Miksi aspergereja verrataan aina vaikeammin vammaisiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään asiasta1234
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmeissään asiasta1234

Vieras
Kysyisin, että miksi ihmeessä aspergereja pelkän diagnoosin vuoksi verrataan esim vaikeasti autistisiin, cp-vammaisiin ja kehitysvammaisiin?


Missään ei ole sanottu aspergerin olevan esim autismin vaikea muoto, liikuntavamma tai kehitysvamma, aspergerit osaavat itse huolehtia itsestään ja opiskella normaalisti, työskennellä yms normaalisti, monet heistä ovat jopa perheellisiäkin.


itse olen sitä mieltä, että aspergereja jos halutaan verrata johonkin muuhun, niin lievimmin aspergereja voi verrata aivan normaaleihin, tavallisiin ihmisiin, vaikeammin aspergereja taas niihin, joilla on esim tourette, ADHD, Dysfasia tai lievä kehitysvamma tai hahmotushäiriö.



Minua itseäni ei ole viimeaikoina rinnastettu vaikeavammaiseen, mutta joku toinen asperger pelkän diagnoosin perusteella rinnastettiin vaikeavammaiseen ja oletettiin ettei henkilö osaa ottaa vastuuta ja se yksistään diagnoosin perusteella, henkilöä ollenkaan näkemättä ensin tai tutustumatta henkilöön!



Sen ymmärrän, jos silloin aspergerin ei uskota ottavan vastuuta jos aspergerin lisänä on kehitysvammaa, mielisairautta tai muuta vaikeaa vaivaa tai ongelmaa.



Mutta pelkkä diagnoosi ei yksittäisestä ihmisestä kerro vielä mitään eikä ainakaan oikeuta vertaamaan vaikeavammaisiin.
 
Olisiko tässä kyse Kelan määritelmistä? Moni Kela tukimuoto on tarkoitettu vain vaikeavammaisille. Jos et ole vaikeavammainen, niin jäät lähes kaiken ulkopuolelle: kuntoutus, koulutustuet, terapiat yms.

Muissakin vammoissa on eri asteita. Esimerkiksi cp-vamma on olla hyvinkin lievä. Miksi asgerger poikkeaisi sitä. Joku pystyy elämään taysin normaalia ja tavallista elämää, joku taas tarvitsee erilaisia tukitoimia selviytyäkseen.
 
en tarkoittanutkaan virallisia määritelmiä enkä kelaa, vaan sitä, kun epäviralliset tahot esim netissä suhtautuu normaalisti ja asiallisesti adhd:n ja dysfasian omaaviin mutta ovat sitä mieltä, että downit ja aspergerit on muppetteja ja vompatteja mitkä pitäs pistää laitokseen.


onko teidänkin mielestä niin, että asperger on asteen verran vaikeampi vamma kuin dysfasia tai adhd?
 
Vaikea sanoa, minulla on dysfaatikko koululainen, joka selviää/pitää selvitä koulusta kuten tavalliset ikäisensä. Hänellä on myös aspergeriin vivahtavia piirteitä. Kai se riippuu omasta käytöksestä ja toimintakyvystä.
 
kun jotkut sanoo etteivät antas aspergerille vastuuta mistään ja vastuun evääminen johtuu samoista syistä kuin miksi ei antas vastuuta esim kehitysvammaisille.

mutta niille millä adhd tai dysfasia, annettas kuulemma vastuuta ja kohdeltas muutenkin normaalisti.

onko adhd tai dysfasia lähempänä normaalia kuin asperger? vaikea uskoa, koska monella kaverillani tosiaan on adhd, dysfasia tai epilepsia mut yhtä normaalia elämää elävät kuin minäkin eikä minua holhota eikä vahdita eikä kontrolloida yhtään sen enempää kuin heidänkään ja minäkin otan vastuuta siinä missä hekin. minulla ei ole esim edunvalvojaa enkä asu asuntolassa ja itse päätän asioistani siinä missä hekin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmeissään asiasta1234;29550670:
onko teidänkin mielestä niin, että asperger on asteen verran vaikeampi vamma kuin dysfasia tai adhd?

Ei ole, enkä ole kyllä missään vastaavaan ajausmaailmaan törmännyt.
 
sitä ihmettelen miksi netissä sitten joillakin palstoilla on sanottu jostakin ihmisestä joka en ole minä ja jota en edes yhtään tunne ja jota ei ne muutkaan tiettävästi tunne, diagnoosin ainoastaan hänestä tietävät, että hän ei siihen ja siihen kykene eikä hänen voi antaa tehdä sitä tai tätä koska diagnoosina on asperger.


mistä he voivat tietää sen, mihin se ventovieras ihminen kykenee ja mihin ei? noinko sitä yhden viestin perusteella hänetkin, meille kaikille vieraan ihmisen tuomitsevat?
 
Alkuperäinen kirjoittaja niinkö;29550700:
Puhut siis rinnastamisesta?


Kyllä ja ihmettelen suuresti sitä, että miksi nuo adhd:t ja dysfikset yms rinnastetaan taviksiin mutta aspergerit rinnastetaan Downin syndroomaisiin tai sitä vaikeammin kehitysvammaisiin ja kohdellaan helpommin hyysäävästi ja holhoavasti mutta samalla touretteja, adhd:t ja dysfaatikot saa normaalimman kohtelun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmeissään asiasta1234;29550705:
mistä he voivat tietää sen, mihin se ventovieras ihminen kykenee ja mihin ei? noinko sitä yhden viestin perusteella hänetkin, meille kaikille vieraan ihmisen tuomitsevat?

Ihan hirvittäävän vaikea sano. Sitä varmasti pitäisi kysyä niiltä nimenomaisilta henkilöiltä jotka niin ovat kirjoittaneet/sanoneet.
 
Mtta etkös nyt itse syyllisty aivan samaan ajatteluun, kun jaottelet vammaisuuden astetta pelkän diagnoosin perusteella. Jos jollakulla on dysfasia tai cp-vamma, niin sen perusteella ei voi sanoa, onko henkilö vaikeavammainen vai ei. Ja vaikka henkilö olisi vaikeavammainen, niin hänellä voi olla täydet edellytykset normaaliin, tavalliseen elämään.

Ammateissa voi olla rajoitteita. On mahdollista, että kaikkiin ammatteihin ei ole mahdollisuutta, jos on joku vamma. Välttämättä ei ole edes kyse siitä, että vamma estäisi työskentelyn. Esimerkiksi kuulovammaisia ei huolita lainkaan armeijaan sen vuoksi, että halutaan suojella jäljellä olevaa kuuloa.
 
että ihminen joka noin on hälle siellä kommentoinut/ajatellut noin, on itse kohdannut esim työssään tai vapaa-aikana yksittäisen asperger-henkilön joka käyttäytyy vastuuttomasti ja kommentoija itse ei omaa juurikaan muita kokemuksia tai tietoa aspergerista, teki nuo päätelmät huonon kokemuksensa pohjalta ja yleistää sen kaikkiin aspergereihin huomioimatta lainkaan, että hänen tapaamansa asperger ei ehkä ollutkaan yksistään asperger vaan esim lisäksi myös vaikkapa psykoottinen tai kehitysvammainen?
 
No, ihmisten pärjääminen arvioidaan sen perusteella miten he pärjäävät. Siihen arvioimiseen tarvitaan jonkin verran ihmisen kanssa tekemisissä olemista. Juurihan oli julkisuudessa tämä asperger Tilli, joka kertoi pärjäävänsä muuten hyvin, paitsi kaupassa käynti ja siivous tuotti tuskaa. Hän kertoi näin mutta jollain aspergerillä voi olla toisin. Aina olisi hyvä että henkilö pääsee kokeilemaan osaamistaan ja oppii näin tietämään mihin pysyy ja tuntemaan itsensä, siitä se kaikki lähtee.

Aikuisella ihmisellä harvemmin on tilanteita, että joku muu pääsee sanomaan mitä tehtäviä hän sopii tekemään. Kun on ne omat puitteet missä toimii koti, työ, opiskelu tai eläke.
 
siinä oli puhetta siitä, että jonkun mielestä aspergerit ei sovi lastenhoitajiksi. se on ihan ymmärrettävää kyllä, lapsissa on kova työ ja vastuu. mutta ei kai asperger estä esim muita vaihtoehtoja? esim jos kokee kutsumuksekseen auttamisen niin jos ei lapsia voi hoitaa niin voikos sitten vanhuksia tai aikuisia vammaisia autella? joko vapaaehtoisesti tai työkseen tai vapaa-aikanaan? ei kai se kiellettyä ole?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmeissään asiasta1234;29550744:
että ihminen joka noin on hälle siellä kommentoinut/ajatellut noin, on itse kohdannut esim työssään tai vapaa-aikana yksittäisen asperger-henkilön...

Voi tosiaan olla noin että yleistyksiä on lähdetty tekemään mututuntumalla tai hyvin pienen otannan perusteella.
 
Onko tässä taas kyse vauvanhoidosta?


ei yksistään siitä vaan lastenhoidosta noin ylipäätään. mikään diagnoosi sinällään ei estä vauvan tai lasten hoitoa mutta se estää jos joku sairaus on joko 1.huomattavan vaikea(usein niin, ettei osaa itsestäänkään huolehtia) tai 2. lisänä on muutakin sairautta tai vammaa(esim vaikea psykoosi tai päihdeongelma tai väkivaltaisuutta)
 
tämän takia kun ihmisillä on yleistyksiä ja mutu-tuntumaa liikaa niin en ihmisille mielelläni edes puhu kauheesti siitä kun mulla on as. onneksi as ei näy päällepäin. voi elää normaalia elämää ja olla kuin kuka tahansa ilman että tulee heti muitten ennakkoluulot vastaan.
 
Minua loukkasi tämä juttu ja noin oli sanottu siitä, kun joku minulle vieras asperger-nainen siellä netissä sanoi, että hänellä on asperger mutta hän on töissä päiväkodissa:

"En haluaisi, että lapseni päiväkodissa olisi asperger hoitajana! Asperger lapset ei kyllä haittaisi. Sama kun miettisi haluatteko Downin syndroomasta kärsivän vastuullisen aikuisen rooliin, tai autistin, mihin aspergerkin kuuluu.Nimenomaan vastuullisuutta tarvitaan, kun ollaan töissä päiväkodissa, ei riitä että on mukava ja hyväntahtoinen. Pitää osata ottaa vastuuta, toimia kuin aikuinen ihminen. Mikä minun kästykseni mukaan on hyvin vaikeaa aspergereille."


loukkaannuin tuosta kommentista sen kyseisen henkilön puolesta.
 

Yhteistyössä