eli tapaus on tälläinen...
poika pian 3 vuotias, on alkanut itkemään(tekoa itkua, joskus myös ihan oikeaa) tilanteissa jotka eivät mene hänen mielensä/ suunnitelmiensa mukaan. saattaa itkeä kauankin, syli tähän ei auta...mikä kumma tähän auttaa?
esim. tänään oli ilmeisesti päättänyt aamulaa että muu ei kelpaa kuin namit, ensimmäisenä aamulla herätessään pyysi namia, en antanut. aamu palaa söi tosi niukasti. Päivällä oltiin lasten messuilla, sielläkin vinkui kokoajan namia, ei saanut koska aamupala oli syöty huonosti. Päivä ruokaa tarjotessa sekään ei kelvannut söi vain juuston leivän päältä, rupesi leikkimään ruualla jolloin passitin pois pöydästä ja kerroin että että seuraavaksi saat ruokaa vasta väli palalla,elikkäs tiivistettynä on ruennut myös syömään huonosti.
tämä vinkuminen ja itkeminen alkaa todella käydä vanhempien hermoille.
mikä tähän avuksi? onko tämä vain joku kausi tämän ikäisillä?
poika pian 3 vuotias, on alkanut itkemään(tekoa itkua, joskus myös ihan oikeaa) tilanteissa jotka eivät mene hänen mielensä/ suunnitelmiensa mukaan. saattaa itkeä kauankin, syli tähän ei auta...mikä kumma tähän auttaa?
esim. tänään oli ilmeisesti päättänyt aamulaa että muu ei kelpaa kuin namit, ensimmäisenä aamulla herätessään pyysi namia, en antanut. aamu palaa söi tosi niukasti. Päivällä oltiin lasten messuilla, sielläkin vinkui kokoajan namia, ei saanut koska aamupala oli syöty huonosti. Päivä ruokaa tarjotessa sekään ei kelvannut söi vain juuston leivän päältä, rupesi leikkimään ruualla jolloin passitin pois pöydästä ja kerroin että että seuraavaksi saat ruokaa vasta väli palalla,elikkäs tiivistettynä on ruennut myös syömään huonosti.
tämä vinkuminen ja itkeminen alkaa todella käydä vanhempien hermoille.
mikä tähän avuksi? onko tämä vain joku kausi tämän ikäisillä?
Uhmaahan tuo tosiaan on 
