Miksi en jaksa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Harmaana tällä erää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Harmaana tällä erää

Vieras
Mitä kun aamulla nousee ylös on väsynyt valmiiksi?
ei jaksa mitään.
en halua mennä ulos, en halua tavata muita ihmisiä.
pelottaa, että nolaan itseni.
arkiset asiat kamoksuttaa kuten soitot virastoihin, kerhot ja vaikkapa konsertit.
pelkään lähes kaikkea, kolaria, mieheni ja lasten menetystä, sairastumista, vaaroja, että jotain sattuisi, lasten kiusaamista..
en halua töihin koska silloin joutuisin tilanteeseen jossa joutuisin 2 kertaa päivässä pelkäämään sitä, että selviänkö hengissä kotiin.
en koe olevani hyvä äiti koska en jaksa mennä lasten kanssa ulos ja sisällä möllötän telvisiota ja syön.
haluaisin laihtua, mutta retkahdan aina.
Painan 110kg ja tahtoisin 40kg pois, mutta epäonnistumiset ovat lannistaneet minut. ainoa mihin kykenen on jättää herkut kauppaan eli mässäilen tavallisella ruualla ja leivillä.
10v sitten painoin 70kg.

olen pessimisti.matearilisti.syöppö.omaan kiltin tytön syndrooman.en osaa pitää päätöksiäni.
huudan, teen usein kärpäsestä härkäsen ja alennun lapsen tasolle.

Inhoan tätä paikkakuntaa, tätä kylää. tämä ei ole minun paikkani ja poiskaan en pääse.

haluaisin muuttaa elämäni täysin. meillä on tämä yksi elämä ja mies haluaa olla tässä, tehdä töitä paska firmassa kunnes on 50v. pyörätuolissa tai ainakin työkyvyttömyys eläkkeellä.
Hän murahtelee ja ärisee kipujensa vuoksi ja odottaa ruokaa pöytään kun pääsee töistä. siinä on jo yksi syy etten voi lähteä kotoa mihinkään, ruoka pitää olla valmiina enkä osaa ennakoida.
Seison keittiössä 5 tuntia päivästä ja vihaan sitä. vihaan keittiötä ja vihaan ruokaa. silti olen ja syön :(
 
Huh. Itku meinas päästä kun tämän luin - sulla on NIIN raskas olo. Enkä tiedä mitä sanoa tai miten auttaa. Onko sulla ystäviä? Pääsisit jotenkin vaan elämänmakuun takaisin ja voisit alkaa haaveilemaan ja toteuttamaan jotain omia juttujasi etkä eläisi niin toisia varten...ja ahdistuisi.
 
Et sä noin huono tai paha ole missään nimessä! Jaksasitko millään miettiä sitä mitä kaikkea hyvää sussa on? Tai onko sulla ystävää jolle voisit soittaa ja pyytää sitä kertoon millasena ihmisenä se sua pitää? Voisit yllättyä ja saada tsemppiä.

Itsellä tuntuu elämä kans aika raskaalta, nyt hetken mennyt hiukan valoisammalla mielellä. Näin tolkuissani olen yrittänyt ajatella, että koitan miettiä yhden asian, mikä rasittaa ja väsyttää ja uuvuttaa ja koitan tehdä sille yhdelle asialle jotain. Itselle käy niin, että jos ajattelen sitä kaikkea mikä on huonosti, masennun vain lisää.

Halaus sinulle! Ja tosiaan, mun ystävä vannoo kans kalaöljyn nimiin, mutta sitä pitää syödä vissiin ainakin kk putkeen ennenkö voi odottaa muutosta.
 
Voimia. Vaikka se on vaikeaa niin soita itsellesi apua. Itse ahdistuin ja masennuin pahasti ja otti koville soittaa apua. Soitin kuitenkin pääsin juttelemaan (vaikka tuntuu nyt ettei se mitään auta, etten halua puhua, ei ei ei ) ja se helpotti, sain myös lääkkeet ahdistukseen ja masennukseen. Mene ja hae apua ennen kuin olet liian syvällä pohjalla, pienin askelin kohti valoa. Soita NYT :hug:
 
Käypä ihmeessä lääkärissä. Vaikutat aika masentuneelta, mielialalääkitys vois auttaa sua. Pyydä myös ottamaan peruslabrat ja kilpirauhasarvot. Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa mm. väsymystä ja lihomista.
Yritä ajatella positiivisesti, raahaa itse lenkille vaikka tuntuis kuinka vastenmielisestä. Jos sulla on ystäviä, tapaa heitä ja kerro olostas. Joskus jo pelkästää toiselle ihmiselle purkautuminen helpottaa kummasti. Tsemppiä kevääseen!
 
Kerro rehellisesti kaikki tämä. Ota vaikka printti ajatuksistasi. Voit saada laihdutuslääkettä ja kun paino laskee, nousee mielialakin. Sinun pitäisi käydä ulkona happea haukkaamassa. Tee jotain itsellesi, ihan jo lastesi takia ja jätä tuo murahteleva ukkos ja käske sen tehdä itse ruokansa. Tuli paha mieli sun puolesta. Voimahaleja ja paaaaljon!
 
Lue Wayne W. Dyerin kirja "Hyväksy itsesi, uskalla elää" ja tee elämällesi jotain.
Aloita pienestä ja helposta, hanki vaikka se kampaus, jota olet aina himoinnut ja viis veisaa siitä, että pinkki irokeesi ei sovi arvollesi.
Ala kysyä itseltäsi mitä minä haluan? sen sijaan, että mietit mitä sinun kuuluu haluta. Ihme ja kumma, se miehesikin alkaa kunnioittaa ja rakastaa sinua enemmän.
 
mulla on 3 ystävää joista 2 on aina töissä ja 1 joka asuu toisella puolen suomea.
harrastuksia on hankala ottaa koska en tiedä yhtenäkään päivänä pääseekö mies töistä klo 16 vai klo 20.
kesä piristää, sillä mies ei sanonut ei kun ehdotin, että hän hankkisi itselleen työauton jotta pääsisin kulkemaan lasten kanssa harrastuksissa, rannalla ja mummolassa.
Eilen kirjoitin 3v. päiväkoti hakemuksen syksyksi raskain sydämin. en kertakaikkiaan riitä pojalle. sekin tekee olon surkeaksi.
olin kuvitellut, että olen riittävä lapsilleni. tässä tilassa olen vain puolikas.
kuinka kiva olo eilen tuli kun sain puettua lapsilleni vaatteet päälle ja olimme ulkona puolituntia.

Ehkä olisi tosiaan aiheellista käydä jo lääkärin puheilla. vitamiineja olen yrittänyt jo, mutta ei se tähän voimattomuuden tunteeseen ole auttanut.
abc-epaa olen harkinnut pojalleni, mutta ei ole tullut mieleenkään, että voisin kokeilla niitä itseeni ensin.
ja joku potku tähän laihdutukseen olisi saatava, ehkä saisin siihen lääkäriltä apua.
Päivä kerrallaan, vuoden päästä ehkä jo kaikki on toisin ja jos ei ole niin hajoan täysin.
se on se ajatus mikä pitää pinnalla, lasten ja miehen jälkeen.
Mutta ei meistä pitänyt tulla vain äiti ja isä eikä minusta vain äiti ja kotirouva.
elämän piti mennä niin, että meillä on parisuhde ja minulla muutakin elämää kuin lapset.
pelkään, että olen niitä äitejä jotka elää lastensa kautta, koska itse seurasin lapsena ja nuorena sitä polkua mitä äiti ja isä halusivat minun kulkea. miksi minulla ei ollut tarpeeksi rohkeutta repiä napanuoraa irti, miksi en osaa sitä vieläkään? en tahdo loukata äitiä.
mies oli ainoa syy miksi uskalsin muuttaa toiselle paikkakunnalle. ja tämä taas ei ole ikinä tuntunut niin kodilta kuin edellinen paikkakunta. mies tietää etten viihdy täällä.
silti hän ei ymmärrä saamattomuuttani, näe sitä, että minä edes yritän.
ei sen puoleen hän on ihana, kultainen ja rakastava ja rakastettava ihminen.
meillä on vaan niin erilaiset kodit lähtöjään. minulla oli boheemi ja miehellä pilkuntarkka.
kummallakin on ollut hankala sopeutua. miehellä varmaan vielä hankalampi.
 
Se laihdutuskin onnistuu, kun alat pitää itsestäsi ensin. Aina kuvitellaan, että homma menee niin, että kun laihtuu, saa itsekunnioitusta. Itseasiassa se menee juuri toinipäin; pitää rakastaa itseään niin paljon, että on omasta mielestään tarpeeksi arvokas ollakseen terve ja hyvinvoiva, silloin onnistuu laihdutuskin.
 
Nyt en osaa sanoa muuta, kun elämäntapamuutos !
Teet itsesi onnelliseksi! Et voi nysvätä muiden halujen takia jossain missä et viihdy.

Vaatii rohkeutta, mutta uskon, että kannattaa. Kaksi tuttua on tehnyt elämässään täyskäännöksen ja nyt hehkuvat onnea!
 

Similar threads

V
Viestiä
8
Luettu
760
Aihe vapaa
vierailija
V
V
Viestiä
6
Luettu
154
V
N
Viestiä
25
Luettu
1K
Aihe vapaa
"Lasienkeli"
L

Yhteistyössä