Mikä siinä oven auki pitämisessä on niiiiin vaikeaa?!

[Vihainen mamma]

Vai asunko todellisessa junttilassa....
Itse pidän ovea auki oli perässä tuleva rattaiden kanssa liikenteessä tai ei, nuori tai vanha, mies tai nainen. Se on ihan normaalia toisen ihmisen huomioimista. Mutta se on tärkeää etenkin, jos toisen on vaikea päästä sisään omin avuin.

Esim. kävin vasta apteekissa tuplarattailla. Koska kukaan ei ollut sillä hetkellä lähellä, aloin avaamaan ovea selällä, että saisin peruutettua pitkät rattaat sisälle. Tämä on aina hieman haastavaa, ettei edessä istuva lapsi jää oven väliin..
Siinä oven kanssa taistellessani, kun sen vihdoin sain auki ja aloin vetämään rattaita, jostakin ilmestyy noin 30-v mies, joka pyyhkäisee muitta mutkitta ohi ja jättää mut rattaineen oven väliin! Mitä h....tiä tuollaiset minä-minä ihmiset oikein ajattelee?!

 

[nöppäri]

Kuule on se vaikeaa, minä kyllä pidän ovea toisille auki vaikka mulla itsellä olis kärryt mukana

 

[Oisku]

Asut junttilassa. :hug: Eilen oikein ihastelin kun mulle avattiin ovi sekä kaupassa että apteekissa. Kirjastossa on napilla toimiva ovi, joten siellä ei tarvinnut. Kaiken muun hyvän lisäksi ohikulkija tuli tarjoamaan apua (!!!) kun köytin poikaa kaukaloon ja pakkasin matkiksia auton takaluukkuun!

 

[abloom]

Olin viime kesänä viimeisilläni raskaana ja menin kauppaan, niin mulle aukas oven semmonen tooosi vanha pappa, hyvä et jaksoi sitä ovee pietellä :heart: Sit taas vauvan synnyttyä kans ähersin oven kans ni joku akka pyhkäs ohi vaan, huikkas kiitokset kylläkin mut ei käyny mieles et vois auttaa....

 

[Sussu]

Jos ei se ollut vaan skarppina.. Ajatuksissaan menossa apteekkiin hakeen jotain lääkettä kun on kauhee flunssa ja muutenkin pää lyö tyhjää tai tulossa just lääkäriltä kauheen diagnoosin saatuaan..

Mut mun mielestä esim. kaupungille on lähdettävä sillä asenteella, että jos ei kukaan auta, niin silti pärjää yksin.. Turha olettaa, että kaikki on heti auttamassa, ja että se on jotenkin niitten vika ellei ne haluaa kaikkia vastaantulolijoita auttaa.. Eihän sitä pääsis mihinkään jos on paljon asioita hoidettavana ja kaikille pitää ovet avata ja p**seet pyyhkiä..

 

[pieniJahentoOte]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

 

[MorbidMama]

Juu, näin on käynyt useammin kuin kerran....mutta toisaalta, vielä useammin joku kohtelias ihminen tulee oikein juoksujalkaa pitämään varta vasten ovea auki. =)

 

[Ap]

Mielestäni se on sivistyksen puutetta, jos ei tajua, että kaupungeissa asuu muitakin ihmisiä, jotka tulee huomioida. En minä oleta, että kukaan pyyhkii minun tai vauvani p.....n, mutta oletan, että kukaan ei litistä minua oven väliin, kun olen vaivalloisesti menossa sisälle.

 

[jybis]

sama huomattu täällä!
parhaimmat ; yläkerran teini menee mua edeltä rappuun,menen aivan hänen perässään,nostan rattaiden etupyörät siihen rapun korokkeelle ja jotenkin oletan että hän pitäisi ovea hetken niin että saan siitä kiinni jotta päästään sisään.ja mitä vielä!tää on kun ei huomaiskaan ja minä jään availemaan ovea avaimella siihen pihalle.

ja tästä sain parhiammat naurut.
oltiin menossa pojan kanssa äitipuolelle käymään,odoteltiin junaa ja sieltä tuli sitten semmonen vanhanmallinen juna jossa portaat,pyysin yhtä nuorta miestä auttamaan mut sinne junaan niin vastukseksi sain "mut mun täytyy kerkee tähän junaan"
REALLY??!!!

 

[vieras]

No ei kaikki aina huomaa pulassa olevia vaunuilijoita. Voipi olla kiire, tai apteekkiin mennessä voi olla myös aika heikossa kunnossa, jolloin ei ensimmäiseksi tule vilkuiltua tarvitsisiko joku lähistöllä apua.

 

[Nalkuttava Talonmies]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

Mutta saa sitä pyytäkin apua... Toisaalta taas joku voi loukkaantua siitä, että kanssaihmiset kuvittelevat, että hän ei selviä.

 

[pieniJahentoOte]

No ei kaikki aina huomaa pulassa olevia vaunuilijoita. Voipi olla kiire, tai apteekkiin mennessä voi olla myös aika heikossa kunnossa, jolloin ei ensimmäiseksi tule vilkuiltua tarvitsisiko joku lähistöllä apua.

no niin mut ne ketkä just huomaa! ne on TÖRKEITÄ!!

 

[Ap]

Jos ei se ollut vaan skarppina.. Ajatuksissaan menossa apteekkiin hakeen jotain lääkettä kun on kauhee flunssa ja muutenkin pää lyö tyhjää tai tulossa just lääkäriltä kauheen diagnoosin saatuaan..

Mut mun mielestä esim. kaupungille on lähdettävä sillä asenteella, että jos ei kukaan auta, niin silti pärjää yksin.. Turha olettaa, että kaikki on heti auttamassa, ja että se on jotenkin niitten vika ellei ne haluaa kaikkia vastaantulolijoita auttaa.. Eihän sitä pääsis mihinkään jos on paljon asioita hoidettavana ja kaikille pitää ovet avata ja p**seet pyyhkiä..

Sanotko vanhuksellekin, että "mitäs liikut kaupungilla, kun et jaksa edes ovea avata, senkin käppänä!" Tai painavies ostosten kanssa liikkuvalle, että "mitäs ostit ahne p..ka noin paljon tavaraa, ettet saa ove auki!"???

 

[pieniJahentoOte]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

Mutta saa sitä pyytäkin apua... Toisaalta taas joku voi loukkaantua siitä, että kanssaihmiset kuvittelevat, että hän ei selviä.

jos ihminen ei tollasessa tilanteessa tajua auttaa ilman apua pyytämättä, en kyllä edes viitsinyt pyytää. kun oikein katselee ja katselee siinä oven vieressä.

 

[vieras]

No ei kaikki aina huomaa pulassa olevia vaunuilijoita. Voipi olla kiire, tai apteekkiin mennessä voi olla myös aika heikossa kunnossa, jolloin ei ensimmäiseksi tule vilkuiltua tarvitsisiko joku lähistöllä apua.

no niin mut ne ketkä just huomaa! ne on TÖRKEITÄ!!

Juu, sellaiset ovat. Mutta, aina ei voi tietää, huomasiko ihminen oikeasti. Ap:n tapauksessa mies saattoi olla kipeänä, eikä edes oivaltanut, että apua olisi ehkä kaivattu. Vaikka ihminen vilkaisisi vaunuilijaa, ei hän välttämättä oivalla tilannetta.

 

[pieniJahentoOte]

Jos ei se ollut vaan skarppina.. Ajatuksissaan menossa apteekkiin hakeen jotain lääkettä kun on kauhee flunssa ja muutenkin pää lyö tyhjää tai tulossa just lääkäriltä kauheen diagnoosin saatuaan..

Mut mun mielestä esim. kaupungille on lähdettävä sillä asenteella, että jos ei kukaan auta, niin silti pärjää yksin.. Turha olettaa, että kaikki on heti auttamassa, ja että se on jotenkin niitten vika ellei ne haluaa kaikkia vastaantulolijoita auttaa.. Eihän sitä pääsis mihinkään jos on paljon asioita hoidettavana ja kaikille pitää ovet avata ja p**seet pyyhkiä..

Sanotko vanhuksellekin, että "mitäs liikut kaupungilla, kun et jaksa edes ovea avata, senkin käppänä!" Tai painavies ostosten kanssa liikkuvalle, että "mitäs ostit ahne p..ka noin paljon tavaraa, ettet saa ove auki!"???

voin vaan kuvitella kun joku alkaa avautuun tolleen

 

[pieniJahentoOte]

No ei kaikki aina huomaa pulassa olevia vaunuilijoita. Voipi olla kiire, tai apteekkiin mennessä voi olla myös aika heikossa kunnossa, jolloin ei ensimmäiseksi tule vilkuiltua tarvitsisiko joku lähistöllä apua.

no niin mut ne ketkä just huomaa! ne on TÖRKEITÄ!!

Juu, sellaiset ovat. Mutta, aina ei voi tietää, huomasiko ihminen oikeasti. Ap:n tapauksessa mies saattoi olla kipeänä, eikä edes oivaltanut, että apua olisi ehkä kaivattu. Vaikka ihminen vilkaisisi vaunuilijaa, ei hän välttämättä oivalla tilannetta.

voi olla, mutta tapaukset jotka mua ärsyttää on just niitä kun ihminen töllää niitä vaunuja ja katsoo että selviäkö toi nyt tosta vai ei, mutta enpä vaan mene auttamaan.!

 

[Nalkuttava Talonmies]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

Mutta saa sitä pyytäkin apua... Toisaalta taas joku voi loukkaantua siitä, että kanssaihmiset kuvittelevat, että hän ei selviä.

jos ihminen ei tollasessa tilanteessa tajua auttaa ilman apua pyytämättä, en kyllä edes viitsinyt pyytää. kun oikein katselee ja katselee siinä oven vieressä.

Toki jos tuntuu "työnvieroksujalta" niin äänekäs avunpyyntö kivasti pakottaa tyypin tekemään hommia kun kerran käsketään. Mä harrastan tälläistä. Yleensä minusta on ihmeellistä, että me oletamme että ajatuksia ja eleitä pitää tulkita. Bussissakin voi reippaasti sanoa vieressä istujalle, että "mä jään tässä pysäkillä". Sen sijaan että pitää tajuta hanskojen asettelusta, että nyt pitäisi peffaa nostaa penkistä.

Onko tuijottaminen kohtelias tapa pyytää apua? Kumpikin voi olla toiselle kohtelias, auttaja ja autettava.

 

[Ap]

Kyllä minä kysyn ihan itsekin "tarvitsetko apua?", jos näyttää siltä, että joku sitä saattasi tarvita. Olen kuvitellut tämän olevan ihan normaalia.

Vinkiksi muille, kannattaa kokeilla! Siitä saa itsekin hyvän mielen, kun auttaa toista!

 

[-]

Mut mikä siinä on, että kaikki ihmiset haukutaan pystyyn, jotka ei huomaa tai ehdi tai PYSTY auttaan!?! Siinä vasta itsekäs ihminen on jos aina vaatii, että nyt kun mä oon liikkeellä mun ylisuurten tuplarattaiden kanssa joita en yksin pysty hallitseen, niin kaikkien pitää mua auttaa vaikka ite olis pää kainalossa. En tajuu, onhan se kiva jos ollaan huomaavaisia sit kun pystytään auttamaan, mutta aina ei voi olettaa, että kaikki on täällä vaan sun takia.

 

[vieras]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

Mutta saa sitä pyytäkin apua... Toisaalta taas joku voi loukkaantua siitä, että kanssaihmiset kuvittelevat, että hän ei selviä.

jos ihminen ei tollasessa tilanteessa tajua auttaa ilman apua pyytämättä, en kyllä edes viitsinyt pyytää. kun oikein katselee ja katselee siinä oven vieressä.

Toki jos tuntuu "työnvieroksujalta" niin äänekäs avunpyyntö kivasti pakottaa tyypin tekemään hommia kun kerran käsketään. Mä harrastan tälläistä. Yleensä minusta on ihmeellistä, että me oletamme että ajatuksia ja eleitä pitää tulkita. Bussissakin voi reippaasti sanoa vieressä istujalle, että "mä jään tässä pysäkillä". Sen sijaan että pitää tajuta hanskojen asettelusta, että nyt pitäisi peffaa nostaa penkistä.

Onko tuijottaminen kohtelias tapa pyytää apua? Kumpikin voi olla toiselle kohtelias, auttaja ja autettava.

Ei tällaista junttiutta ole juuri muualla kuin metsäläisten kansoittamassa Suomessa.

 

[Ap]

Mut mikä siinä on, että kaikki ihmiset haukutaan pystyyn, jotka ei huomaa tai ehdi tai PYSTY auttaan!?! Siinä vasta itsekäs ihminen on jos aina vaatii, että nyt kun mä oon liikkeellä mun ylisuurten tuplarattaiden kanssa joita en yksin pysty hallitseen, niin kaikkien pitää mua auttaa vaikka ite olis pää kainalossa. En tajuu, onhan se kiva jos ollaan huomaavaisia sit kun pystytään auttamaan, mutta aina ei voi olettaa, että kaikki on täällä vaan sun takia.

En minä oleta, että kukaan "pää kainalossa" minua auttaa, mutta oletan, että reipas, terveenoloisesti liikkuva aikuinen minua auttaa, jos olen pulassa.
Itse pyrin auttamaan muita, vaikka sitten "pää kainalossa", enkä ole onneksi sentään ainut!

 

[pieniJahentoOte]

mä olin eilen tulossa labrasta ja ulko-oven vieressä puhu nainen puhelimeen, katteli mua ja vaunuja samalla kun puheskeli siinä, taistelin erittäin jäykän oven kanssa ja ei naikkonen tehnyt elettäkään auttaakseen :|

Mutta saa sitä pyytäkin apua... Toisaalta taas joku voi loukkaantua siitä, että kanssaihmiset kuvittelevat, että hän ei selviä.

jos ihminen ei tollasessa tilanteessa tajua auttaa ilman apua pyytämättä, en kyllä edes viitsinyt pyytää. kun oikein katselee ja katselee siinä oven vieressä.

Toki jos tuntuu "työnvieroksujalta" niin äänekäs avunpyyntö kivasti pakottaa tyypin tekemään hommia kun kerran käsketään. Mä harrastan tälläistä. Yleensä minusta on ihmeellistä, että me oletamme että ajatuksia ja eleitä pitää tulkita. Bussissakin voi reippaasti sanoa vieressä istujalle, että "mä jään tässä pysäkillä". Sen sijaan että pitää tajuta hanskojen asettelusta, että nyt pitäisi peffaa nostaa penkistä.

Onko tuijottaminen kohtelias tapa pyytää apua? Kumpikin voi olla toiselle kohtelias, auttaja ja autettava.

en pyytänyt tuijottamalla apua. hän tuijotti minua.

 

[Nalkuttava Talonmies]

en pyytänyt tuijottamalla apua. hän tuijotti minua.

Okei, mutta sinäkään et sitten sanonut mitään, että "apu olis kivaa". Vaan olit hiljaa ja noiduit tyypin, kun hän ei auttanut sinua?

Tottakai se tyyppikin olisi voinut kysyä, että tarvitsetko apua. Mutta jos mä jonotan vaikka neuvolan ajanvaraukseen, niin harvemmin aloitan samalla keskustelua samalla jonkun toisen kanssa. On helpompi reagoida pyyntöön nyökkäämällä ja toimimalla...

 

[Ap]

Mut mikä siinä on, että kaikki ihmiset haukutaan pystyyn, jotka ei huomaa tai ehdi tai PYSTY auttaan!?! Siinä vasta itsekäs ihminen on jos aina vaatii, että nyt kun mä oon liikkeellä mun ylisuurten tuplarattaiden kanssa joita en yksin pysty hallitseen, niin kaikkien pitää mua auttaa vaikka ite olis pää kainalossa. En tajuu, onhan se kiva jos ollaan huomaavaisia sit kun pystytään auttamaan, mutta aina ei voi olettaa, että kaikki on täällä vaan sun takia.

Mulla on sun kans niiiiin eri näkökulma kuin olla voi!
Itse ajattelen että, kun täällä maailmassa toisten ihmisten kanssa eletään, otetaan toinen toisemme myös huomioon. Se tekee kaikkien elämästä miellyttävämpää. Sinä olet varmasti niitä, jotka eivät kerro kassalle tuotteiden lukumäärää, koska se on kassan tehtävä, etkä poimi roskaa lattialta, koska se on siivoojan tehtävä. Pyörätuolilla on myös varmasti turha yrittää kaupaan, jos ei pärjää koko ajan itse jne. Aika kova on maailmasi.