Mikä on paljon ja mikä on vähän, eli pohdintaa isän tärkeydestä lapsen elämässä

[Horuksen silmä]

Olen törmännyt elämässäni yksinhuoltajiin joilla on ollut erinnäisiä mielipiteitä siitä onko lapsi paljon vaiko vähän tekemisissä isänsä kanssa.
Yhden mielestä lapsilla ei ole käytännössä isää lainkaan vaikka lapset ovat joka toinen viikonloppu isän luona ja näkevät usein arkisinkin.
Toisen mielestä isä kyllä on lapsen elämässä läsnä jos näkee lastaan 2-4 kertaa vuodessa muutaman tunnin kerrallaan.
Väliin mahtuu sitten monellaista eroperhettä. Mutta paljonko sinun mielestäsi isän olisi hyvä nähdä jälkikasvuaan kuukaudessa?
Entäs sitten ei eroperheet. Paljonko silloin isän tulisi olla läsnä lasten elämässä jotta lapsilla olisi isä läsnä?
Ja miten sinun ja lastesi elämässä tämä toteutuu?

 

[äitipuoli]

On tekemisissä jos näkee edes harvoin, vaikka kerran kuussa. Täällä meillä "oikeata" äitiä ei ole näkynyt yli vuoteen. Ei kuulunu mitään edes syntymäpäivänä.

 

[Mia]

Minusta joka toinen viikonloppu on todella vähän, jos ei muuten ole tekemisissä soittele yms. Meillä suurinpiirtein noin nyt ja huomaa, että isä on aika "ulkona" lapsensa asioista.

Ja tuo läsnä olo on myös isän kiinnostuksesta riippuvainen. Vaikka lapsi olisi isän luona joka viikko, mutta isä on henkisesti jossain muualla, ei hän ole läsnä lapsen elämässä. Kaikki on niin suhteellista.

 

[babyboy]

No kyllä meillä isä on lasten kanssa joka päivä eli emme siis ole eroperhe.
Jos ajattelisin että eroisimme, niin tiedän ettei mies tyytyisi mihinkään viikonloppu isyyteen. Meillä varmaan olisi joku kaksi viikkoa toisella ja sitten toisella. Asuisimme varmasti lähekkäin että voisi nähdä lapsia sillä ajalla jolloin lapset olisi toisella. Tai sitten lapset voisi päättää kummalla ovat kun lähekkäin asuisimme eli meneekö tänään isille vai äidille. Kauhee miettiä tälläsiä...toivottavasti ei ole ikinä ajankohtaista.
Eli minusta on erittäin vähän lasten kanssa jos näkee esim. joka toinen viikonloppu!

 

[poikia3]

Meillä esikoinen viettää isänsä luona 10 päivää kuukaudessa. Eroperheen mittapuussa se on varmasti paljon. Siitä huolimatta kaikki arkiset asiat jäävät minun hoidettavakseni, ja niiden asioiden hoitamiseen (lääkärit, hammaslääkärit, parturit, hankinnat, jne.) aikaa onkin sitten aika vähän.

Mielestäni pojalla ja isällä on ihan hyvä suhde.