Mikä vikana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Aurinko
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Aurinko

Vieras
Kertokaapa omia kokemuksia, varsinkin miehet mielipiteitä..
Olen ollut kaksi vuotta parisuhteessa ja aluksi seksiä riitti enemmän kun tarpeeksi, lähes jokapäivä. Nyt olemme asuneet vuoden yhdessä ja seksi on vähentynyt mieheni osalta todella paljon. Kerta viikossa riittää hänelle, minä taas kaipaisin enemmän seksiä. Muuten hän on kyllä hellä ja huomaavainen, rakastaa minua, silittelee ja suukottelee. Kun otan asian esille, tuntuu että pilaan kaiken, häntä ahdistaa asian ihmettely, on vaan väsynyt ja kun ei jaksa seksiä hän pelkää jo etukäteen sanoa minulle ei koska kuulemma otan asiasta itseeni. En ole tottunut että minulle sanotaan ei. Mitä pitäisi tehdä, aloitteen tekeminen ahdistaa miestä... pitäisikö olla vaikeammin tavoiteltava, herättäisikö se halut taas pintaan? Jos ajattelen asiaa toisen kannalta niin ymmärrän kyllä... jos mieheni aina suuttuisi kun en haluaisi seksiä niin tuskin minäkään sitä niin paljon enään haluaisin. Tunnen itseni vaan pettyneeksi ja turhautuneeksi. Kuinka usein normaalissa parisuhteessa harrastetaan seksiä?
 
Nainen olen mutta vastaanpa kuitenkin... Tuo miesten haluttomuus on aivan yleistä ja varmaankin yhtä tavallista kuin naistenkin. Pihtaavat naiset ovat vaan yleensä olleet se puheenaihe eikä miesten pihtaamisesta niinkään ole puhuttu. Siitä on varmaan jäänyt tietynlainen stereotypia ihmisten mieliin että miehen pitäisi aina olla halukas seksiin. Siksi naisena on varmaan vielä vaikeampi suhtautua siipan väheneviin haluihin.

Tiedän tämän itsekin oikein hyvin kokemuksesta, itse asiassa jokaisessa suhteessani olen ollut se enemmän haluava. Samaa kuulee nykyään myös ystäviltä ja täällä elleissä varmaan päivittäin tulee postauksia aiheesta.

Itse ongelmaan en valitettavasti osaa antaa mitään hyviä neuvoja, en tiedä itsekään onko asialle edes mitään tehtävissä. Tuntuu että vaikka mies kuinka rakastaa, niin kiinnostus seksin harrastamiseen saman naisen kanssa vaan jollain tavalla hiipuu, varsinkin tuon yhteenmuuttamisen jälkeen. Ilmeisesti, vaikka kuinka vihaankin tätä näkökantaa, biologialla on joku merkitys tähän asiaan. Eli nämä puheet miten ""mies on saalistaja"" ja ""miehen tulee jatkaa sukua mahdollisimman monen naisen kanssa"" eivät taida olla perättömiä.

Eli kai sitten pitäisi olla vaikeammin tavoiteltava, mutta mitenkäs sen teet? Ei huvittaisi mitään pelejä pelailla ja esittää että seksi ei kiinnosta silloin kun kiinnostaa!
 
"" biologialla on joku merkitys tähän asiaan. Eli nämä puheet miten ""mies on saalistaja"" ja ""miehen tulee jatkaa sukua mahdollisimman monen naisen kanssa"" eivät taida olla perättömiä.""

Tuo oli kyllä tarkoitushakuisesti sanottu, aivan yhtä hyvin biologia merkitsee sitä, että kun mies ja nainen alkavat suhteen, niin mies luonnostaan haluaa naaraan kantavaksi, ja todennäköisemmin se onnistuu tekemällä sitä joka päivä. Ja kun ikää karttuu (tai naaras on kantava), niin aktiivisuus laskee, että perillisten tulo ei jatkuisi.
Voi se olla myös uutuuden viehätystä, mutta siihen on keinot millä saadaan vaihtelua.
 
Mietin sitten sellaistakin, että oma kokemukseni on että nämä uraorientoituneet miehet ovat olleet mieskuntoisuudessaan heikompia duunareihin verratessa. En haluaisi näin ihmisiä jaotella, mutta tällaista olen huomannut itse. Kiinkeintä seksiä olen harrastanut miehen kanssa, jolle työ on vain rahan ansaitsemisväline ja huonointa sellaisen kunnon suorittajan (seksikin taisi olla sitä suorittamista vain) kanssa. Ymmärrän kyllä, että jos stressi painaa ja työasiat tulevat vielä kotiinkin niin ei seksi varmaan ole ensimmäinen asia mielessä.
 
Niinpä niin. Kaikilla eivät vain halut kohtaa, ei viitä voi syyttää sitä jonka halut ovat harvemmassa. Joskus näin on naisella joskus miehellä. Siihen on vain sopeuduttava tai etsittävä kumppani kenen kanssa halut kohaavat. Syyttelyllä tai pelien pelaamisella ei pysyvää muutosta tule.
 
Meillä sama juttu. Seksiä n. 2krt/vko (joskus kerran). Itse voisin harrastella enemmänkin. Mä uskon kans tohon et aina halut ei vaa kohtaa, miehes haluu kerran sä useemmin, alussa tilanne on aina vähän toinen...niin meilläkin. alussa seksiä siis riitti... mutta jo tuolloin mieheni panikoi, että mitä tapahtuu jos hän ei halua (koska aina kuulemma seksi ei vaan oo päällimmäisenä mielessä ja sillon ei vaa sytytä)... hän kans ajatteli että otan siitä itseeni (ja jokusen kerran otinkin)... nyt kuitenkin olen tajunnut ettei kyse ole viehättävyydestäni tms. vaan sen hetkisestä fiiliksestä.....mieskin voi olla tyytyväinen ja haluta 'vain' läheisyyttä ja suukottelua, varsinkin jos työasiat on mielessä.

Meillä ainaski myös työasioita tuodaan kotiin... molemmat korkeasti koulutettuja ja kun työt stressaa niin seksi ei oikein maistu... ei siinä sexyt vaatteet ja ehottelut auta...

Syyttely on ainakin viimenen keino lisätä seksin määrää... (joskus tätäkin koittaneena...huonoin tuloksin)... ja voihan olla että seksin määrä muuttuu jossain vaiheessa... meillä toisinaan hyvin kausittaista...lomalla seksi maistuu kun muutenkin voi rentoutua ja muutoinkin välistä petipuuhat vilkkaamat välistä tuskallisen vähäiset.

Ei kaiketi auta kuin hyväksyä mies haluineen... näin minä yritän tehdä:)
 
Aina on mukava huomata ettei ole asioiden kanssa yksin, vaikka asia ei niin mukava olekkaan ;)

Meillä myös minä olen se aktiivisempi osapuoli ja ehkä myös spontaanimpi. Miehelleni olen välillä kuittaillut aikataulutetusta seksistä. Tuntuu että hänelle riittää se 2 kertaa viikossa illalla sängyssä. Minä haluaisin edes joskus seksiä vaikka heti aamusta ja muuallakin kuin sängyssä. En kyllä olisi ennen tätä suhdetta uskonut että minä olen joskus se joka joutuu tällaisia pohtimaan. Aikaisemmissa suhteissa mies on aina ollut aloitteentekijä ja saanut minut tuntemaan itseni halutuksi. Olen tälle nykyiselle miehelleni yrittänyt selittää että minusta tuntuu ettei hän halua minua, mutta ei kuulemma johdu siitä. Hän rakastaa ja haluaa olla mun kanssa mutta seksi vaan ei ole ikinä ollut hänelle niin tärkeää. Ja hänelle riittää se kerran pari viikossa. Ollaan käyty aiheesta monta keskustelua ja tullaan varmaan vielä käymään. Mun on vaan niin vaikea uskoa ettei asian takana ole muuta, kuten toinen nainen. Välillä on todella turhauttavaa eikä itku ole kaukana kun mies ei mitenkään vastaa aloitteisiin...
 
Eihän syy ole vaan

a) ettei mies tajua/osaa tulkita vihjeitäsi (että haluat seksiä)
b) ehdotat seksiä aina mahdollisen riidan päätteeksi tai sen sopimiseksi
c) mies tekee vuorotyötä/hyvin pitkiä työpäiviä -ja ei jaksa, kun on väsynyt (vkonloppuna seksi kuitenkin maittaa)?

Tuli vaan mieleeni.
 
Jos tilanne on kahden vuoden jälkeen tuo, niin eipä hyvältä näytä tulevaisuus. Seksi parisuhteessa vähenee vähenemistään. Jos olet nyt jo tyytymätön, niin vaihtaisin miestä. Tai muuten joudut ottamaan sivusuhteen jossain vaiheessa. Sen verran tärkeää seksi meille joillekin on.
 
Valinta eorta vai jäädä (=riutua?) on vaikea. :-(

Heittääkö hyvästit ja seikkailla etsien hyvää pakettia seksiä ja muita haluamiaan hyviä ominaisuuksia ihmisissä (ja kenties ikuisuuden etsimisen jälkeen todeta jääneensä yksin pelkästään huonojen vaihtoehtopersoonien sekaan)

-vai tyytyäkkö nykyisessä parisuhteessaan ""huonoon"" seksiin, mutta erinomaiseen pakettiin muita haluamiaan hyviä ominaisuuksia ihmisessä?!?

Hmm...tule apuun Shakespeare! :-)

Minä painin itse samaisen ongelman kanssa aikanaan (ei niin kovin kauan sitten) ja päätin jäädä.
Olemmen nyt naimisissa ja lapsi tulossa. Olen onnellinen, silti. :-)

Ilahduin, että naiseni on hieman enemmän kiinnostunut seksistä kuin suhteemme ""välikautena"". Lieneekö hormoonitasapaino kallistunut piirun himon suuntaan.. ;-)

Niin, kuten kaikilla, niin meilläkin riitti seksiä (ainakin minun tarpeisiini) riittävästi suhteen alkuaikoina, mutta sittemmin tahti on ""rajusti"" laskenut..normaalille 1-2 krt/vko tasolle.
Tunnun olevan se aktiivisempi ja haluavampi osapuoli.
Ei kuitenkaan tarkoita, että panen aina kun on tilaisuus!

Tiedän osaksi syynkin naiseni haluttomuuteen: se on uuvuttava työnsä!
Hän on iltaisin kotia tultuaan ihan poikki ja haluaa vain melkeinpä päästä iltapalan kautta sänkyyn nukkumaan.
Minä puolestani olen iltaisin meistä aina se virkeämpi (harvoin olen niin väsynyt, ettei seksi kiinnostaisi tai ettei sitä jaksaisi). En kuitenkaan tee edes aloitetta, sillä tiedän (joistakin aikasemmista yrityksistänikin viisastuneena) ettei se johda mihinkään (kuten ei varmaankaan johtaisi minunkaan kohdalla, jos olisin yhtä poikki, kuin hän).

No, katsotaan mitä tästä kehittyy. Lippu on yhä korkealla!
En ainakaan aio heittää pyyhettä kehään heti pelkän ""vähäisen"" seksin takia (oma käsi lohduttaa).
Mutta en kiellä, etteikö seksistä voi kehittyä se painava ""tekosyy"", että kun muitakin huolia ilmaantuu parisuhteeseen, niin ynnään näitä yhteen ja päätän muuttaa asioita elämässäni...
Mutta näin en haluaisi tapahtuvan.

Toivossa on hyvä elää, sano satiainen.
 
No en kyllä haluaisi koko miestä vaihtaa tuon takia, koska muuten on kaikilla tavoilla ihana ja seksi on mahtavaa kun sitä on. Kiitos mielipiteistä, eiköhän tuo keskivertoa ole 1-2 kertaa viikossa ja en usko että on siitä kyse että minua ei rakastettaisi. Luulen ehkä että oma painostukseni vie loputkin halut työväsymyksen jälkeen. Mietin vaan että miten saisin innostettua toista seksiin ilman että tuntuu että painostan...
 
Minusta 2 kert./vk lähenee maksimia. Ottakaa huomioon, että miehelle rakastelu on myös fyysinen suoritus ja on kohtuutonta vaatia enemmän, jos toinen ei yksinkertaisesti jaksa.

PS. jos haluatte todisteita, niin tunnustelkaa miehenne pulssia rakastelun päätyttyä, veikkaan, että alatte ymmärtämään myös miestä.
 
Maksimi?
Normaali?

Venyviä käsitteitä, jotka riippuvat miehen iästä, yleiskunnosta, potenssista ja psyykkeestä.

Ei minulle ainakaan tuo ole maksimi.
Mutta en ole varsinaisesti mitään maksimiraja-arvo seksipuuhissa pyrkimässä lähentymäänkään... ;-)

Sanotaan, että useammin kuin 1-2krt/vko, mutta vähemmän kuin 10krt/vko olisi raja-arvot.
Siitä keskiarvo olisi aika hyvä eli noin suurinpiirtein 5krt/vko ois aika kiva määrä, eikä tarvitsisi olla joka viikkokaan näin. Kunhan seksiaktiivisuus olisi määrällisesti useampia kertoja kuin 1 tai 2 kertaa viikossa...
 
Ei mitään tietoa kerroista, mutta meillä edellisestä jo 8 kuukautta, mun mielestä jo turhan pitkä väli. Mutta otappa yhteyttä niin hoidetaan me kaks nää hommat.
 
Eihän tuo mikään sairaus, oire tai epänormaali tilanne ole. Poikaystäväsi nyt vain sattuu olemaan sellainen, ei se ole kenenkään syy tai minkään seuraus.

Joko sopeudut siihen tai alat etsiä miestä, joka haluaa paneskella joka päivä.

Olet ilmeisesti ensimmäisessä pitkässä suhteessa. Voin kertoa, että SUURIMMALLA osalla ihmisistä seksiä on alussa huomattavasti enemmän kuin useamman vuoden yhdessäolon jälkeen. On tietysti kausia, joilloin jaksaa/huvittaa usein, mutta sitten on näitä kerta/viikko-jaksojakin. Ei niistä pidä loukkaantua. Se kuuluu elämään.

En usko, että jutellu asiasta poikaystävän kanssa auttaa sen kummemmin. Hän on vain sellainen, ei ihmistä oikein voi tällaisissa asioissa muuttaa.

Itselleni esimerkiksi tuo kerran viikossa normaaliarkena riittää vallan mainiosti. Olen myös onnekseni löytänyt miehen, jolle tämä rytmi sopii myös hyvin. Muistan kyllä suhteen alkuaikoina, kun ei voinut pitää näppejään erossa toisesta. Nyt tuo hillitön intohimo on muuttanut muotoaan ja siitä on tullut jotenkin erilaista, parempaa (en osaa oikein selittää: vaikka kertoja on harvemmin, niin silti parempaa).

Mutta siis homman nimi on se, ettei toista voi pakottaa, sitä vain molemmat ahdistuu enemmän. Mikään ei ole nöyryyttävämpää kuin vongata seksiä ja tulla vielä torjutuksi. Ja ei sillä toisellakaan osapuolella ole kivaa, jolta sitä vongataan. Miehelle eritoten suorituspaineet on aika kovat.
 
Kiitos mielipiteestä. Olet ihan oikeassa. Edellisessä pitkässä suhteessani puolet olivat toisin päin. Minulta vongattiin seksiä koko ajan ja ei huvittanut ollenkaan, mutta ei sitä voi verrata koska oli aivan toinen ihminen kyseessä. Pitää vaan antaa toiselle tilaa, eikä ahdistaa. Niinhän se on että toista ihmistä ei voi muuttaa.
 

Yhteistyössä