]

Meillä on ollut koko ajan samaa, vähän aaltoilevana ilmiönä.
Tyttö oli minussa täysin kiinni ihan pienestä, aloitti vierastamisen tosi aikaisin eikä juuri huolinut edes isää lohduttajaksi.
Kesälomalla meni hyvin kun oli kotona ja sekä isä, minä että mummo hoidimme - viihtyi meidän kaikkien kanssa. Nyt kun aloitti taas päiväkodissa niin on jälleen äidin perään - ei kelpaa isin lohduttelut jos tulee pipi ja äitiä huutelee myös kun isän kanssa on iltapesuilla.

Rankkaa on ollut ja tulee varmaan olemaan vielä mutta koko ajan mennään kuitenkin parempaan päin kun nyt muut ihmiset sentään kelpaavat seuraksi.
Lapsi täyttää kohta 2v.

 

[vilkkuvalo]

voimia :hug: meillä tän tokan syntymän jälkeen oli samanlainen kausi. koko ajan roikku jalassa kiinni eikä suostunut edes isänsä syliin, saati vieraille. se kesti n. 2viikkoa jonka jälkeen on ollu enemmän isänsä perään. monesti aamulla ensimmäisenä kysyy, missä isi. iltapäivällä saattaa oottaa puolikin tuntia ikkunassa ja odottaa koska isi tulee.

 

[Kylkiluu]

Mitä ihmettä jos tämä ei helpota marraskuuhun mennessä??? Miten poika kestää tarhaan viennin??? Menee onneksi vain 10 pvä/kk. ap.

Älä sitä etukäteen murehdi, vaikka se varmasti on helpommin sanottu kuin tehty...

 

[näin ikkään]

sellasita se vaan on..
äiti alkaa käymään ulkona ja vauvaa katsoo ikkunasta.. silläi pikkuhiljaa aloitat "vierottamisen"..

Menossa kamala äiti riippuvuus, yli kuukauden roikkunut KOKO ajan puntissa tai hameenhelmassa. Saattaa huutaa isän sylissä kolmatta tuntia että pääsee äidin syliin, sitten on kuin hangon keksi. Tämä minussa roikkuminen on aivan käsittämätöntä, esikoinen ei koskaan ollut näin mahdoton. Pinna meinaa jo katketa ja välillä tekisi mieli jo potkaista kun roikkuu koko ajan . Kamalaa. Ja tarhaan pitäisi mennä marraskuussa, mitä siitäkin tulee???? On varmaan täysin hysteerinen . Mikä neuvoksi? Ja koska tämä loppuu????

 

[ak]

Menossa kamala äiti riippuvuus, yli kuukauden roikkunut KOKO ajan puntissa tai hameenhelmassa.

Sitten vain annat pojan olla lähelläsi, pidät mukana, teet yhdessä.
Kiiruhdat hitaasti, ja pidät huolta, että lapsi pysyy mukanasi.
Anna hänelle pikkuisi tehtäviä. Aivan pieniä ja sopivia.
Ota asia siltä kannalta, että lapsen paikka on juuri sinun lähelläsi,
vieressäsi ja kainalossasi. Kysele pojalta, mitä hän ajattelee,
kerro mitä teet ja miksi. Tutki lastasi ja katso ja ihaile.
Relaa. Ota toisenlainen asenne, niin jaksat itse aivan eri tavalla.
Tee vain välttämätön ja anna vähemmän tärkeän olla.
Kaikella on aikansa. Tulee aika, jolloin hän itse alkaa ottamaan
etäisyyttä, ja tulee aika, jolloin kaipaat, että hän joskus tulisi!